Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Hallitus päätti

Suvi Linden sai ohjattavakseen tietoyhteiskuntakehityksen

Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva

30.4.2007 09:44 Poikkihallinnollisen tietoyhteiskunta- ohjelman sijasta uuden hallituksen työtä koordinoi viestintäministeri Suvi Lindenin johtama neuvottelukunta.

TIEKEn kevätyhdistyskokouksessa viime viikon lopulla kansanedustaja Kyösti Karjula, Keskusta, ja kansainvälisten asioiden sihteeri Niilo Mustonen, Kokoomus, esittivät alustukset tietoyhteiskunta-asioiden hoidosta uudessa hallituksessa.

Kyösti Karjulan mielestä hallitusohjelman kokoamisvaihe on ollut kaiken kaikkiaan innostava ja myönteinen. Merkittävällä tavalla yhteiskunnan rakenteita uudistava ohjelma luo säteilyä myös tietoyhteiskunnan kehitykseen ja kehittämiseen.

Hallitusohjelman yksi päätavoitteista on viedä työllisyys- ja talouskehitystä vahvasti eteenpäin. Tavoitteena on 80 -100.000 uutta työpaikkaa, mikä merkitsee 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamista.

Vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen hallitusohjelmaan kuuluu olla lujasti sitoutuneita luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen läpiviemiseen ja sellaisen mahdollisuuksien toteuttamisen tasa-arvoisuuteen, joka on oikeudenmukaisen yhteiskuntakehityksen perusta.

Erittäin iso voitto hallitusohjelman sisällä on työ- ja elinkeinoministeriön uuden arkkitehtuurin rakentuminen. Tämä luo mahdollisuutta myös sille, miten tietoyhteiskuntainfrastruktuuria hyödynnetään paremmin ja miten dynaaminen elinkeinojen kehittäminen integroidaan kansallisesti.

Arjen tietoyhteiskunta

Hallitusohjelman kohta Arjen tietoyhteiskunta merkitsee sitä, että laaditaan toimintaohjelma, jossa keskitytään laajapohjaisesti valmistellun tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutukseen. Viime hallituskausi oli strategista työtä ja linjojen vetämistä, nyt pitäisi päästä lujasti käytännön tekemiseen eli ihmisten arjen palvelujen parempaan hyödyntämiseen parantamalla palvelujen saavutettavuutta ja samalla kansallista kilpailukykyä ja ennen kaikkea parantamalla palveluiden tuottavuutta.

Tuottavuuden parantamisen Karjula näkee isona haasteena. Työ tullaan toteuttamaan viestintäministeri Suvi Lindenin johtamana neuvottelukuntatyönä.

Kansanedustaja Karjula poimi muutamia muita keskeisiä kohtia hallitusohjelmasta:

Tekijänoikeuslainsäädäntöä ja -lainsäädännön järjestelmän toimivuutta tullaan parantamaan.


Tietoverkkojen ja viestintäpalveluiden kehittämiseksi hallitus tulee laatimaan viestintäpoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä viestintäalan investointeja ja innovaatioita.

Viestintäpalvelujen saatavuus koko maassa tullaan varmistamaan edistämällä verkkojen kehittämistä julkisin varoin myös alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa.

Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään lasten ja nuorten asemaan tietoyhteiskunnan kansalaisina. Oppilaskohtaisiin tietokonehankintoihin nimenomaan peruskoululaisille panostetaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

Hallitusohjelmassa on hyvin vahvasti esillä myös verkko-opetuksen kehittäminen ja oppilaitosten tietoyhteiskuntahankkeiden tukeminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluista on kirjattu oma palveluinnovaatiohanke, jossa pyritään vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Käytännössä se merkitse sähköisen asioinnin ja puhelinpalvelujen kehittämistä, Iso tavoite on kuntien ja valtion tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhteensovittaminen vuoteen 2010 mennessä.

Digitalisointi tullaan viemään voimakkaasti lävitse. Parlamentaarinen työryhmä tulee selvittämään YLE:n rahoituksen jatkossa.

Palvelujen saatavuus mietutyttää

Niilo Mustone oli samaa mieltä, että Vanhasen kakkoshallitus siirtyy nyt tietoyhteiskunta-asioissa sanoista tekoihin. Kokoomuksella on tähän vahva panostus, ovathan sekä opetus-, viestintä- että peruspalveluministeri kokoomukselaisia.

Mustosta mietityttää tietoyhteiskuntaohjelman kohta palvelujen saatavuus ja lisääminen. Mistä saadaan palveluja, jotka helpottavat kansalaisten arkea? Sähköinen asiointi monien virastojen kanssa on edelleen aika hankalaa.

