Nvidia hyppäsi rajusti Intelin Nehalem-vankkureille
Intelin Nehalem-prossereita.
15.7.2008 08:36 Nvidia tuo usean grafiikkapiirin rinnakkain käyttämisen mahdollistavan sli-teknologian Intelin tulevaa Nehalem-arkkitehtuuria edustaville Bloomfield-prosessoreille. Bloomfieldissä on neljä normaalia suorinydintä ja neljä lisäydintä HyperThreading-tekniikkaa muistuttavalla SMT:llä.
Nvidian mukaan uusi hanke tuo sli-alustan erityisesti paljon grafiikkaa vaativille peleille ja -sovelluksille. Alustoissa voi olla yhdestä kolmeen GeForce-grafiikkapiiriä mukaanlukien GeForce GTX 280- ja GTX 260 -grafiikkapiirit.
Uusissa Bloomfield SLI -emolevyissä on NVIDIAn nForce 200 SLI -piiri, Intelin Bloomfield-prosessorit ja Tylersburg (X58) -piirisarjat. nForce 200 SLI -piiri sisältää patentoitua sli-teknologiaa, joka mahdollistaa grafiikan kaistanleveyden
hallinnan ja grafiikkapiirien keskinäisen yhteydenpidon. Näitä ominaisuuksia vaaditaan graafisen suorituskyvyn parantamiseen.
- GeForceen pohjautuvalla visuaalisen tietojenkäsittelyn sovelluksella asiakkaamme voivat kokea valokuvansa ja videonsa uudella tavalla", kertoo NVIDIAn grafiikkapiirien liiketoiminnasta vastaava johtaja Jeff Fisher.
- Sli-teknologiamme avulla voimme yhdistää satoja GeForce-prosessointiytimiä usean grafiikkapiirin kokoonpanoihin Intelin uusimpien prosessorialustojen kanssa.
Paljon lisää
suorituskykyä
Nvidian mukaan nForce 200 SLI -multimediapiirin, Intelin uuden Bloomfield-prosessorin ja Tylersburg-piirisarjan yhdistelmällä 3-way-SLI -teknologia tuo pc-pelaajille2,8-kertaa paremman suorituskyvyn perinteiseen yhden grafiikkakortin alustaan verrattuna.
Pelatessa kaikkein uusimpia pelejä, kuten Crysis ja Call of Duty 4: Modern Warfare, 3-way-SLI -teknologia tuo peliin useita todelliselta tuntuvia efektejä.
Nvidia kertoo, että nForce 200 SLI -prosessoria, GeForce -grafiikkapiirejä ja sli-teknologiaa tukevat emolevyt ja tietokonejärjestelmät ovat saatavilla useilta valmistajilta.
Niitä ovat Acer, ASUS, Atelco, Coolmod, Dell, Ditech, Falcon Northwest, Founder, Fujitsu-Siemens Computer, Gigabyte, Haier, Hypersonic PC, Iqon/Commodore, K&M, Komplett, Komputronik, Legend, Maingear, Medion, MSI, Multirama, Next, Scan Computers, Sky Electronics, Tongfang, TS, Velocity Micro ja Vigor Gaming.
Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. Yle siirtää seuraavaksi Pasilan teräväpiirtoon
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 24.5. Blackberryn joukot harvenevat
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Motorola Mobilityn johdossa on nyt myyntimies
- 23.5. Oracle hävisi Googlelle taas: Ei patenttirikettä
- 23.5. Apple ja Samsung epäonnistuivat neuvotteluissa
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nokia julkaisi uusia ”luksuskarkkeja”
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 23.5. Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Sony avaa perjantaina Spotify-kilpailijan iPhoneen
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- Kommentoiduimmat
Palautetta?
Lähetä risut, ruusut ja uutisvinkit toimitukselle.
Kevyt ja nopea
Oletko jo tutustunut m.digitoday.fi-mobiilisivustoon?
Uusimmat uutiset
- ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia 08:36
- Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa 09:17
- HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin 07:19
- Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026 10:32
- Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa 08:59
- Apple, Microsoft, Ericsson perustivat patenttitrollin 09:59
- Chrome nousi maailman selainjohtajaksi 08:58
- Ballmer lupaa myydä 350 miljoonaa Windows 7-laitetta 07:01
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Kultaharkko yhdellä pencellä verkkohuutokaupassa
26.05.2007 Yli 1500 euron arvoinen kultaharkko meni Britanniassa kaupaksi yhdellä pencellä.
Kolme vuotta sitten
Suomen antenni-tv saa 8-10 hd-kanavaa ensi vuonna
26.05.2009 Suomen antenni-tv-lähetyksiin on tulossa miljoonahakkeella 8-10 teräväpiirtokanavaa ensi vuonna, ja päätökset siitä, kuka saa rakentaa verkon, tehdään ennen juhannusta, kertoo yksikön päällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Taloussanomat
- Suomi löysi taas Nokian älypuhelimet 06:01
- Autonvuokrauksessa hurjat eurohintaerot 06:09
- HS: Palkkakuilu levenee kovaa vauhtia 09:43
- Lumia 900:n myynti alkoi: "Näyttää erittäin lupaavalta" 06:03
- Oikeus päätti: Tekstarin lähettäjä syytön onnettomuuteen 10:13
- Kevään epämukavin pikku-Fiat 06:15
- Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa 06:01
- Taloussanomilta KHO-valitus VM:n vakuuspäätöksestä 12:58
- Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä 21:02
- FT: Espanjan valtio pelastaa Bankian 20:02
- » Taloussanomat.fi
Kommentit (8)
Onko meillä tässä sitten vallankumous; 2,8 kertainen suorituskyky 3 kiihdyttimellä varrattuna 1 kiihdyttimen kokooonpanoon? Kovat on pojilla markkinointipuheet.
