Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tavoitteena suljetusta koodista vapaa Linux-jakelu

Ubuntu Linuxista julkaistiin vapaa versio

13.7.2007 15:18 Ubuntu Linuxin johtohahmo ja perustaja Mark Shuttleworth ilmoittaa Gobuntun, Free Software Foundationin tyyppiseen täydellisen vapauteen keskittyvän version, olevan ladattavissa .

Gobuntun on tarkoitus kilpailla vapaan lähdekoodin puolestapuhujan, Free Software Foundationin Ubuntuun perustuvan gNewSense-jakelun kanssa. Kumpikin näistä pyrkii siihen, etteivät ne sisällä suljettua lähdekoodia ollenkaan tarjoten silti mahdollisimman täydellisen käyttökokemuksen ja -toiminnallisuuden. Halutessaan gNewSense voi hyödyntää Gobuntua omana kehityspohjanaan.

Ilman suljettua lähdekoodia selviäminen tarkoittaa sitä, ettei jakelu sisällä tukea monille suljettuja firmware-tiedostoja tarvitseville laitteille. Tällaisia ajureita ovat esimerkiksi Nvidian ja Atin luomat näytönohjainajurit sekä wlan-piirien firmwaret.

Ubuntun perustaja Mark Shuttleworth haastaakin ilmoituksessaan kaikkia innokkaita osallistumaan Gobuntun kehittämiseen ja puskemaan vapaan käyttöjärjestelmän rajoituksia entistäkin pidemmälle.

Shuttleworthin julkistamat ensimmäiset ladattavat versiot Gobuntu-versiosta pudottavatkin ensimmäisenä suljetut laitteistoajurit.

Käytännössä Gobuntu on yksi Ubuntu Linux -jakelun erikoisversio Kubuntun ja Xubuntun tapaan, mutta sisältää paljon tiukemmat rajoitukset sen suhteen, minkä lisenssien alaisia ohjelmistoja jakeluun saa sisällyttää.

Ubuntun Gutsy Gibbon -versioon perustuvat Gobuntu-levykuvat ovat ladattavissa Ubuntun palvelimilta.

Jutun kirjoitti: Matias Mäki

Matias Mäki

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (15)

Huono 0
Ubuntu Linuxin johtohahmo ja perustaja Mark Shuttleworth ilmoittaa Gobuntun, Free Software Foundationin tyyppiseen täydellisen vapauteen keskittyvän version, olevan ladattavissa .
Digitoday
Huono 0
Periaatekysymykset ovat aina hienoja. Nyt on siis olemassa oma distro niille, joita ei haittaa se ettei rauta toimi.

Tämä on ilmeisesti sitten jotenkin hienoa?
Timo
Huono 0
Olisiko se "jokin hieno" että esim Atia ja NVidiaa pyrittäisiin painostamaan julkaisemaan ajureidensa koodit.
Juhis
Huono 0
Itse en jaksa alkuunkaan ymmärtää tuota, että Ubuntusta tehdään N kappaletta eri versioita. Typerintä on tehdä erilliset jakelut eri työpöydille: Ubuntu (gnome), Kubuntu (kde), Xubuntu (xfce). Minkä ihmeen takia joka työpöydälle pitää olla oma jakeluversio? Lisäksi on jotain Edubuntua, jonka ainut todellinen ero on siinä, että oletuksena asennetaan pari koululaisille ja lapsille sopivaa pakettia. Sitten löytyy uskovaishihhuliversio ubuntusta. Ja nyt sitten tämä karsittu versio.

Tulee lähinnä tunne, että tarkotushakusesti yritetään täyttää kaikki distrolistat miljoonalla eri *buntulla. Yritetään peittää muut jakelut *buntu vyöryn alle.
Typerää
Huono 0
Olisiko se "jokin hieno" että esim Atia ja NVidiaa pyrittäisiin painostamaan julkaisemaan ajureidensa koodit.

