Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Peruskehityksen jälkeen softaprojektit yhteisöille

Harrastelijayhteisöistä tuli yritysten apureja

12.5.2007 09:42 Isot avoimen lähdekoodin projektit ovat muuttuneet harrastelijayhteisöistä yritysten välisiksi yhteistyöprojekteiksi, ja niiden aktiivikehittäjistä jo yli puolet saavat toimia yritysten palkkaamina suoraan tai välillisesti yhteisön kautta.

Yhteisöt syntyvät yleensä sellaisten asioiden ympärille, jotka ovat muuttumassa yleiskäyttöisiksi. Esimerkiksi palvelinkäytössä Linux on jo lähes korvannut kaupalliset Unix-tuotteet.

Kaikille parasta on saada yleiskäyttöisestä perustasta mahdollisimman stabiili, jotta sen varaan voi rakentaa omaa liiketoimintaa.

- Itse kehitetyt perusohjelmistot voivat muuttua yritykselle jatkuvaa ylläpitoa vaativiksi painolasteiksi, jotka on parempi siirtää avoimen yhteisön kehitettäväksi, neuvoo Nomovokin tekninen johtaja Pasi Nieminen.

Esimerkiksi matkapuhelinvalmistajat tukeutuvat yhä useammin avoimeen koodiin saadakseen lisenssikustannuksia alas ja nostaakseen laitteistoista saatavaa katetta.

Avoimella mallilla voi vapautua pakosta hankkia yleisiä versiopäivityksiä tarvittavien parannusten saamiseksi.

Kun esimerkiksi sulautetussa tehdasjärjestelmässä lähdekoodi on asiakkaalla, tämä voi ylläpitää sitä omiin tarpeisiinsa laitteistojen elinkaaren ajan vaikka parikymmentä vuotta. Tukea löytyy yhteisön kautta.

Koodin omiminen ei kannata Avoin koodi on syytä pitää avoimena. Valmiin koodin poimiminen avoimesta yhteisöstä ja laajennusten kehittäminen siihen yrityksen sisäisenä projektina voi tuottaa toimivan ratkaisun lyhyellä tähtäyksellä.

Aikaa myöten yritys voi löytää itsensä umpikujasta, kun yhteisö on kehittänyt perustaa eivätkä omat laajennukset enää sovikaan sen kanssa yhteen, varoittaa Nieminen.

Tamperelainen 30 hengen yritys Mediamaisteri on mukana australialaislähtöisen Moodle-oppimisympäristön kehittäjäyhteisössä. Vuonna 2002 julkiseksi tullut yhteisö on kerännyt toista tuhatta aktiivista kehittäjää ja kymmeniä miljoonia käyttäjiä gpl-lisenssillä jaeltavalle ohjelmistolle.

Suomessa käyttäjiä on ehkä 400 organisaatiosta, Mediamaisterilla on Moodle-asiakkaita 150, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Väliharju.

Väliharjun mukaan keskeinen kysymys avoimessa yhteisössä toimivalle yritykselle on palvelukonseptin pohtiminen liiketoiminnan kannalta. Mediamaisterin liki miljoonan euron liikevaihto kertyy ylläpidosta, koulutuksesta, räätälöinnistä ja sisällöntuotannosta, jatkossa myös alustaan pohjautuvien sähköisten työkalujen tuottamisesta.

Mediamaisteri on sijoittanut yli 20 henkilötyövuotta Moodlen kehittämiseen.

- Tämä on Moodlen mittakaavassa sopivan vähän, kertoo Väliharju.

Jos yksittäinen yritys on yhteisössä pääkehittäjä, riskit nousevat liian korkeaksi. On parempi kehittää lisäpalveluita globaalin ohjelmiston varaan, jolloin voidaan vaikuttaa ohjelmiston kehittämiseen.

Jutun kirjoitti: Jukka Lehtinen

Jukka Lehtinen

Mainitut yritykset

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Piilaakson palkoilla Tampereella

25.05.2007 Tutkija voi tehdä uran piilaaksossa myös Suomessa, jos muutto ulkomaille ei houkuta


Kolme vuotta sitten

Väitös tukkii wlan-vuotoja

26.05.2009 Janne Lindqvist valmistautuu väittelemään yksityisyyden suojasta langattomissa verkoissa. Hän ottaa erityistarkasteluun kannettavat tietokoneet wlan-verkoissa.

.