Lue uutinen mobiilisivustolla

Ulkomaalainen on outo lintu it-alalla

Brasilialainen Fabio Ferraz halusi tulla töihin Suomeen tai Ruotsiin. Suomalaisen tyttöystävän löytyminen ratkaisi asian.

31.5.2007 10:14 Ulkomaalaisia ei Suomessa tietotekniikka-alalla ole kovin paljoa. Elinkeinoelän keskusliiton tekemän tiedustelun mukaan tietotekniikka-alan henkilöstöstä vuonna 2006 oli 1,9 prosenttia ulkomaalaisia eli reilut 850 henkeä. Prosenttiluku on lähes sama kuin mitä ulkomaalaisten osuus on kaikista Suomessa asuvista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ulkomaalaisia on työntekijöistä 3,6 prosenttia. Yksinomaan Nokialla ulkomaalaisia on 1 700 eli kaksi kertaa enemmän kuin koko it-alalla yhteensä.

Suomalaisten tietotekniikka-alan yritysten koko henkilöstöstä 18 prosenttia työskentelee ulkomailla. Tietotekniikka-alan yritysten palveluksessa on yhteensä noin 45 000 työntekijää Suomessa ja ulkomaisissa tytäryrityksissä noin 10 000 henkeä. Suomessa työskentelevän henkilöstön odotetaan tänä vuonna kasvavan liki viisi prosenttia 47 700 henkilöön.

Kielitaito rajoittaa

Kahdessakymmenessäviidessä maassa toimivan Suomen yhtiöissä on 36 ulkomaalaista työntekijää. Kaikkiaan yrityksellä on Suomessa työntekijöitä 6 200, mikä merkitsee, että yrityksen työntekijöistä noin puoli prosenttia on Suomessa ulkomaalaisia.

Pohjoismaiden ulkopuolella TietoEnatorin toimintamaista suurin on Saksa, jossa on 1 500 työntekijää. Yrityksellä on toimintaa myös Intiassa ja Tshekissä, josta tulee henkilöstöjohtaja Kaj Dahlströmin mukaan väkeä välillä Suomeen muutamaksi kuukaudeksi.

Ulkomaalaiset ovat TietoEnatorilla voittopuolisesti asiantuntijatehtävissä ja kehityspuolella. Dahlströmin mukaan yrityksen työstä suuri osa tehdään asiakasrajapinnassa, jossa on pakko hallita Suomen kieltä.

- Luulen, että yksi selitys ulkomaalaisten pieneen määrään on juuri Suomen kielen tarve. Olemme kuitenkin kasvamassa siihen suuntaan, että yrityksen sisäistä kiertoa tulee lisää, Dahlström sanoo.

Kansalaisuudella ei ole väliä

Accenturen viestintäjohtaja Dan Björn sanoo, että rekrytointitilanne on haasteellinen. Hyvistä, kokeneista osaajista on pulaa. Accenture pyrkii lisäämään henkilöstöään tänä vuonna Suomessa vajaalla 300 hengellä.

150 000 henkeä eri puolilla maailmaa työllistävän Accenturen palkkalistoilla on Suomessa vajaat 50 ulkomaalaista. Björnin mukaan yrityksen toimintatapa on sellainen, että osaajia käytetään kansainvälisissä projekteissa.

- Esimerkiksi Intiassa meillä on 36 000 henkeä. Siellä hoidetaan muun muassa erp-projekteja ja välillä sieltä tulee ihmisiä tänne tutustumiskäynneille, mutta he eivät yleensä viivy pitkään. Suomalaisille asiakkaille tehtävistä tunneista 42 prosenttia tulee globaalin verkon kautta, Björn sanoo.

Kun Accenturella on Suomessa 900 työntekijää, ulkomailla tehtävät tunnit merkitsevät yhteensä noin 1 500 hengen työpanosta.

Ulkomaalaiset Suomessa ovat Björnin mukaan samalla viivalla työpaikkojen suhteen kuin suomalaiset. Kysymys on, osaako hakija englantia ja osaako hän projektitoimintaa.

Nokialla Suomessa 90 kansallisuutta

Nokialla on Suomessa noin 1 700 ulkomaalaista työntekijää, eli yrityksen Suomen työntekijöistä noin seitsemän prosenttia on ulkomaalaisia. Viime vuoden lopussa Nokialla oli Suomessa noin 24 000 työntekijää, mihin sisältyvät myös työntekijät.

Nokian viestintäpäällikkö Päivyt Tallqvist kertoo, että Suomessa työskentelee noin 90 kansallisuutta. Eniten ulkomaalaisia on Kiinasta, Venäjältä, Intiasta, Britanniasta ja Saksasta.

- Monikulttuurisuus on arkipäivää. Avoimet työpaikat ovat Nokian sivuilla, joilta hakijat voivat katsoa, missä maassa haluaisivat tehdä töitä. Rekrytoimme myös ulkomailta, sillä haluamme alan parhaita ihmisiä, joita löytyy muualtakin kuin Suomesta, Tallqvist sanoo.

