Lue uutinen mobiilisivustolla

Lääkärit potilastietojärjestelmistä: kehitettävää riittää

Kauniaisten terveyskeskuslääkäri Salla Koivuranta (vas.), testaajat Kai Konki, Tinja Lääveri ja Arto Virtanen tutkailemassa Mediatrin toimivuutta.
Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

8.2.2008 15:32 Etenkin hoitotyön kannalta kehittämistä riittää kaikissa sähköisissä potilastietojärjestelmissä. Näin todetaan tänään julkistetussa Suomen Lääkäriliiton eHealth-valiokunnan kattavassa käytettävyysselvityksessä.

Liiton vuosi sitten perustaman eHealt-valiokunnan puheenjohtaja Tinja Lääveri jakaa tänään Suomen Lääkärilehden liitteenä julkistetun selvityksen pääkirjoituksessa vastuuta järjestelmien toimivuudesta myös työnantajalle.

- Työnantajan on vihdoin havahduttava siihen, että sähköinen potilaskertomus ei ole vain nykyaikaisuuden merkki tai näppärä tapa kerätä tilastotietoa. Se on työkalu, jota pitää kehittää ja huoltaa. Vastuu tästä ei ole yksin ohjelmien toimittajilla, Tinja Lääveri kirjoittaa.

Järjestelmätoimittajien kanssa vuoropuhelu on Lääverin mukaan aktivoitumassa. Jo tälle keväälle on rakenteilla seminaari, johon mukaan pyritään saamaan kaikki järjestelmätoimittajat.

Helsingin kaupunginsairaalassa osastolääkärinä toimivan Tinja Lääverin mielestä on myös mietittävä, mitä varten potilas tulee sairaalaan.

- Jos tavoitteena on nopea ja oikea taudinmääritys ja hoito, on myös lääkärit otettava mukaan ohjelmien kehitystyöhön.

Kuumekurva paperilla. Kertoo lääkärille yhdellä silmäyksellä, missä mennään. Ja puuttuu sähköisistä järjestelmistä.

Käytännön hoitotyön näkövinkkelistä katsellen potilastietojärjestelmissä testaajalääkäreitä kummastuttaa niinsanotun kuumekurvan puuttuminen järjestelmistä.

- Sairaalapotilaskertomuksen kehittämisen olisi pitänyt alun alkaen lähteä liikkeelle sähköisestä kuumekurvasta!

Ilman toimivaa lääkitysosiota potilaskertomus  on testaajien mielestä myös rampa.

- Vuodeosaston lääkityslistoista ei näy, onko käytössä oleva lääke kotilääke, osastolla aloitettu lääke tai lääke, jonka annosta on muutettu eikä lääkityksen aloitusajankohtakaan yleensä selviä kelaamatta.

Hoitotyön kertomus on sekin rempallaan kaikissa sairaalapuolen ohjelmissa.

- Yksikään ohjelma ei varoita, että lääkäri on tehnyt määräyksen - esimerkiksi antibioottimääräys hukkuu helposti hoitotyön merkintöjen keskelle. Jos halutaan antibioottihoidon alkavan ennen seuraavaa aamua, on usein marssittava osaston toiseen päähän etsimään potilaan omahoitaja.

Lääkäriliiton testejä teki marraskuusta tammikuuhun viisi lääkäriä. He kävivät läpi noin kymmenen erilaista perus- ja erikoissairaanhoidossa käytettyä potilastietojärjestelmää. Ilman risuja niistä ei päässyt yksikään ja tunnettujen isojen toimittajien järjestelmät keräsivät pisimmät risulistat.

Järjestelmät katselmoitiin toimivissa sairaanhoidon laitoksissa eri puolilla Suomea.

Yhteenveto hoitotyötä tekevän lääkärin kannalta katsellen löytyy seuraavista järjestelmistä: Medicus, Doctorex, Mediatri, Finstar, Softmedic, Effica (sekä perus- että erikoissairaanhoidon versiot), Pegasos, Esko, Miranda, ja TT2000.

Jarmo Lahti toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään ampujan uhrit ammattikoulu Hyrian opiskelijoita

• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Hyvinkään ampumatapauksen uhrit nuoria miehiä ja naisia