Lue uutinen mobiilisivustolla

Isojen vähittäispankkien järjestelmät 60- ja 70-luvuilta

Eurooppalainen maksualue SEPA sirukortteineen lisää painetta pankkijärjestelmien uudistamiseen
Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

16.4.2008 17:00 Lähes kaikki maailman merkittävät vähittäispankit käyttävät kotimarkkinoillaan edelleen 1960- ja 70-luvuilta peräisin olevia järjestelmiä. Merkkejä suurten pankkien vaihtoaikeista on kuitenkin ilmassa.

Muutokset taloudellisessa toimintaympäristössä ja lisääntyvä viranomaissääntely aiheuttavat suuri paineita pankeille ja niiden peruspankkijärjestelmille.

Kuitenkin lähes kaikki merkittävät vähittäispankit maailmanlaajuisesti käyttävät edelleen 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia legacy-järjestelmiä kotimarkkinoillaan.

Tämä siitäkin huolimatta, että paketoitujen valmissovellusten käyttö pankkien ulkomaantoiminnoissa on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavan Capgeminin 2008 Core Banking Systems -tutkimuksesta. Capgemini haastatteli tutkimusta varten 50 vähittäispankin edustajaa 25 maassa.

Säilyttääkseen liiketoiminnan kasvu taloudellisten muutosten ja viranomaisvaatimusten puristuksessa pankeilla on oltava oikeat peruspankkijärjestelmät käytössään. Suurin osa valmissovelluksista myydään edelleen pienemmille pankeilla (omaisuus alle 100 miljardia euroa), mutta merkkejä suurten pankkien (omaisuus 100 miljardista eurosta ylöspäin) strategisista päätöksistä ottaa käyttöön valmissovelluksia on ilmassa.

Nämä pankit etsivät moderneja järjestelmiä, jotka pystyvät käsittelemään suuren määrän transaktioita ja jotka tarjoavat pankille yhden näkymän kaikkiin asiakkaan käyttämiin pankkipalveluihin.

Capgeminin tutkimus osoittaa, että liiketoiminnan kustannussäästöt eivät ole enää tärkein syy vaihtaa järjestelmiä, vaan liiketoiminnan kasvun varmistaminen. Taloudellisten tekijöiden lisäksi peruspankkijärjestelmien vaihtoon vaikuttavat tietotekniikan globalisoituminen, lisääntynyt viranomaissääntely sekä toimialan konsolidoituminen.

Esimerkiksi yhtenäisen euromaksualueen SEPA:n käyttöönotto on kiihdyttänyt maksuliikennetoimialan muutosta. Ollakseen merkittävä toimija SEPA-aikakaudella pankin täytyy prosessoida vähintään 5 miljardia transaktiota vuodessa.

Toisaalta toimialan konsolidoituminen, kasvaneet asiakasvaatimukset ja tiedonhallinnan haasteet ovat osoittaneet pankeille niiden nykyisten peruspankkijärjestelmien riittämättömyyden. Sen vuoksi yli 90 prosenttia tutkimusta varten haastatelluista pankeista on valmis rakentamaan yhtenäisen it-arkkitehtuurin ja ottamaan käyttöön modulaariset valmissovellukset.

Oraclen ja SAPin kaltaiset sovellusvalmistajat vievät peruspankkijärjestelmien markkinaa eteenpäin. Pankkien tietojärjestelmät ovatkin keskittymässä kahden erp-jätin Oraclen ja SAPin arkkitehtuurien ja viitekehyksien ympärille. Siksi myös monet itsenäiset sovelluskehittäjät rakentavat järjestelmiään näille arkkitehtuureille.

Jarmo Lahti toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Hyvinkään ammuskelussa haavoittunut poliisi yhä kriittisessä tilassa
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa