Lue uutinen mobiilisivustolla

Linux-ydin sai vakaan ajurirajapinnan

23.7.2007 16:18 Linus Torvalds ilmoitti ottaneensa Linux-ytimen 2.6.23-version ensimmäiseen julkaisukandidaattiin mukaan Greg Kroah-Hartmanin vakaan ajurirajapinnan. 2.6.23-ytimen muita uusia ominaisuuksia ovat tuki useammalle virtualisointiratkaisulle ja uusi suoritintehojen jakaja.

Greg Kroah-Hartman julkisti Linux-ytimelle tarkoitetun vakaan ajurirajapinnan vuosi sitten. Nyt sen viimeisin versio sisällytettiin viralliseen Linux-ytimeen.

Rajapinnan tarkoitus on tehdä ajurikehittäjien elämästä helpompaa. Myös suljettujen ajureiden kehitys voi joiltain osin helpottua, eikä ajureita tarvitse joka ydinjulkaisun myötä muokata ja päivittää.

Mallia kaupallisista käyttöjärjestelmistä

Ytimen kehittäjät muokkaavat ja parantavat sen normaaleja rajapintoja tarpeen mukaan. Tämä vaatii ajureiden kehittäjiltä jatkuvaa ajureiden päivittämistä ja muokkaamista. Esimerkiksi Solaris, Mac Os ja Windows tarjoavat useita vakaita ajurirajapintoja yhteensopivuuden ylläpitämiseksi.

Linuxin uusi ja vakaa ajurirajapinta toimii suurimmaksi osaksi käyttäjätilassa, joten näitä ohjelmakoodin osia ei myöskään tarvitse avata avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuudessa. Ainoastaan pieni osa ajurin koodista pitää liittää ytimeen ja sen toimintatilaan kiinni.

Ei sovi näytönohjainajureille

Aivan täydellinen uusi rajapinta ei kuitenkaan ole, sillä ainakaan toistaiseksi suurien tietomäärien liikutteluun tarvittavia dma-siirtoja ydin- ja käyttäjätilojen välillä ei ole toteutettu. Tämän vuoksi esimerkiksi näytönohjain- ja tiedostojärjestelmäajureita ei voi rajapinnalla vielä toteuttaa.

Tarve vakaalle rajapinnalle on lähtenyt sulautettujen järjestelmien maailmasta, jossa ajurit ovat usein suljettuja ja niitä käytetään ainoastaan yhden ydinversion kanssa. Näin tällaistenkin ajureiden käyttöikä pitenee.

Käyttäjätilassa toimivien ajureiden toiminta ei myöskään häiritse ja sotke yhtä pahasti ytimen toimintaa ja vakautta kuin normaalit Linuxin ajurit. Ytimen kehittäjät ovat jo kauan sitten ilmoittaneet, etteivät he halua yrittää selvittää suljettujen ajureiden ongelmia, koska eivät pääse lähdekoodiin käsiksi.

Lisää virtualisointia

Muita Linux-ytimen 2.6.23-versioon mukaan otettuja ominaisuuksia ovat kaksi uutta virtualisointiratkaisua sekä uusi suorittimen laskentatehoa jakava completely fair scheduler. Näistä viimeisen pitäisi parantaa ja yksinkertaistaa suorittimen tehojen jakamista ohjelmistoille. Sen avulla kaikkien ohjelmien pitäisi saada tasapuolisesti suoritinaikaa tarpeiden mukaan.

2.6.20-ytimessä otettiin mukaan Intelin ja AMD:n uudempien suorittimien virtualisointiominaisuuksia hyödyntävä kvm-virtualisointiratkaisu. 2.6.23-versioon on otettu mukaan Rusty Russelin Lguest-virtualisaattori, joka tekee suurin piirtein saman ohjelmistopohjaisesti ja on vain noin viisituhatta koodiriviä pitkä.

Russelin mukaan Lquest tarjoaa hyvän tutustumis- ja virittelyalustan kaikille virtualisoinnista kiinnostuneille.

Lquestin lisäksi ytimeen on otettu mukaan osia paljon kohutusta Xen-virtualisointijärjestelmästä. Näiden osien avulla normaalia vanilla-ydintä voidaan hyödyntää Xen-järjestelmän virtuaalikoneissa.

Toisin kuin kvm ja Xen Lquest tarjoaa tuen ainoastaan Linuxin ajamiselle Linuxin sisällä.

Matias Mäki
matias.maki@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (32)

0

0

Linus Torvalds ilmoitti ottaneensa Linux-ytimen 2.6.23-version ensimmäiseen julkaisukandidaattiin mukaan Greg Kroah-Hartmanin vakaan ajurirajapinnan. 2.6.23-ytimen muita uusia ominaisuuksia ovat tuki useammalle virtualisointiratkaisulle ja uusi suoritintehojen jakaja.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 16:36

0

0

Aivan mahtavaa! Parannuksia nykyisiin suoritintehojen jakajiin on kyllä kaivattu... Tökkii aivan yksinkertaisten prosessien kanssa, jotka vievät suoritintehoja eikä sille mahda mitään, kun kernelissä vika. Jipii! Toivottavasti tämä kerneli tulee pian ulos.

