Lue uutinen mobiilisivustolla

Valtion tietoyhteiskunta lässähti kuin pannukakku

Katrina Harjuhahto-Madetoja veti hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa vuosina 2003-2007.
Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

29.2.2008 11:15 Viime vuonna päättyneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman alueelliset vaikutukset ovat olleet vähäisiä merkittävistä taloudellisista panostuksista huolimatta. Avustuksia myönnettiin maakunnissa vaihtelevin perustein, eikä hankkeissa saavutettu asetettuja tavoitteita, ilmenee valtiotalouden tarkastusviraston raportista.

Hallituksen vuonna 2003 asettaman tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena oli muun muassa varmistaa kansalaisten mahdollisuus päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin sekä kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia. Valtionhallinto ei ole kuitenkaan tarkastusviraston mukaan suoraan vaikuttanut näiden tavoitteiden toteutumiseen, vaan se on jäänyt pitkälti paikallisen aktiivisuuden varaan ilman valtakunnallista koordinointia.
 
Tarkastuksessa arvioitiin erityisesti julkisen hallinnon sähköisen asioinnin kehittämistä JUPA-hankkeessa (Julkiset palvelut verkkoon), laajakaistastrategian toteuttamista sekä alueellista tasa-arvoa edistävien tietoyhteiskuntahankkeiden toteutusta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat karkeasti arvioiden noin 40–50 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat saaneet kansallista ja Euroopan unionin tukea.
 
JUPA-hankkeelle asetetut tavoitteet olivat tarkastusviraston mukaan epärealistisia suhteessa asetettuun aikatauluun, käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin ja käytössä olleeseen rahoitukseen nähden. Hankehallinnassa oli puutteita, eivätkä hankkeen ohjauksesta vastanneet toimijat olleet sitoutuneet riittävästi asetettuihin tavoitteisiin. Saavutetut tulokset jäivät keskeneräisiksi ja vaatimattomiksi tavoitteisiin nähden.
 
Hankkeen toteuttaminen erillisinä, alueellisina projekteina ei ollut tarkoituksenmukaisin tapa edistää verkkopalveluiden kehittämistä ja levittämistä. Hankkeen epäonnistumiseen vaikutti lisäksi it-toimittajien harjoittama kapseloitu liiketoimintamalli ja haluttomuus tehdä yhteistyötä.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan tällainen it-toimittajien toiminta muodostaa merkittävän riskin, kun pyritään julkisen hallinnon yhteisiin sähköisiin palveluihin ja palvelupohjaisten arkkitehtuurien luomiseen.
 
Suurin osa laajakaistastrategiaan liittyvistä alueellisista laajakaistan rakentamishankkeista on saatu toteutettua suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tarkastuksen perusteella laajakaistaverkon alueellisen kattavuuden lisääminen jäi kuitenkin alueiden hoidettavaksi ilman selkeää valtionhallinnon koordinointia.

Yhteisten kriteerien puuttuessa laajakaistaverkkoa rakennettiin eri osissa maata poikkeavin perustein ja vaihtelevin toteutustavoin.
 
Laajakaistastrategia ja tietoyhteiskuntaohjelma oli organisoitu päällekkäin ja niiden vastuunjako oli epäselvä. Tästä on seurannut tarpeetonta raportointia ja ylimääräisiä kustannuksia.

Järjestelmällinen laajakaistahankkeiden kustannusseuranta on kuitenkin jäänyt tekemättä.

Laajakaistastrategian toimeenpanossa ei kiinnitetty riittävästi huomiota laajakaistaverkon toteutuksen kustannuksiin, eikä mukana olleilla toimijoilla ole ollut selkeää kokonaiskäsitystä julkisten tukien käytöstä laajakaistaverkkoa laajennettaessa. Tarkastuksen perusteella laajakaistaverkon rakentaminen on saanut julkista tukea vuosina 2003–2006 vähintään 25 miljoonaa euroa.
  
Opetushallituksen tietoyhteiskunta-avustusten myöntämismenettelyissä ja valvonnassa on ollut vakavia puutteita. Avustusten käytön perusteita ei ole selvitetty riittävästi, avustuspäätöksiä ei ole perusteltu lainmukaisesti, ja avustukset on maksettu valtion taloudenhoidon kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla.

Avustusten myöntäminen ja valvonta on tarkastusviraston mukaan hoidettu vähäisin henkilöstöresurssein, mikä on muodostanut merkittävän toiminnallisen riskin.
 
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja TE-keskuksen, Päijät-Hämeen liiton, Lapin liiton, Etelä-Karjalan liiton ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnassa ilmeni epäselvyyksiä avustusten käyttöä koskevien säännösten ja ehtojen noudattamisessa.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Pohjois-Karjalan TE-keskuksen ja maakuntaliiton sekä Päijät-Hämeen liiton toiminnassa ilmenneet puutteet ovat sen laatuisia, että ne edellyttävät kyseisten viranomaisten virkavastuun selvittämistä.
 
Tukien myöntämisen perusteet ovat toisinaan olleet varsin väljiä, ja joidenkin toimenpiteiden sidokset hankkeen tavoitteisiin ovat olleet epäselviä. Joitakin hankkeita on raportoitu toteutuneiksi, vaikka niihin liittyvät toimenpiteet eivät ole valmistuneet. Hankkeiden tavoitteet on ilmaistu liian yleisellä tasolla, ja tavoitteita on myös supistettu kesken toteutuksen ilman, että avustuksen määrää olisi pienennetty. Useilla hankkeilla oli ongelmia jatkaa toimintaansa avustuksen päättymisen jälkeen.
 
