Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Kiinnostusta on mutta ala on ryteikköinen

Käyttöoikeudet taapertavat yrityksissä

6.9.2007 14:35 Suuret suomalaisorganisaatiot pitävät tärkeänä operatiivisten järjestelmien avaamista ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Sadassa suuressa suomalaisorganisaatiossa tehtyjen haastattelujen mukaan 69 prosenttia piti avaamista tärkeänä. Silti asiassa on edistytty hitaasti.

Käyttöoikeuksien hallinta palveluna kiinnostaa päättäjiä: 43 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut tästä vaihtoehdosta, kunhan palvelun tarjoaja on luotettava taho.

Kiinnostus käyttöoikeuksien hallintaan palveluna kasvaa sitä mukaa, mitä tärkeämmäksi operatiivisten järjestelmien avaaminen ulkoisille sidosryhmille koetaan.

Tutkimuksen teettäjän Panorama Partners Oy:n toimitusjohtajan Olli Heikkilän mukaan alalla taaperretaan edelleen organisaation sisäisten, resursseja sitovien ongelmien parissa. Tutkimuksen teki Markkinointititutkimus Infontain haastattelemalla 80 Suomen Top 500-yritysten ja 20 julkishallinnon edustajaa.
- Verkkopalvelujen avaamisen etenemisvauhti ulkoisille sidosryhmille on ollut hidasta, lähes olematonta. Yhteisen kielen puuttuminen on yksi jarruttava tekijä, toisena voi nähdä sen, että ongelmaa lähestytään turhan kapeasti tietoturvakysymyksenä. Tämä etenemisvauhti ei voi riittää verkkopalvelujen ja -asioinnin kehittämisestä vastaaville, Heikkilä tulkitsee tutkimustulosta.

Tutkimus tehtiin ensi kerran vuonna 2004 ja uusittiin tämän vuoden huhti-kesäkuussa.

Käyttöoikeuksien hallinnassa on edetty hitaasti: Potentiaalisesta verkkopalvelutarjonnasta on avattu ulkoisille sidosryhmille keskimäärin 27 %, kun vuonna 2004 vastaava luku oli 23 %. Hajonta on kaiken kaikkiaan suuri: joka viides vastaaja ilmoitti avanneensa yli puolet potentiaalisesta verkkopalvelutarjonnastaan ulkoisille sidosryhmilleen, mutta alle 10 % tarjonnastaan avanneita on melkein puolet (43 %).

Panorama Partners, joka tarjoaa käyttöoikeuksien hallintaa palveluna, sanoo tiedotteessaan, että alan termistö on vakiintumaton. Käyttöoikeuksien hallinnalla on useita eri nimityksiä. Samaa tai lähes samaa tarkoitetaan käyttövaltuuksien hallinnalla ja identiteetin hallinnalla. Kansainvälisissä yhteyksissä ovat käytössä termit Identity Management ja Identity and Access Management.

Jutun kirjoitti: Timo Poropudas

Timo Poropudas

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (8)

Huono 0
Suuret suomalaisorganisaatiot pitävät tärkeänä operatiivisten järjestelmien avaamista ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Sadassa suuressa suomalaisorganisaatiossa tehtyjen haastattelujen mukaan 69 prosenttia piti avaamista tärkeänä. Silti asiassa on edistytty hitaasti.
Digitoday
Huono 0
Jos systeemi on tehny pelkästään sisäisen käytön näkökannalta niin ei sitä noin vain muuteta, että ulkoisetkin pääsee. Tämä kun yleensä saattaa vaatia melko perusteellisia muutoksia systeemeihin. Harva kuitenkaan haluaa antaa vieraille pääsyä jokaiseen systeemin osaan ja kaikkeen tietoon.
daa
Huono 0
En saanut tuosta tiedotteesta oikein kiinni - jos ongelma on se, että sisäisten järjestelmien avaaminen ulos on vaikeaa - niin ei käyttöoikeushallinta yksistään tuo tuohon mitään muutosta.

IAM seminaarissa tälläviikolla tulleissa esityksissä organisaatioiden maturiteetti koskien IAM teemaa oli vielä sillä tasolla, että on vaikea kuvitella näiden siirtyvän prosessikeskeiseen arkkitehtuuriin, edes käyttäjä-käyttöoikeushallintamielessä.

Koko ajatusmaailma oli pitkälti "staattisten hyväksymispolkujen ja staattisten, työtehtäväpohjaisten roolien ja ryhmäkokonaisuuksien hallintaa" - ei hitto - ei vetele; ei busineksessa yhdellä dimensiolla voida liikkua. Maailma ympärillä ja me mukana elää koko ajan. Halutaanko IT yksiköstä käyttäjähallintatoimisto ? Ja kustannukset kasvavat...see the point ?

Tämä vaatii käytännön tarkastelun koko EA (Enterprise Architecture) teeman alueella. Eräs suurimmista esteistä tuon tarpeen toteutumiselle on hajallaan oleva - täysin keskeneräinen arkkitehtuurispeksi - niin tieto-, prosessi-, integraatio-, kuin sovellusarkkitehtuurinäkökulmista tarkastellen.

Tämä ei missään nimessä ole yksistään tietoturvakysymys - vaan arkkitehtuuri ja konseptikysymys. Tietoturvakysymystä tässä yhteydessä voi tarkastella tuomalle esille näkemyksen "tarvitaanko intra LANia" ? Jos todella haluamme siirtyä pois sisäinen/ulkoinen palvelu tahi sovellus - tulee kokonaisuus nähdä päästä-päähän palveluprosessien ja kanavien integraationa, ei verkkokeskeisenä harjoituksena.

Kuten kuvattu - verkkokeskeisestä palvelutarjonnasta tulee siirtyä oikeasti tietokeskeiseen palvelutarjontaan. Tällöin käyttöoikeuksienhallinta yhdessä palveluihin pohjautuvaan tunnistus/todennusjärjestelmiin tuottaa lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.

Enkä muuten ymmärrä mitä Panorama tarkoittaa "käytönhallinnalla" ? Itse näen sen aivan eri merkityksessä kuin Panorama sen kenties toteuttaa - ei ihme että termistö on vakiintumaton Suomessa.

Tulisiko sen vakiintua - tuskinpa on kannattavaa edes yrittää. Standardit "defacto" rakentuvat joka tapauksessa IAM - teeman päälle.
mikkoj
Huono 0
Identity management ja Access control management pitävät myös sisällään auditoinnin, data integrity tarkistuksen, kryptoavainten hallinnan muun ohella. Näiden toimintojen ulkoistamisen riskianalyysi ei liene niitä helpoimpia, vaikka myyntimies lupaa mitä vaan.
Milwall Quay
Huono 0
No ei varmasti ;) - olisi toki mielenkiintoista nähdä miten (tai siis jos?) Suomalaiset palvelutarjoajat ja integraattorit tämän riskianalyysipuolen hoitavat ?
mikkoj
Huono 0
Ärsyttäähän se että joku kertoo blogissaan käyttöoikeusbugeista ja monesta muustakin organisaatioiden ongelmista ruohiksen kauppiskeskuksen tausta mainonta "musiikista" puhumattakaan .
mukamas oikeasti pahoillaan
Huono 0
Taas on tehty "tutkimus" josta auliisti kertoo:
**
Panorama Partners, joka tarjoaa käyttöoikeuksien hallintaa palveluna,
**
On nää mainioita "tutkimuksia".
JJ
JänkäJouni
Huono 0
Termistökenttä on sekava - kyllä, eikä Panorama varmasti asiaa helpota. Pelaavat vaan omaan pussiinsa ja tunkevat asiakkaan ja palveluntarjoajan väliin "visioimaan" ja kirjoittamaan tyhjänpäiväisiä dokumentteja. Työvoimaa kyseisten järjestelmien ylläpitoon heillä ei ole.

Mitä termistöön tulee. Parasta olisi aivan alussa erottaa identiteetinhallinta ja pääsynhallinta toisistaan. Niillä ei periaatteessa tarvitse olla mitään yhteistä vaikka usein sama porukka hoitaa molempia vähän firmassa kuin firmassa. Tällaiset IAMit vaan sekoittaa muutenkin asiakkaalle sekavaa asiaa. Identiteetinhallinnasta tulee kuitenkin lähiaikoina tunnistusta tai pääsynhallintaa huomattavasti suurempi asia ja moottorina ovat SOX ja vastaavat standardit, jotka vaativat, että suunnilleen kaikista oikeuksista ja rooleista eri aikoina täytyy saada raportit per heti ja TÄTÄ ne asiakkaat kysyvät ja vaativat. Ei mitään huikeita visioita jostain extien päästämisestä johonkin osaan järjestelmää.

Ihan turhaa hiilidioksidin tuottamista tollaiset mainostutkimukset.
Meich
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
.