Niin Suomessa kuin muuallakin on pulaa kokeneista ohjelmistoarkkitehtuuriosaajista. Nokialle on tärkeää, että heitä saadaan ulkomailta, sillä Suomessa on isoja tuotekehitystiimejä.

Ulkomaalaiset työntekijät ovat Nokialla kaikenlaisissa tehtävissä suunnittelusta tuotantoon. Esimerkiksi Salon tehtailla on edustettuna noin 30 kansallisuutta.

Projektipäälliköistä krooninen pula

- Henkilöstömäärät näyttävät Suomessa edelleen lisääntyvän. Joillain aloilla henkilöstön saaminen alkaa olla bisneksen pullonkaula. Erityisesti uuden teknologian ja internet-teknologioiden osaajia haetaan. Projektipäälliköistä on krooninen pula, Telnologiateollisuus ry:n viestintäjohtaja Tarja Virmala sanoo.

Ulkomaalaiset henkilöt sopivat Virmalan mielestä Suomessa moniin tehtäviin, mutta hän painottaa, että projektipäällikön tehtävässä kriittistä on johtamiskulttuuri, joka on erilainen eri maissa. Toisaalta saksalaistyyppinen jämpti kulttuuri voisi hänestä kyllä toimia tiiviissä it-projekteissa.

- It-henkilöstön määrä kasvaa myös perinteisessä teollisuudessa. Joudumme kilpailemaan kaikkien toimialojen kanssa, Virmala sanoo.

Antti Lagus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (5)

0

0

Ulkomaalaisia ei Suomessa tietotekniikka-alalla ole kovin paljoa. Elinkeinoelän keskusliiton tekemän tiedustelun mukaan tietotekniikka-alan henkilöstöstä vuonna 2006 oli 1,9 prosenttia ulkomaalaisia eli reilut 850 henkeä. Prosenttiluku on lähes sama kuin mitä ulkomaalaisten osuus on kaikista Suomessa asuvista.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 31.5.2007 10:42

0

0

Onpa erikoinen talo tuo TietoEnator, jos sen oletettavan suuret asiakkaat eivät osaa englantia? Ymmärrän tilanteen jonkun pienen putkiliikkeen osalta, mutta onko suomessa oikeasti isoja yrityksiä, joissa ei osata englantia?

Kumma

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 31.5.2007 10:42

0

0

Viime vuoden lopussa Nokialla oli Suomessa noin 24 000 työntekijää, mihin sisältyvät myös työntekijät.

OK. Mihinkäs ne työntekijät sitten sisältyvät? Ainiin, tuohon työntekijälukumäärään! doh.

Jalmari

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 31.5.2007 11:10

0

0

Meillä TE:n yhdessä tytäryhtiössä kyllä kaikki dokkarit täytyy tehdä lontooks. Tässä porukassa on Melkein puolet ruotsalaisia ja sitten siihen vielä noi Tsekin tasavallan jampat, niin suomeks mongerretut dokut menee kyllä ihan hukkaan.

Ainoon poikkeuksen tekee noin Suomen valtiollisille toimijoille tehdyt hommat. Ne täytyy olla suomeks... tai vaihtoehtoisesti ruotsiks.

Ainoo, mikä on pistänyt silmään on se, että varsinkin suomalaiset ei kovin hyvin osaa englantia. On sanottu, että joo joo, mä osaan englantia. Mutta sitten kun on todellinen vuorovaikutustilanne edessä, niin aika tankero-englantia se on jopa aika isoilla pomoilla. Kirjotettu menee paremmin, mutta teksti on vähän yksoikoista ja jäykkää eikä siitä välttämättä selviä asia ennenkun kääntää sen suomeksi ja sitten ajattee, mitä on haluttu sanoa.

Itse kyllä vähän leuhkin, koska sekä kirjoitettu että puhuttu englanti on hyvissä kantimissa. Puhuttukin ilmaisu parani, kun olen kaveerannut aidoin britin kanssa kolmisen vuotta. Seuraavaksi taklataan ruotsi ja saksa parempaan kuntoon.

PN

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 31.5.2007 13:16

0

0

Maksavan asiakkaan ei tarvitse osata englantia. Kun kyse on mittavista,kalliista ja tärkeistä hankkeista tai projekteista, joissa turvallisuus tai laatu ovat erityksen tärkeässä asemassa, voi asiakas aiheesta vaatia, että hän ymmärtää 100% kaiken kirjoitetun dokumentaation ja dokumentaatiota pitää syntyä.

Englannin kieli sujuu monilta kohtalaisesti, mutta pakkoenglanti näkyy usein ällistyttävän huonona tekstin sisältönä. Harva osaa kirjoittaa luettavaa tekstiä edes suomeksi, mutta englanti, jossa sanojen tarkoista merkityksistä kirjoittaja vähät välittää ja lauseet täyttyvät muotikoukeroista, joita kukaan ei täysin ymmärrä, on karmeaa katsottavaa. Usein käy niinkin, että sisällön sijaan syntyy pelkkiä ranskalaisia viivoja tai tyhiä fraaseja.

Äidinkieli tuo käytettävyyttä

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 6.7.2007 19:36

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste