Lue uutinen mobiilisivustolla

Digitalisointi sysäsi massamuistit hurjaan kasvuun

Kuva: Eerikki Pokela/Lehtikuva

26.4.2007 09:36 (päivitetty 09:55) Tallennusmarkkinoiden kasvun veturina toimii kaikkialle ulottuva digitalisointi, joka tyrkkää näyttämöltä pois valokuvafilmin sekä analogisen äänen ja television.

Maailman massamuisteilla on vuonna 2010 huimaavat 988 eksatavua tietoa. Se on tutkimusyhtiö IDC:n mukaan kuusi kertaa enemmän kuin viime vuoden lopussa, jolloin saatiin kokoon 161 eksatavua. Eksatavu on miljoonaa teratavua.

Maailmassa on tällä hetkellä käytössä 400 miljoonaa digikameraa, 600 miljoonaa kamerakännykkää, 900 miljoonaa tietokonetta ja 550 miljoonaa kannettavaa musiikkisoitinta.

IDC:n mukaan nämä lukumäärät kaksinkertaistuvat vuoteen 2010 mennessä. Samalla laitteet halpenevat ja niiden tekniset ominaisuudet paranevat.

IBM:n vuonna 1956 esittelemään ensimmäiseen kiintolevyyn mahtui tietoa 2 000 bittiä neliötuumalle. Nyt samaan tilaan saadaan 100 miljardia bittiä. Kehitys jatkuu samanlaisena, ja tallennustiheys tuplaantuu kahden tai kolmen vuoden välein.

Tänä vuonna markkinoille odotetaan ensimmäistä yhden teratavun kiintolevyä. Näköpiirissä siintelevät jo kahden teratavun levyt. Massamuistien fyysinen koko pienenee.

Flash- ja usb-muistitikuissa hinnat ovat pudonneet rajusti. Tulevaisuudessa kannettava tietokone varustetaan gigatavujen flash-muistilla.

Tallennustila jää jalkoihin IDC:n mukaan tänä vuonna tietoa luodaan ja kopioidaan 255 eksatavua, mutta tallennustilan määrä kasvaa vain 246 eksatavua. Tallennustilan määrä kasvaa nyt ensi kertaa vähemmän kuin uuden tiedon määrä.

Ero kasvaa tulevina vuosina. Tallennetun tiedon vuotuinen kasvu on 57 prosenttia, mutta massamuistien vain 35 prosenttia.

Tiedon tallentamisessa neljännes kokonaismäärästä tehdään työpaikoilla, ja sen odotetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Valtaosa massamuisteista täytetään kodeissa musiikilla, videoilla, kuvilla ja digitaalisilla tv-ohjelmilla.

Yrityksissä arkistointitarpeita kasvattavat sähköpostit ja internet-puhelujen tallennustarpeet. Isoissa organisaatioissa tallennusta lisää automaatiotarpeet ja kriittiset sovellukset, kuten toimitusketjun hallinta, tuotesuunnittelu ja asiakaspalvelu.

Varjopuolia löytyy Myös uudet säädökset ja direktiivit lisäävät tallennustarpeita. Useiden teollisuusalojen täytyy myös totuttautua turvakopioihin sekä rfid- ja anturitietojen säilömiseen.

Suuret tietomäärät eivät ole pelkästään hyväksi yrityksille. IDC:n Yhdysvalloissa tekemän tutkimuksen mukaan tietotyöläinen kuluttaa viikossa 14,5 tuntia sähköpostien lukemiseen ja vastaamiseen, 13,3 tuntia asiakirjojen tekemiseen, 9,6 tuntia tiedon etsimiseen ja 9,5 tuntia tiedon analysointiin.

Yli tuhannen tietotyöläisen organisaatio menettää vuosittain 5,7 miljoonaa dollaria pelkästään tiedon muuntamiseen, kun siirrytään sovelluksesta toiseen. Kun tietoa ei löydetä, se maksaa 5,3 miljoonaa dollaria vuodessa.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta
• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Ministerin ilmoitus hämmensi Finnairin väen