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan nykyinen avustusten maksatus- ja valvontamalli ei ole toimiva. Maakunnan liitot hoitivat avustusten myöntämisen, maksatuksen ja avustusten käytön valvonnan ja olivat samalla usein itse hankkeiden toteuttajina. Tarkastusvirasto katsoo, että tukien maksatus ja valvonta tulisi keskittää maakunnan liittojen sijasta joko TE-keskuksille tai lääninhallituksille.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (22)

0

0

Viime vuonna päättyneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman alueelliset vaikutukset ovat olleet vähäisiä merkittävistä taloudellisista panostuksista huolimatta. Avustuksia myönnettiin maakunnissa vaihtelevin perustein, eikä hankkeissa saavutettu asetettuja tavoitteita, ilmenee valtiotalouden tarkastusviraston raportista.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 11:46

1

0

Soneran laajakaista-strategia on raappasta adsl johdot pois syrjäseudulta.
Hienoa

Elisa

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 11:46

1

0

Kas kummaa. Olisi tuon pitänyt onnistua, kun ohjeita antoi itse Billinjuoksupoika Matti ja hänen neuvonantajansa, tuleva mikkisoftan johtaja Santeri, vai mikä Mikko se oli.

Ja maakunnissa tilattiin isolla rahalla soneroilta kuparipiuhoja syrjäseuduille ja saloille. Nyt Sonera aikoo purkaa nuo yhteydet. Mitenkähän avustusten käy näissä uljaissa tietomaakuntaprojekteissa?

Joten ei pidä ihmetellä, jos monissa muissa maissa saa Suomen hinnoilla jopa satakertaisen nettinopeuden.

Antti Kähmyri

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 12:03

1

0

En ota kantaa kuka on saanut avustuksia ja millä perustein kun en ole dokumentteja nähnyt, mutta pitkästä aikaa erinomaista journalismia. Kiitos tästä. Näitä lisää ja vähemmän copypastea.

Goofy

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 12:42

1

0

Julkisella puolella halukkaita aina löytyy, mutta vastuusta ei kukaan välitä. Asioita pitäisi tarkastella silloin, kun vielä voi jotain tehdä. Jos ei tule tuloksia, tulisi tekijät vaihtaa.

Jälkiviisas

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 12:45

1

0

Olipa yllätys. Koko sen ajan kun tämä ohjelma oli käynnissä, ihmettelimme kavereiden kanssa (IT alan ihmisiä), mitä tästä oiken tulee ja mihin rahaa kaadetaan.
Kukaan ei koskaan vastannut kysymyksiin.
Mutta tiedättekö mikä on nyt valitus? "Nyt ohjelma on tapettu, kukaan ei tee enää mitään, me ei saada enää rahaa edes"....
JJ

Rahaa kaivoon

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 13:06

1

0

Valtion tietoyhteiskunta on yhtä kuin valvontaa, kyttäystä ja kyykytystä. Edelleenkään useat viranomaistahot eivät suostu kirjeenvaihtoon sähköpostilla.

eMan

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 13:13

1

0

Samaa mieltä Goofyn kanssa tämän jutun journalistisista ansioista. Hyvä Digitoday. Enemmän tätä ja vähemmän sitä toista.

Tämä jäi mieleen looppaamaan:

"Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Pohjois-Karjalan TE-keskuksen ja maakuntaliiton sekä Päijät-Hämeen liiton toiminnassa ilmenneet puutteet ovat sen laatuisia, että ne edellyttävät kyseisten viranomaisten virkavastuun selvittämistä."

Kuinkakohan monta traktoria näillä rahoilla ostettiin?

Janne

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 13:19

1

0

Vaikutelma on, että aivan samalla höpötäti-menttaliteetilla jatkaa myös Vanhasen uusin hallitus.

Tiedossa on paljon sanoja ilman tuloksia. Ja kikatusta, horjuntaa, neuvottelukuntia, seminaareja, strategioita, toimintasuunnitelmia ja neliväriesitteitä.

Kukaan tälläkään kertaa tuskin ilkeää sanoa, kuinka heikkoa on askellus...

Luulisi, että maastamme löytyisi näihin hankkeisiin vähän määrätietoisempia ihmisiä.

Sama tietoyhteiskuntahömpötys jatkuu edelleen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 13:26

1

0

Mitkähän olivat tietoyhteiskuntahankkeen onnistumiset? Jutussa ei vissiin kerrottu ainoatakaan onnistumista. Vai olikohan niin, että taas jaettiin pelkkää surkeutta?

Journalistisiin ansioihin sen verran, että juttu vaikutti referaatilta eikä toimitukselliselta työltä. Ehkäpä juuri sen vuoksi juttu oli jokseenkin luettava.

Zapzap

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.2.2008 13:42

Sivut: 1 2 3 Edellinen Seuraava

Juna kärysi - presidentti Halonen joutui hankeen
Vanhanen satamalakosta: Suomen luotettavuus meni
Suomalaistuomari pelasti Kanadan - finaalikiekko löytyi Turusta!
Näin paljon tästä Carla Brunin peppukuvasta maksettiin
Koulutaksi kolarissa - kolme lasta loukkaantui

SÄÄRESEPTITAUTOTVANCOUVERPERHETV