Kilpailukyky ja tuottavuus -kohtaa Mustonen kommentoi, että kun emme pysty kilpailemaan työvoimakustannuksissa, niin painopisteen täytyy olla osaamisessa ja tietotekniikan hyödyntämisessä ja vieläpä läpi koko koulutusjärjestelmän.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan yhteisiä infraverkkoja kuntien välillä. Haastetta on alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamisessa. Kun Suomi on jatkuvassa muuttoliikkeessä kasvukeskuksiin päin, niin palvelujen saatavuus pakostakin heikkenee ja alueellinen tasa-arvo kärsii. Tässä sähköiset palvelut ja tietoyhteiskuntakehitys  voivat olla auttamassa, eivät koskaan korvaamassa, Mustonen arvioi.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Kommentit (7)

Huono 0
Poikkihallinnollisen tietoyhteiskunta- ohjelman sijasta uuden hallituksen työtä koordinoi viestintäministeri Suvi Lindenin johtama neuvottelukunta.
Digitoday
Huono 0
Näinpä sitä taas menee asiat sellaisten ihmisten päätettäväksi ketkä eivät tiedä niistä yhtään mitään.

Merkittävällä tavalla yhteiskunnan rakenteita uudistava ohjelma luo säteilyä myös tietoyhteiskunnan kehitykseen ja kehittämiseen.

Tämä "merkittävyys" tullaan näkemään vasta käytännössä, veikkaanpa ettei mitään merkittävää ole saatu aikaiseksi.
Juho
Huono 0
Eikös Suvilla kuitenkin ole koulutus kohdallaan, FM tietojenkäsittelytieteistä. Tosin tiedä sitten, onko hän koskaan tehnyt alan töitä, mutta luulisi perusasioiden olevan kohdallaan
Piia
Huono 0
Eikös Suvilla kuitenkin ole koulutus kohdallaan, FM tietojenkäsittelytieteistä. Tosin tiedä sitten, onko hän koskaan tehnyt alan töitä, mutta luulisi perusasioiden olevan kohdallaan

h t t p://www.vn.fi/hallitus/jasenet/viestintaministeri/henkilotiedot/fi.jsp

Ainakin väitetään seuraavaa: ATK-ohjelmoija Oulun kaupungin atk-keskuksessa 1990-1995.

Tkt-FM:istä en lähtisi sanomaan tarkemmin näkemättä mitään. Sanna Sillanpää on/oli FM, samoin Linus Torvalds, eli vaihteluväliä riittää.
Javapiins Enttöprais
Huono 0
Näin todellakin on: http://www.suvilinden.com/henkilokuva.html
"Filosofian maisteri, tietojenkäsittelytieteenlaitos, Oulun yliopisto"
.
Huono 0
Hyvä tavoite, mutta käytännön realismi on pääkaupunkiseudun ulkopuolella hyvin kaukana tavoitteesta. Kuntien mikrotuki on määrältään ja taidoiltaan ongelmallista, mikä kuitenkin on tärkein käytännön resurssituki oppilaitoksille ja samalla juuri se kohde, josta samalla säästetään rankasti.

Monille päättäjille riittää, että Valtuustossa on vuositasoisia päätöksiä nuijittu, minkä jälkeen sisältö ja toiminnot voidaan huoleti unohtaa. Aina voi vastuun siirtää jollekin muulle tai järjestelmälle.

Opetuksen havainnollistaminen tietoteknisin keinoin ja yhteyksin tasapuolistaa opiskelun sisällön ymmärtämisen ja vähentää oppimisesta johtuvia eroja ja itsetunto-ongelmia.

Yhteiskunnan tulee elää kehityksen mukana, mutta ilman merkittävää lisärahoitusta tai selkeätä kohdennusta ei muutosta saada. Tietotekniikkaan kohdistettu investointi koulutasolla on tarvike- tai oppikirjakuluista pois, mikä vastakkainasetteluna ei ole kauaskantoista ja tuloksia tuottavaa.
Majakka
Huono 0
Toivottavasti nyt siirrytään puheista tekoihin, sillä koko edellisen hallituskauden tietoyhteiskuntaohjelmaa hienofiilattiin ilman todellista konkretiaa, strategiat tehtiin jo viime vuosituhannella. Sen jälkeen Suomi on mennyt tilastoissa alaspäin kuin lehmän häntä (ks. http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=9&rss=16&news_id=200710249).

Vuonna 1999, kun hst-kortti julkistettiin, Suomi oli kärjessä, nyt on jäljellä enää kunniakas 10. sija. Kuluneina vuosina olisi voitu kehittää paljon uusia sähköisen asioinnin tuotteita ja sähköisiä palveluja - kuinka monta uutta "Nokiaa" onkaan menetetty kun mitään ei ole saatu aikaiseksi - byrokraateita ei ole busineksen tekoon.
Käytännön tietoyhteiskuntalainen
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Suomen verkkopuolustus: ota tästä kokardi ja vyö

11.02.2009 Jyrki Kasvi ilmaisi pettymyksensä uuteen turvallisuuspoliittiseen selontekoon sen lähetekeskustelussa tänään. Hän pelkää verkkopuolustuksessa olevan käytössä niin sanottu Cajanderin malli.

.