Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Dunnington, Nehalem ja Larrabee

Inteliltä kuuden ytimen prosessoreita loppuvuonna

Vanha radio ja Intelin kahdella ytimellä varustettu prosessori.

18.3.2008 15:36 Intelin uusissa prosessoreissa tulee olemaan moninkertainen määrä ytimiä nykyisiin malleihin verrattuna. Kuusiytimisiä on tulossa jo loppuvuonna.

Intel kertoi suunnitelmistaan julkaista prosessoreita, joissa on jopa yli kahdeksan ydintä eli mikroprosessoria yhdellä sirulla.

Tällä hetkellä tietokoneiden sirut sisältävät yleensä korkeintaan kaksi ydintä. Intelillä on myös siruja, joissa kaksi tuplaydinsirua on yhdistetty yhdeksi siruksi.

Prosessorivalmistajan pahin kilpailija AMD alkoi viime vuoden lopulla tarjoamaan omia neljällä ytimellä varustettuja sirujaan.

Eilen Intel esitteli prosessorisirun, johon on ahdettu kuusi ydintä. Dunnington-niminen prosessori on tarkoitus saada myyntiin vuoden toisella puoliskolla, kertoo talouslehti Wall Street Journal.

Toinen Intelin tuleva prosessorityyppi on Nehalem, joka on kokonaan uudella tavalla suunniteltu prosessorisiru. Sirua käytetään sekä henkilökohtaisissa tietokoneissa että palvelimissa. Nehalemissa voi olla kahdesta kahdeksaan ydintä.

Kolmantena uutuutena kerrottiin Larrabee-arkkitehtuurista, joka on tarkoitettu visuaalisen tietojenkäsittelyn käyttöön. Siinä on myös useampia ytimiä, mutta tarkkoja lukuja ei kerrottu.

Intelin varatoimitusjohtajan Pat Gelsingerin mukaan Larrabeessa on perinteisen x86-arkkitehtuurin lisäksi myös vektoriprosessointiyksikkö, joka on erikoistunut grafiikkaan. Siru kilpailee esimerkiksi näytönohjaimia tekevä Nvidian kanssa, joka on paljon enemmän keskittynyt erikoistuneisiin osiin prosessoreissa.

Lue myösPat Gelsingerin esityskalvot uusista prosessoreista
Lue myösIntelin julkistus
Jutun kirjoitti: Jukka Lehtinen

Jukka Lehtinen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (9)

Huono 0
Intelin uusissa prosessoreissa tulee olemaan moninkertainen määrä ytimiä nykyisiin malleihin verrattuna. Kuusiytimisiä on tulossa jo loppuvuonna.
Digitoday
Huono 0
Toivottavasti koodarit oppivat myös ottamaan hyödyn irti niistä kuudesta ytimestä. Ei ainakaan kannata odottaa, että kuusiytiminen prosessori olisi tällä hetkellä käytännössä lähellekään kolme kertaa tehokkaampi kuin kahden ytimen prosessori.
Asijan tuntia
Huono 0
Kaikki ei ole kiinni oppimisesta. Suurta osaa ongelmista/algoritmeista ei vain voi säikeistää niin että siitä olisi jotakin oleellista hyötyä. Käyttöjärjestelmä kyllä saa monesta ytimestä suoraan hyötyä kun voi ajaa montaa prosessia oikeasti rinnakkain. Jos siis on tarvetta, yleensä ei ole :)
Koodari
Huono 0
Toivottavasti koodarit oppivat myös ottamaan hyödyn irti niistä kuudesta ytimestä. Ei ainakaan kannata odottaa, että kuusiytiminen prosessori olisi tällä hetkellä käytännössä lähellekään kolme kertaa tehokkaampi kuin kahden ytimen prosessori.