Ilmari J.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 16:36

0

0

" Linuxin uusi ja vakaa ajurirajapinta toimii suurimmaksi osaksi käyttäjätilassa, joten näitä ohjelmakoodin osia ei myöskään tarvitse avata avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuudessa."

Se ei ole noin yksioikosta. Se pitääkö ajuri avata riippuu siitä sisältääkö se osinaan avointa GPL-koodia.

opensource

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 17:03

0

0

Itse en näe tuota uutta vakaata rajapintaa kovin hyvänä asiana. Se valitettavasti antaa viestin, että suljetut ajurit olisi muka nyt jotenkin hyväksytympiä. Niin ei kuitenkaan ole.

Suljetut ajurit rajoittaa kernelin kehitystä, koska niitä varten on oltava vakaa rajapinta jota ei voida merkittävästi muuttaa tarpeen vaatiessa. Linuxissa on ollut periaatteena, että suljetut ajurit ja niiden tarvitsemat rajapinnat ei saa estää kehitystä. Valitettavasti nyt siitä periaatteesta on ilmeisesti lipsuttu.

Windows on hyvä esimerkki siitä mitä tuosta seuraa. Windowsissa raahataan yhteensopivuuden nimissä mukana ikuisuuksien vanhoja muinaisia rajapintoja. Käytännössä toi on tehnyt käyttiksen sisäisestä toteutuksesta aivan hirveän sotkun, josta ei saa enää mitenkään turvallista. Kun mukana raahataan yhteensopivuutta vanhojen rajapintojen kanssa, niin systeemistä on täysin mahdotonta tehdä turvallista väittää MicroSoft mitä tahansa.

Suljettujen ajurien ongelmana on myös se, että suljettujen ajurien aiheuttamia ongelmia on hyvin hankala selvittää koska lähdekoodiin ei päästä käsiksi.Userspacessa ajettavat ajurit ei tietenkään ole yhtä ongelmallisia, mutta ei ne ole mikään taikakeino joilla kaikki ongelmat katoaa.

Suljettujen ajurien ongelmana on lisäksi se, että ne asettaa eri linux-jakelut eriatvoseen asemaan ja vaikeuttaa niiden kehitystä. Suljettujen binääriajurien kanssa voi helposti käydä niin, että ajuri ei toimikaan kaikissa jakeluissa kuten pitää. Ajurien kehittäjät tuskin testaavat ajureitaan kaikilla jakeluilla. Ja on hyvin mahdollista ettei heillä ole kiinnostusta siihen edes pyydettäessä. tuo voi johtaa linuxjakeluiden jakautuminen kahteen kastiin, niihin joilla ajurit on testattu ja niihin joilla ei ole ja toimivuus on mitä on.

Ei suljettuja binääriajureita

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 17:26

0

0

Suljetut ajurit rajoittaa kernelin kehitystä, koska niitä varten on oltava vakaa rajapinta jota ei voida merkittävästi muuttaa tarpeen vaatiessa. Linuxissa on ollut periaatteena, että suljetut ajurit ja niiden tarvitsemat rajapinnat ei saa estää kehitystä. Valitettavasti nyt siitä periaatteesta on ilmeisesti lipsuttu.

Linuxin yleistymisen kannalta on tärkeää, että suljetuille ajureille annetaan vihdoin ns. köyttä...

Harvat laitevalmistajat haluavat tuoda salaisuuksiaan julki ja avoimilla ajureilla helposti näin pääsee käymään. Onko se sitten linuxin kehityksen kannalta hyvä, että laitevalmistajat eivät halua tehdä ajureita linuxille?

Open source toimii hyvin softan kanssa ja ideologisesti olisi tärkeää, että kaikki linuxin kaltaisessa järjestelmässä ovat avointa, mutta niin kauan kuin rautaa ei voida kehittää "open sourcena" on pakko mennä sen mukaan mitä laitevalmistajat haluavat.

Suljettujen ajurien ongelmana on lisäksi se, että ne asettaa eri linux-jakelut eriatvoseen asemaan ja vaikeuttaa niiden kehitystä. Suljettujen binääriajurien kanssa voi helposti käydä niin, että ajuri ei toimikaan kaikissa jakeluissa kuten pitää. Ajurien kehittäjät tuskin testaavat ajureitaan kaikilla jakeluilla. Ja on hyvin mahdollista ettei heillä ole kiinnostusta siihen edes pyydettäessä. tuo voi johtaa linuxjakeluiden jakautuminen kahteen kastiin, niihin joilla ajurit on testattu ja niihin joilla ei ole ja toimivuus on mitä on.

Tätähän tällä rajapinnalla pyritään juuri korjaamaan.. kaikille distroille yhtenäinen rajapinta kernel -tasolla takaa (ainakin pitäisi) että rajapinnalle tehty ajuri toimii kaikissa distroissa. Jos ajuri noudattaa rajapintaa ja se ei toimi ko. distrossa, on se silloin distron vika, koska se tekee jotain rajapinnan vastaisesti.. näin tuskin pääsee käymään kun rajapinta on kernel-tasolla.

jepeliepeli

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 17:51

0

0

Olen ihmetellyt jo kauan, että miksei Linuxissa ole kattavaa rajapintaa ajureille. Sitten ihmetellään ja itketään, sitä, ettei moni yritys halua tuottaa linux ajureita. Missähän vika? Olisikohan ajureiden ylläpito tehty yksinkertaisesti niin vaikeaksi, jos jokaiseen ytimeen pitäisi olla ajuria korjaamassa.

On hyvä juttu, että Linuxin laitetuki voi kasvaa tämän uudistuksen myötä. Se tuo myös uusia linux käyttäjiä tulevaisuudessa.

Hyvä että näytetään myös suljetun lähdekoodin ajureille vihreää valoa ja annetaan yrityksille mahdollisuus tuoda linux tuki laitteilleen.

Hyväjuttu!

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 23.7.2007 21:30

0

0

Tätähän tällä rajapinnalla pyritään juuri korjaamaan.. kaikille distroille yhtenäinen rajapinta kernel -tasolla takaa (ainakin pitäisi) että rajapinnalle tehty ajuri toimii kaikissa distroissa. Jos ajuri noudattaa rajapintaa ja se ei toimi ko. distrossa, on se silloin distron vika, koska se tekee jotain rajapinnan vastaisesti.. näin tuskin pääsee käymään kun rajapinta on kernel-tasolla.

Et nyt ymmärrä sitä, että kaikki distrot ei ole samanlaisia. Distroissa ei suinkaan kaikissa ole käytössä sama kerneliversio tai samat kirjastoversiot jne. Samaten esimerkiksi ajurien firmware saatetaan tallettaa yhdessä distrossa aivan eripaikkaan kuin toisessa. Tämän rajapinnan tarkoitus on olla rajapinta userspacessa, ei siis kernelitilassa toimiville ajureille. kuinkas käykään, jos ajuri hyödyntää jotain kirjastoa ja distroissa on niistä eri versiot? No siitä seuraa juuri se, että toisessa distrossa ajuri toimii ja toisessa ei. Kun ajuri on suljettua koodia, niin sitä ei voi edes kääntää uudestaan kullekin systeemille. Kirjastoista ja kernelistä jne on eri jakeluissa eri versiot jo senkin takia, että osassa jakeluita halutaan aina olevan uusinta uutta kamaa, toisissa taas opanostetaan vakauteen jollon softa on hyvin testattua mutta hiukan vanhempaa kuin bleading edge distroissa. Syitä on muitakin, mutta tuossa nyt esimerkki.

Eräs ikävä puoli suljetuissa ajureissa on se, että harvoinpa se rautavalmistaja tekee ajuria muulle kuin PC:lle. Linux toimii kuitenkin monella muullakin alustalla, esimerkiksi Debian toimii 11 prosessoriarkkitehtuurilla. Suljetun ajurin tapauksessa ajuri on mitä todennäköisimmin saatavilla vain 32bit ja 64bit PC:lle ja loput alustat jää ilman ajuria kun ajurista ei ole lähdekoodeja saatavilla eikä sitä siis voida portata niille alustoille.

Vielä eräs huono puoli suljetuissa ajureissa on se, että jos niissä on bugi, niin sitä sen voi korjata vain ajurin alkuperäiset tekijät. Ja siihen voi mennä paljon aikaa kun se vika korjataan. Etenkin pahojen tietoturvaaukkojen kohdalla tuo ei ole ollenkaan hyvä asia.

Suljetun ajurin ainut hyvä puoli on se, että se voi rohkaista laitevalmistajia tekemään linux-ajurin laitteilleen, mutta toisaalta suljetuissa ajureissa on niin paljon huonoja puolia että niitä ei voi mitenkään kannattaa.

Ei suljettuja binääriajureita

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 24.7.2007 1:06

0

0

Mallia kaupallisista käyttöjärjestelmistä

Ei mennyt kuin 15 vuotta tajutakseen, sen mitä kaupalliset käyttöjärjestelmät oivalsivat alusta-alkaen.

xxx

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 24.7.2007 8:00

0

0

Ei mennyt kuin 15 vuotta tajutakseen, sen mitä kaupalliset käyttöjärjestelmät oivalsivat alusta-alkaen.

xxx kuuluu siihen joukkoon ihmisiä, joilla on herkkä näppäinsormi, mutta olematon ymmärrys... Pitääkö sitä ihan kaikkea kommentoida?

Pentti

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 24.7.2007 8:32

0

0

Kun aikoinaan yliopistossa käytiin läpi eri käyttöjärjestelmien ytimien rakenteet niin sanoin jo silloin, ettei Linuxin ytimellä pitkälle päästä ja että Windows 2000 ytimen rakenne on huomattavasti paremmin suunniteltu. Luennoitsijakin muistaakseni oli myös samaa mieltä kanssani. Ja tässä sitä ollaan... mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan...

xxx

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 24.7.2007 10:29

Sivut: 1 2 3 4 Edellinen Seuraava

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Jättikotilot piinaavat taas Floridaa