Ja miten tämä Gobuntu eroaa esimerki8ksi gNewSensestä? Et kai nyt tosissasi kuvittele, että jokin marginaalidistroksi jäävä Gobuntu muka jotenkin vaikuttaisi ATI:n ja Nvidia:n ajurien vapauttamiseen? Ei siihen tavotteeseen tuollatavalla päästä.
no pöh
Huono 0
Hirveä hypetys taas tyhjästä. Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä, vaikuttaa lähinnä pyörän uudelleen keksimiseltä. Ei esim. Debianissakaan ole esim. ATI:n ja Nvidian suljettuja ajureita. Ne ajurit on kyllä erittäin helposti asennettavissa Debianin non-free pakettirepositorysta, mutta viralliseen jakeluun ne ei kuulu. Debian-palvelimilla on ei-vapaata softaa varten non-free repository, sekä contrib-repository sellaista vapaata softaa varten, joissa on riippuvuuksia non-free softaan. Kuten sanottua non-free ja contrib ei kuulu jakeluun, ne on vain käytettävissä.

Ubuntu perustuu Debianiin, jossa on Ubuntua tiukemmat vaatimukset softan vapaudelle. Ubuntuun otettiin mukaan ei-vapaita ajureita ja softaa ja nyt sitten yhtäkkiä halutaan tehdä versio, jossa niitä ei ole. Eli käytännössä palataan Debian tyyppiseen ajattelutapaan. Onko tuommoisessa pyörän uudelleen keksimisessä nyt mitään järkeä kun Debianikin on olemassa?
Pyörän uudelleen keksiminen
Huono 0
Olisiko se "jokin hieno" että esim Atia ja NVidiaa pyrittäisiin painostamaan julkaisemaan ajureidensa koodit.

Hiukan realismia nyt sentään peliin. Kumpaa päätös haittaa enemmän, distron tulevia käyttäjiä jotka eivät saa näytönohjaimia asennettua vai Atia ja NVidiaa, joiden tuessa voidaan vaikka sanoa että "onhan meillä ajureita mutta kun käyttämänne distron pakkaajat eivät niitä halunneet käyttää."

Kuinkahan monta tuntia tavalliset käyttäjät ovat keskimäärin valmiita säätämään tällaisten periaatekysymysten takia?
Timo
Huono 0
Niin ja Debianista vielä sen verran, että esim. monet multimedia codecithan on vapaasti levitettäviä, mutta eivät vapaata softaa. Ne ei siis voi kuulua Debianiin. Sitävarten Debianissa monet multimedia codecit on saatavissa erillisestä debian-multimedia.org repositorysta, jota voidaan käyttää paketinhallintatyökaluilla aivan samaan tapaan kuin Debianin virallisiakin repositoryja.

Debianissa ei-vapaa softa on siis erotettu jakelusta, mutta helposti saatavilla silti. Jakelu on aivan käyttökelpoinen ilman ei-vapaita pakettirepositoryjakin. Useimmat työpöytäkäyttäjät kuitenkin yleensä haluaa lisätä non-free, contrib ja debian-multimedia.org repositoryt pakettilähteisiin.
lisäys
Huono 0
Nykyaikaiset näytönohjaimet sisältävät paljon toimintoja, logiikkaa ja algoritmejä. Osa näistä on ko. yritysten itse kehittämää, ja osa osa on lisensoitu muita yrityksiltä. Open Source-kaikki-mulle-nyt-heti-ilmaiseksi elävien hörhöjen vaan on niin uskomattoman vaikea uskoa sitä, että nVidia ja ATI eivät voisi laillisesti julkistaa ajureiden täydellisiä lähdekoodeja vaikka ne niin haluaisivat.

Eli ATIn ja nVidian painostaminen ei hyödytä mitään. Painostakaa mielummin vaikka S3:a vapauttamaan patentteja koskien tekstuureiden pakkausta (S3TC), jos päätä ahdistaa liikaa.

Esimerkiksi ATI:n aikaisempien näytönohjainten ajureiden lähdekoodit ovat julkisia, mutta ne eivät sisällä tuota S3TC-tukea.
Ati ja nVidia
Huono 0
Itse en jaksa alkuunkaan ymmärtää tuota, että Ubuntusta tehdään N kappaletta eri versioita.

Yhtä järkevää product differentiaatiota se on kuin MS Windows Vistankin eri variantit: eri versiot sisältävät ko. kikkareen kohderyhmän mukaista softaa. Gobuntusta puuttuu poropietariajurit samoin kuin MS Windows Vista Home Basicista ties mitä siitä puuttuukin Ultimateen verrattuna (en edes tiedä, EVVK).
Javapiins Enttöprais
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

Intel investoi 7 miljardia

11.02.2009 Intel aikoo investoida seuraavan kahden vuoden kuluessa 7 miljardia dollaria tehtaisiinsa Yhdysvalloissa.

.