Lue uutinen mobiilisivustolla

Ict: kangertelee Suomessa

28.3.2007 13:44 VTT:n ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin teknologiabarometri osoittaa, että tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen kangertelee Suomessa edelleen. Yrittäjyyden edellytykset ovat sen sijaan kohentuneet, ja niin sanottujen bisnesenkeleiden määrä kasvaa.

Ulkomaisia investointeja maamme ei edelleenkään vedä puoleensa, toimintaympäristö ei houkuttele sijoittajia, barometri paljastaa. Barometrin kohderyhmäkyselyssä asenteet teknistieteelliseen osaamiseen ja sen merkitykseen jakautuvat selvästi: asiantuntijat pitävät Suomen teknistieteellistä tasoa selvästi heikompana kuin poliitikot.

Nettikauppa vieroksuttaa aina vain

VTT:n ja TEKin tuore teknologiabarometri vertasi Suomen teknistieteellistä tasoa ja osaamista Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osapuolten mukaan vertailu osoittaa, ettei sähköinen kauppa käy meillä yhtä hyvin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Niin kuluttajat kuin yrityksetkin vieroksuvat Suomessa edelleen nettikauppaa. Verkko-ostoksia tehdään meillä vertailumaista vähiten. Yritysten verkottuminen ja kansainvälistyminen etenee myös hitaasti.

Tilanne on huolestuttava erityisesti pk-yritysten tulevaisuutta ajateltaessa. Pk-yritykset eivät ole ottaneet sähköistä kaupankäyntiä omakseen, ne eivät ole verkottuneet eivätkä kansainvälistyneet.

- Kun pk-sektori lisäksi jää alle keskiarvon myös uuden tiedon soveltamisessa ja innovaatioiden tuottamisessa, huoli pk-yritysten tulevaisuudesta on todella aiheellinen, teknologia-asioista vastaavan yksikön johtaja Pekka Pellinen TEKistä sanoo.

Teknologiabarometri osoittaa, että myös julkisten palvelujen tuottaminen verkkoon kangertelee paljosta puheesta huolimatta.

- Teoreettisella tasolla erilaisia tietoyhteiskuntaprojekteja on ollut koko liuta, mutta konkreettista toimivaa julkista palvelua ei verkosta tahdo löytää. Tälle alueelle kaivataan selvästi yksityisen ja julkisen sektorin resurssit yhdistävää läpimurtohanketta, Pellinen miettii.

Konekantaan sijoitetaan

Suomessa yritysten rahoitusmahdollisuudet näyttävät parin viime vuoden aikana parantuneen. Myös yritysenkeleiden määrä on lisääntynyt.

Vaikka yrittäjyyden toimintaedellytykset ovat kohentuneet, Suomi ei vertailussa sijoitu vieläkään huipulle. Johtoasema on Yhdysvalloilla. Ruotsissa uusien yritysten syntyminen ja yrityssektorin investointien BKT-osuus on vertailumaiden heikointa.

Suomalaisten yritysten luottamusta tulevaisuuteen osoittaa myös kiinteiden investointien kasvu. Laitteistoon ja konekantaan sijoitetaan nyt enemmän kuin aiemmin.

Suomi ei kuitenkaan vedä puoleensa sijoittajia. Ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat olemattomia, toimintaympäristö ei houkuttele.

- Tätä selittää juuri suomalaisyritysten heikko verkottuminen ja kansainvälistyminen. Myöskään muut houkuttimet eivät ole riittävän vahvoja. Edes kiitosta saanut t&k-infrastruktuurimme ei näytä vetävän toimijoita Suomeen, Pekka Pellinen toteaa.

- Tilanteen korjaaminen edellyttää nopeaa panostusta yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiin tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan huippuosaamisen keskittymiin. Aivoviennin estäminen vaatii puolestaan palkkaverotuksen alentamista. Välillisesti verokevennykset helpottaisivat myös työttömyyttä, Pellinen linjaa tiedotteessa.

Vertailumaista sijoittajia vetävät puoleensa eniten Iso-Britannia ja Alankomaat.

Teknologiabarometrissä selvitettiin myös tekniikan asiantuntijoiden, poliitikkojen ja nuorten näkemyksiä Suomen teknistieteellisestä kehityksestä. Kolmas barometri osoittaa jälleen sen, että poliitikoilla on suomalaisesta teknistieteellisestä osaamisesta selvästi myönteisempi käsitys kuin esimerkiksi tekniikan asiantuntijolla.

- Poliitikkojen vähän yltiöpositiivinen kuva tuli esiin jo aiemmissa barometreissä. Nyt julkistetussa barometrissä huolestuttavinta on se, että päättäjien käsitys teknistieteellisen osaamisen hyödyllisyydestä on myös hieman heikentynyt, Pellinen sanoo.

Puhtaan veden Suomessa sairastutaan aikaisemmin

Teknologiabarometri vertaili maita myös kestävän kehityksen mittareilla. Suomi sijoittuu tässä vertailussa keskitasolle, Ruotsi on ylivoimainen ykkönen ja USA heikoin. Ympäristön osalta esimerkiksi vesien tila on Suomessa hyvä, mutta ilmasto-olosuhteista ja teollisuuden rakenteesta johtuen ilmanlaatu jää tyydyttäväksi.

Kestävän kehityksen sosiaaliset indikaattorit aiheuttavat kuitenkin huolenaihetta. Työttömyys on edelleen korkea: Suomi on työttömien osuudessa ei-toivotulla kärkisijalla ja jakaa myös nuorisotyöttömyydessä ykköstilan Ruotsin kanssa. Ikääntyvien (55–64-vuotiaiden) työllisyysaste oli vuonna 2005 Suomessa 52,7 prosenttia, mutta Ruotsissa huomattavasti parempi eli 69,4 prosenttia.

Myös kansalaisten terveydentila jää vertailumaiden keskiarvon alapuolelle. Elinajanodote, naisilla 81 ja miehillä 75 vuotta, vastaa keskiarvoa, mutta toimintakykyä haittaavia sairauksia suomalaisilla esiintyy jo nelisen vuotta varhemmin kuin vertailumaiden kansalaisilla.

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia
• Tutkimus: Autismin takana ovat perimän vauriot