Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Itellan tietoja

Sirullinen henkilökortti floppaa, 3 promillea Netposti-kirjautumisista

Netposti poistaa lajittelun postitoimipaikoista käyttäjän päätteelle.
Kuva: Hannu Jukola/Lehtikuva

25.10.2007 13:31 Sirullisella henkilökortilla Itellan Netpostiin tunnistautuneita vuonna 2006 oli 2 636 kappaletta yhteensä 780 000 tunnistautumisesta. Puhutaan siis noin kolmesta promillesta kaikista tunnistautumisista, kertoo business manager Tommi Björklund Itellasta.

Netpostin muut tunnistautumisvaihtoehdot ovat pankkien TUPAS (Nordea, OP, Sampo,
Säästöpankki/paikallisosuuspankit, Tapiola, Ålandsbanken, Handelsbanken) ja Postin käyttäjätunnus. 

Itellan mukaan kaikesta postin asiaviestinnän bittivirrasta 60-70 prosenttia menee viiden tulostusoperaattorin kautta kuluttajille. Tilanne tulostusoperaattorien kanssa on se, että Netposti on tarjonnut kaikille yhteistyötä samoilla ehdoilla ja Itella Informationin kanssa sopimukset on ja toiminta käynnissä. Kahden muun operaattorin kanssa ollaan etenemässä teknisessä toteutuksessa.

Postin ja myöhemmin Itellan Netposti on avattu vuoden 2000 lopussa, mutta ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut 2001.

Netpostin käyttäjä saa palveluun haluamansa asiaviestit itse valitsemiltaan lähettäjiltä. Palveluun voi vastaanottaa esimerkiksi sähköisiä laskuja, jotka voi maksaa mistä tahansa verkkopankista. Lisäksi siihen voi saada esimerkiksi vuokranmaksulomakkeensa ja palkkalaskelmansa, jotka säilyvät maksutta tallessa kuuden vuoden ajan. Netpostiin saapuneista uusista viesteistä saa halutessaan tiedon sähköpostiin.

Yrityksille ja viranomaisille Netposti tarjoaa mahdollistaa sähköisen tavoitettavuuden ja internet-asioinnin laajamittaisen käyttöönoton. Itellan mukaan sähköinen asiointi tuo selkeitä hyötyjä asiakasyhteyksien ja palveluprosessien nopeuteen, tehokkuuteen ja kustannuksiin.

Informaatiologistiikan tulostusoperaattorit voivat toimittaa laskut, tiliotteet, palkkalaskelmat, lomakkeet ja muut materiaalit eri kanaviin kuluttajien valinnan mukaan – joko paperilla, sähköisesti tai molemmilla tavoilla. Tieto kunkin kuluttajan Netposti-palvelussa valitsemista vastaanottotavoista on Itellan tietokannassa.

Itellasta korostetaan, että kuluttajille välitettävien viestien sisältö ja graafinen ulkoasu säilyvät samoina välitystavasta riippumatta. Sähköisiin viesteihin voidaan lisäksi liittää toiminnallisuuksia, kuten linkkejä lisätietoja tarjoaviin internet-palveluihin tai esimerkiksi tietyille vastaanottajille suunnattuihin lisätietokyselyihin tai erikoistarjouksiin.

Netposti on Itellan mukaan ensimmäinen suomalainen internet-palvelu, joka kokoaa ja tallettaa arkipäivän asiointiin liittyvää tietoa eri lähteistä yhteen henkilökohtaiseen, turvalliseen, maksuttomaan ja sisältöriippumattomaan paikkaan. Palvelun odotetaan madaltavan merkittävästi kuluttajien kynnystä siirtää asiointitottumuksiaan sähköiseen muotoon.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (12)

Huono 0
Sirullisella henkilökortilla Itellan Netpostiin tunnistautuneita vuonna 2006 oli 2 636 kappaletta yhteensä 780 000 tunnistautumisesta. Puhutaan siis noin kolmesta promillesta kaikista tunnistautumisista, kertoo business manager Tommi Björklund Itellasta.
Digitoday
Huono 0
Sähköinen henkilökortti oli jo syntyessään absurdi ajatus. Fyysistä henkilökorttia tarvitaan fyysiseen asiointiin ja silloin henkilön tunnistaminen perustuu valokuvaan ja mahdollisesti allekirjoitusnäytteeseen. Biometrisiä tietoja voidaan tietysti tallentaa sirulle, mutta tästähän suomalaisetta HST-hankkeessa ei ole kyse.