Ei se ole sitä edes teoriassa, ellei kaikki tarvittava kama mahdu niiden ytimien omiin välimuisteihin, jolloin muistinkäyttö ei tule pullonkaulaksi.
Seppo Sepeteus
Huono 0
Käsi ylös kenellä on vain yksi prosessi käynnissä omassa koneessaan ? Useammat ytimet ovat tervetulleita ainakin allekirjoittaneen koneeseen.
Ydinaddikti
Huono 0
hyvin tässä pärjää gigan pentillä eikä ole ht:kään.Ainut ettei noi kodeekit ole ihan oikeat niin videot ei näy, mutta muuten ihan pro.
voimaton oon
Huono 0
No, softat on nykyisin pääasiassa yhtä ydintä hyödyntäviä ellei niitä aja useaa samaan aikaan.. Voi sitten 5-10v kuluttua olla pirusti nopeampia tietokoneita kun käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja on alettu kirjoittamaan uudestaan alusta asti säikeistettynä.

Ihmettelen kuitenkin miksi tähänkin herätään näin myöhässä. Kyllähän softat nyt olleet 90-luvun puolivälistä lähtien ajankohtaista säikeistää käyttöliittymän ja IO:n osalta ihan suorituskyvyn ja käyttöliittymän nopeuden takia, ja koko tämän vuosikymmenen ajan on ollut oleellista säikeistää myös algoritmit kun ennen moniydinprossuja usean prosessorin koneet alkoi myös käydä tavalliseksi.

No, jossain välissä sitten napsahtaa ohjelmiin ehkä jopa 10x teholisäyksiä kun tulee uusia kunnolla säikeistettyjä versioita.

Ei se ole sitä edes teoriassa, ellei kaikki tarvittava kama mahdu niiden ytimien omiin välimuisteihin, jolloin muistinkäyttö ei tule pullonkaulaksi.

Divide & Conquer algoritmeilla saadaan aika hienosti hyödynnettyä cachet ja muutenkin softatkoneet usein kuluttavat sitä CPU-aikaa erilaisiin koodaus/dekoodaus -operaatioihin joissa hommat saa hyvin sopimaan cacheen.

Numeronmurskauksessa jossa dataa on valtavia määriä, homma ei kyllä sitten ole enää niin selvää miten nopeutuu.
M-Kar
Huono 0
No, softat on nykyisin pääasiassa yhtä ydintä hyödyntäviä ellei niitä aja useaa samaan aikaan..

Mitäköhän softia oikein käytät ja missä käyttiksessä?

Ihmettelen kuitenkin miksi tähänkin herätään näin myöhässä. Kyllähän softat nyt olleet 90-luvun puolivälistä lähtien ajankohtaista säikeistää käyttöliittymän ja IO:n osalta ihan suorituskyvyn ja käyttöliittymän nopeuden takia

Windows-puolella noin onkin tehty lukuunottamatta jotain aloittelijan räpellyksiä. Sen sijaan linux-puolella olen huomannut että tuo on vielä lapsen kengissä. Kun suoritetaan jotain raskaampaa operaatiota niin moni softa jää täysin jumiin (= ei ole säikeistetty ainakaan oikein). Tuo ilmiö tapahtuu niin monen käyttiksen hallintasoftan kuin erillisen softankin kanssa.

No, jossain välissä sitten napsahtaa ohjelmiin ehkä jopa 10x teholisäyksiä kun tulee uusia kunnolla säikeistettyjä versioita.

Muista, että kaikkia softia ei vaan pysty säikeistämään koska niiden tekemä prosessointi on ns. peräkkäistä. Eli jotta voit tehdä homman B pitää ensin tehdä homma A jne. Monissa softissa säikeistys saattaa aiheuttaa sen että pullonkaulaksi tulee levyoperaatiot.

Itse en keksi kovin montaa käyttämääni softaa joka vaatisi monen ytimen käyttöä. Jos harrastaisi videokuvien käsittelyä en/dekoodausta niin ilmeisesti ne olisivat nopeampia.
Nimi
Huono 0
Mitäköhän softia oikein käytät ja missä käyttiksessä?

Video- ja valokuvankäsittelyohjelmia, renderöintiohjelmia, ohjelmointivälineitä, pelejä, toimisto-ohjelmia ja mitä nyt milloinkin tulee käyttettyä ja eniten tulee käytettyä Windows XP:tä ja Ubuntua. Käyttöjärjestelmällä ei ole tässä mitään tekemistä, sen sijaan ohjelmistoilla on.

Parhaiten säikeistystä hyödyntää selvästi renderöintiohjelmat kun laskenta on niin helposti säikeistettävissä ja siitä saadaan eniten hyötyä.