Nuo suorituskykylaskelmat tulevat kyllä aika vahvasti suolattuina. Intelhän on tunnettu siitä, että se pukkaa markkinoille lisää ytimiä ja syyttää sitten ohjelmoijia vähäisistä käyttäjille näkyvistä tehon parannuksista.
Intel vaan on ihan oikeassa. Tuplaprossut ollu työasemissa 90-luvun puolivälistä lähtien, että jo silloin sai säikeistyksestä tehoa irti useamman suoritinytimen avulla (lisäksi kuorman tasauksen ansiosta kun I/O:n aikana saatiin suoritetua muita säikeitä). Mutta tekniikka oli silloin uutta, että eipä sitä käyttöliittymää enempää juurikaan toimittanut säikeistää ellei ollut jotain sellaista missä säikeitä olisi voinut ajaa I/O:n aikana.
Kyllähän tuo algoritmien säikeistäminen ollut sitten koko tämän vuosikymmenen ajan ihan ajankohtaista kun ollut itsestään selvää, että tekniikka rinnakkaistuu.
Softat tulee tosiaankin ikuisuuksia jälkijunassa kun ei vieläkään ole säikeistys tai 64-bittisyys täysin hanskassa. On ollut jo useamman vuoden ajankohtaista alkaa siirtää laskentaa myös GPU:lle mutta tällä vauhdilla siinä kestää vielä pitkään. Kai niitä softia ei vaan kehitetä lähellekään tarvittavalla budjetilla.
No anna esimerkkejä softista, jotka voisivat käyttää rinnakkaisuutta hyödyksi järkevällä tavalla ja joita jo ei olisi jo kehitetty skaalautuvammiksi? Ainahan esimerkiksi selaimeen voitaisiin kehittää apuohjelmia, jotka vaikkapa ennakoisivat käyttäjän toiveita ja latailisivat kamaa taustalla, mutta kuinka moni sellaista oikeasti kaipaa.
Mielestäni softakehitysefforttia pitäisi siirtää esimerkiksi käyttäjäinteraktion parantamiseen, eikä Intelin raudan käytön optimoimiseen. Sieltä ne oikeat, käyttäjälle näkyvät parannukset tulevat.
Ihan mikä tahansa algoritmi mikä rinnakkaistuu. Tai jos vaikka on asioita mitä tehdään peräjälkeen, niin ne voisi tehdä rinnakkain. Rinnakkaisuutta voi hyödyntää niinkin yksinkertaisissa perustoimenpiteissä kuin vaikka taulukon sorttaus. Entä sitten jos kyseessä on vaikka mp3 pakkaus? miksi siellä huutaa yksi ydin vain täysillä kuin voisi käyttää kaikkia?
Säikeistys toimii samalla tavalla joka raudalla.
Niitä rinnakkaistuvia algoritmeja kun ei puussa kasva... valitettavasti. Lisäksi rinnakkaistuvien algoritmien ratkaisemien ongelmien tulee olla aikamoista laskentatehoa vaativia, että rinnakkaisuudesta saataisiin hyötyä: säikeiden käyttö vaatii aina pientä overheadia (esimerkiksi synkronointiin, säikeiden hallintaan ja työn jakoon liittyen), joka useasti on suurempi kuin rinnakkaisuudesta saatu hyöty. Lisäksi rinnakkaisuus on nykyisiĺlä menetelmillä erittäin vikaherkkää ja asiantuntemusta vaativaa -> rinnakkaisen ohjelmoinnin kustannukset voivat olla moninkertaiset saatuun hyötyyn nähden.
Eikä siinä vielä kaikkia: ihmisten kodit on täynnä yksiytimisiä prosessoreita, jotka olisivat onnettoman hitaita rinnakkaisen koodin suorituksessa... moniydinprosessoreiden yleistyessä rinnakkaisuus tulee varmasti yleistymään. Sitäpaitsi suurin osa oikeista rinnakkaisuutta vaativista softista on jo rinnakkaistettu: serverit, pelit jne.
Pointtini on se, että vaikka Intelillä on vahvaa rinnakkaisuusosaamista (josta esimerkkinä Threading Building Blocks), on heidän viestinsä ulospäin aikamoista kuraa. Ehkä markkinointiosasto/firman johto voisi keskustella vähän omien asiantuntijoidensa kanssa ennen päätöntä kommentointia?
Kyllä kasvaa. Esimerkiksi kaikki divide & conquer algoritmit.
Totta. Ei liene mielekästä käyttää muualla kuin suorituksissa jotka voi kestää yli sekunnin.
Tulee siitä overheadia. Tietysti ei tarvitse rinnakkain ajaa koodia ellei ole useaa ydintä, saahan tuolle jonkun vivun tehtyä ja laskea vähän aikaa jos huomataan operaation olevan raskas niin sitten jakaa ongelman eri suoritunytimille. Ohjelmistojen arkkitehtuuriin tulee toki overheadia mutta kehitystä ei voi tapahtua muuten.