Verkossa asioitaessa on herttasen yhdentekevää millä välineellä e-tunnisteet ovat. Olisi varmaan kustannustehokkaampaa käyttää tähän tarkoitukseen mikrosirua joka liki jokaisella on SIM- ja pankkikorteillaan.

Jos sirukortti on toteutettu korkean turvatason monisovellusratkaisuna niin HST-ominaisuus voidaan lisätä käyttöön otetuillekin korteille (ks. esim. www.multos.com). Mutta tämähän olisi byrokraateille aivan liian yksinkertaista ja halpaa.
Huono 0
Floppi on. Firefoxin lisäosalla asentaminen meni jotenkin vtux ja kirjautuminen ei onnistunut. muutaman kerran jälkeen pin lukossa, ei kun avaamaan. ja ei auennut puk1-koodilla. kun tarkemmin netistä ohjeita katsoi, niin pitäisi mennä puk-koodipaperin kanssa poliisiasemalle avaamaan pin. ja maksaa siitä 10 euroa.
mutta ei kiitos, käytän jatkossa tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia.
paljon kätevämpääkin kuin turhat kortinlukijat viemässä pöydän rajallista tilaa.
Peete
Huono 0
Totta, on täysin käsittämätöntä minkä takia SIM-pohjaista mobiilivarmennetta ei ole otettu käyttöön. Operaattoreilla olisi täydellinen mahdollisuus muuttaa markkinaa merkittävästi. Vaikka SIMmejä vaihdettaisiin normaalitahtia kaikki suomalaiset pääsisi hiljalleen nauttimaan todellisesta tietoyhteiskunnasta.
TechDev
Huono 0
Virossa sirullinen henkilökortti annettiin jokaiselle kansalaiselle, kortilla mm. äänestäminen onnistuu verkossa.

Suomi on tietotekniikan takapajula...
Soviet-Finland
Huono 0
BizDev 25.10.2007 14:05:
"Olisi varmaan kustannustehokkaampaa käyttää tähän tarkoitukseen mikrosirua joka liki jokaisella on SIM- ja pankkikorteillaan."

Tarkoitatko tuolla SIMillä jotain muuta kuin tätä:

http://www.henkilokortti.fi/vrk/etuklubi/home.nsf/pages/E18E2D13B0B18BD7C2256ECA004AFDC1
Huono 0
Verkossa asioitaessa on herttasen yhdentekevää millä välineellä e-tunnisteet ovat. Olisi varmaan kustannustehokkaampaa käyttää tähän tarkoitukseen mikrosirua joka liki jokaisella on SIM- ja pankkikorteillaan.

Silloin kun HST kortti aikoinaan tuli (1998?) ei sirullisia pankkikortteja ollut, eikä SIM-pohjainen ratkaisukaan ollut vielä teknisesti lähellekään valmis. Eli ajatuksena HST oli oikein loistava juttu. Toki siinä oli muutama ihan pieni yksityiskohta jäänyt miettimättä: Muun muassa roolipohjainen käyttö; jos haluaa lähettää HST:lla suojatun sähköpostiviestin vaikkapa oman alueen palotarkastajalle, kukahan siihen olisi pitänyt pistää vastaanottajaksi. Ylipäänsä siis asiointi viranomaisten kanssa jäi tuossa mallissa kokonaan auki.