Ihmettelen kuitenkin miksi tähänkin herätään näin myöhässä. Kyllähän softat nyt olleet 90-luvun puolivälistä lähtien ajankohtaista säikeistää käyttöliittymän ja IO:n osalta ihan suorituskyvyn ja käyttöliittymän nopeuden takia

Windows-puolella noin onkin tehty lukuunottamatta jotain aloittelijan räpellyksiä. Sen sijaan linux-puolella olen huomannut että tuo on vielä lapsen kengissä. Kun suoritetaan jotain raskaampaa operaatiota niin moni softa jää täysin jumiin (= ei ole säikeistetty ainakaan oikein). Tuo ilmiö tapahtuu niin monen käyttiksen hallintasoftan kuin erillisen softankin kanssa.

Linuxeilla ajetaan samoja ohjelmistoja, että säikeistyksen puute löytyy kyllä ihan joka paikassa. Ja kyllä, sellainenkin merkittävä työkalu kuin Photoshop oli 90-luvun puolella ihan hukassa säikeistyksen kanssa. Ennemminkin on niin, että tällä vuosikymmenellä vasta on ohjelmistojen käyttöliittymät säikeistettyä mutta algoritmit siellä konepellin alla on säikeistemättä todella monissa ohjelmistoissa.

Muista, että kaikkia softia ei vaan pysty säikeistämään koska niiden tekemä prosessointi on ns. peräkkäistä.

Tämä on totta, mutta riippuu suuresti algoritmista. Esim. sellainenkin tavallinen operaatio kuin sorttaus säikeistyy mainiosti, mutta toisaalta taas jos pitää sortata 10 taulukkoa joiden sisällöt on toisistaan riippuvaisia niin sitten säikeistystä ei pysty tekemään kuin yksittäisten taulukkojen sorttauksessa ja taulukot pitää ajaa peräjälkeen.

Monissa softissa säikeistys saattaa aiheuttaa sen että pullonkaulaksi tulee levyoperaatiot.

I/O:sta riippuva softa voi kyllä pakata ja purkaa lennossa dataa ja taas tulee säikeille töitä. Siinä kun pistetään pakkauskirjasto kiinni säikeistettynä jokaiseen verkko- ja levyoperaatioon niin tämä on jo melkoinen urakka nykyisten ohjelmistojen optimoinnissa.

Itse en keksi kovin montaa käyttämääni softaa joka vaatisi monen ytimen käyttöä. Jos harrastaisi videokuvien käsittelyä en/dekoodausta niin ilmeisesti ne olisivat nopeampia.

Kyllä monia asioita pystyy tekemään yhdellä ytimellä yhtä hyvin, mutta kone on suuremmilla datamäärillä sitten tukossa eikä edes ihan perusohjelmia ole kunnolla säikeistetty joka tarkoittaa sitä, että tietokoneiden resursseja ei kunnolla hyödynnetä ja akku kuluu nopeammin kun tunnetusti parhaiten virtaa säästää se kun tehdään homma nopeasti, että voidaan idlata enemmän.

Tällä hetkellä mitään käyttöjärjestelmää ei ole rakennettu niin, että käyttöjärjestelmän omat komponentit erityisesti hyödyntäisi säikeistystä joka paikassa vaan kaikki on kehitetty yhtä yhdintä ajatellen. Windows 7 tiettävästi kirjoitetaan suurelta osin täysin uusiksi säikeistäen, että sitten aikaisintaan alkaa näkyä parannusta. Sen nyt näkee sitten, että kuinka paljon saavat kirjoitettua uusiksi ja kuinka paljon on sitä ikivanhaa Windows -koodia ja kuinka paljon tämä myöhästyy kun kirjoittavat uusiksi.. Monilla ohjelmistoilla sitten kestää varmasti pidempään, että seuraavan 10v aikana näkyy nopeutuksia siellä ja täällä kun hommia tehdään uusiksi.
M-Kar
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

TeliaSonera: Ruotsin laajakaista on suurin haaste

11.02.2009 TeliaSoneran toimitusjohtajan Lars Nybergin mukaan yhtiön suurin haaste on, miten konserni saa karsittua kuluja laajakaistatoiminnoista. Suurin murhe ovat nyt Ruotsin laajakaistat.

.