Oli siinä muitakin vikoja, mm. sähköpostien salaaminen ja niiden lukeminen sen jälkeen kun kortti meni vanhaksi. Itse käytin sitä sen voimassaoloajan sähköisesti ainoastaan pankkitunnistautumiseen monenlaisen kokeiluvaiheen jälkeen. Pankkitunnistautumisessa se olikin tosi hyvä, ei tarvinnut monia tunnuksia, vain yhdet kortille. Valitettavasti vain voimassaoloaika on oltava niin lyhyt kuin se nykyisellään on. Toki kortti käy edelleen kuvallisena henkilökorttina vaikka se ei olekaan enää voimassa, ainoastaan pankissa ovat kaksi kertaa kysyneet voimassaolevaa korttia.

En kuitenkaan sanoisi vielä tuon jutun perusteella, että kortti floppaa. N-luku on vielä niin pieni sekä Itellan sähköpostissa että sähköisen kortin käyttäjissä, että nämä ryhmät eivät kohtaa toisiaan.

Mutta sähköinen tunnistatuminen kannattaisi ilman muuta tehdä tänä päivänä sirulliselle pankkikortille. Ja yhdistää vielä kaikki mahdolliset etukortit siihen yhteen samaan korttiin, kuten on esim. K-kaupan Plussakortti OP:n pankkikortilla. Ja vielä kuin saisi kaikkiin koneisiin kortinlukijan ja ohjelmistot valmiina.
Entinen HST-käyttäjä
Huono 0
Totta, on täysin käsittämätöntä minkä takia SIM-pohjaista mobiilivarmennetta ei ole otettu käyttöön. Operaattoreilla olisi täydellinen mahdollisuus muuttaa markkinaa merkittävästi.

Kun en tätä mobiilivarmennetta tunne riittävän hyvin, niin onkohan kysymys VRK:n turvallisuusmonopolin ylläpidosta. Eli eikö mobiilioperaattoreita pidetä riittävän luotettavina kumppaneina jakelemaan ihmisille sähköistä identiteettiä?

Vai onko kysymys taas siitä, että kun ei ole palveluita niin ei ole käyttäjiä ja kun ei ole käyttäjiä niin ei kannata tehdä palveluita.
muna vai kana monopolissa
Huono 0
Olen ollut HST-kirjautumiseen perin tyytyväinen. Satunnaisesti on ollut toimintakatkoksia, mutta yleensä pelaa ihan niinkuin pitääkin. Nettipankkiin ja netpostiin pääsee sisään ilman, että pitää kaivella avainlukulistoja ties mistä (läppärin käyttäjällä se ei ole tallessa näppäimistön alla). Riittää, että muistaa sen PIN-koodinsa, jonka voi halutessaan asettaa ihan miksi haluaa. Ei tarvitse muistaa käyttäjätunnusta ja salasanaa erikseen.

Kortti kulkee läppärin mukana ja tarvittaessa ulkomailla matkustusasiakirjana.

Pitkään kaipasin mahdollisuutta varmentaa henkilöllisyys nettiostoksia tehdessä tuolla kortilla, ja nykyään sekin on mahdollista. Töissä allekirjoitan mm. PDF:t tuolla kortilla, tosin kukaan sitä ei ole erikseen vaatinut...

Nörtti kun olen, ei käyttöönotto ole ollut mahdotonta, mutta voin hyvin kuvitella, että ei se ihan mutkatonta ole jokaiselle. Kortin etuja jos markkinoitaisiin edes jotenkin, niin uskon, että käyttö lisääntyisi... kun olen kortin käyttöä ja etuja esitellyt, on muutama tuttava hommannut itsekin kortin.
Heikki
Huono 0
Virossa sirullinen henkilökortti annettiin jokaiselle kansalaiselle, kortilla mm. äänestäminen onnistuu verkossa.

Suomi on tietotekniikan takapajula...
kortit on kyllä jaettu, mutta todellinen käyttöaste on samaa luokkaa kuin Suomessa.

Muutoin olen samaa mieltä, että Suomi on tietotekniikan takapajula
Viron totuus on kyllä kaunisteltu
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

Nokia lopettaa Jyväskylän toimipisteen, lomauttaa Salossa

11.02.2009 Jyväskylän toimipisteen lopettaminen koskee 320 työntekijää. Nokia miettii myös 2500 työntekijän lomauttamista Salossa vaiheittain.

.