Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Sli-teknologiaa alusta lähtien

Nvidia hyppäsi rajusti Intelin Nehalem-vankkureille

Intelin Nehalem-prossereita.

15.7.2008 08:36 Nvidia tuo usean grafiikkapiirin rinnakkain käyttämisen mahdollistavan sli-teknologian Intelin tulevaa Nehalem-arkkitehtuuria edustaville Bloomfield-prosessoreille. Bloomfieldissä on neljä normaalia suorinydintä ja neljä lisäydintä HyperThreading-tekniikkaa muistuttavalla SMT:llä.

Nvidian mukaan uusi hanke tuo sli-alustan erityisesti paljon grafiikkaa vaativille peleille ja -sovelluksille. Alustoissa voi olla yhdestä kolmeen GeForce-grafiikkapiiriä mukaanlukien GeForce GTX 280- ja GTX 260 -grafiikkapiirit.

Uusissa Bloomfield SLI -emolevyissä on NVIDIAn nForce 200 SLI -piiri, Intelin Bloomfield-prosessorit ja Tylersburg (X58) -piirisarjat. nForce 200 SLI -piiri sisältää patentoitua sli-teknologiaa, joka mahdollistaa grafiikan kaistanleveyden


hallinnan ja grafiikkapiirien keskinäisen yhteydenpidon. Näitä ominaisuuksia vaaditaan graafisen suorituskyvyn parantamiseen.

- GeForceen pohjautuvalla visuaalisen tietojenkäsittelyn sovelluksella asiakkaamme voivat kokea valokuvansa ja videonsa uudella tavalla", kertoo NVIDIAn grafiikkapiirien liiketoiminnasta vastaava johtaja Jeff Fisher.

- Sli-teknologiamme avulla voimme yhdistää satoja GeForce-prosessointiytimiä usean grafiikkapiirin kokoonpanoihin Intelin uusimpien prosessorialustojen kanssa.

Paljon lisää
suorituskykyä

Nvidian mukaan nForce 200 SLI -multimediapiirin, Intelin uuden Bloomfield-prosessorin ja Tylersburg-piirisarjan yhdistelmällä 3-way-SLI -teknologia tuo pc-pelaajille2,8-kertaa paremman suorituskyvyn perinteiseen yhden grafiikkakortin alustaan verrattuna.

Pelatessa kaikkein uusimpia pelejä, kuten Crysis ja Call of Duty 4: Modern Warfare, 3-way-SLI -teknologia tuo peliin useita todelliselta tuntuvia efektejä.

Nvidia kertoo, että nForce 200 SLI -prosessoria, GeForce -grafiikkapiirejä ja sli-teknologiaa tukevat emolevyt ja tietokonejärjestelmät ovat saatavilla useilta valmistajilta.

Niitä ovat Acer, ASUS, Atelco, Coolmod, Dell, Ditech, Falcon Northwest, Founder, Fujitsu-Siemens Computer, Gigabyte, Haier, Hypersonic PC, Iqon/Commodore, K&M, Komplett, Komputronik, Legend, Maingear, Medion, MSI, Multirama, Next, Scan Computers, Sky Electronics, Tongfang, TS, Velocity Micro ja Vigor Gaming.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (8)

Huono 0
Nvidian mukaan nForce 200 SLI -multimediapiirin, Intelin uuden Bloomfield-prosessorin ja Tylersburg-piirisarjan yhdistelmällä 3-way-SLI -teknologia tuo pc-pelaajille2,8-kertaa paremman suorituskyvyn perinteiseen yhden grafiikkakortin alustaan verrattuna.

Onko meillä tässä sitten vallankumous; 2,8 kertainen suorituskyky 3 kiihdyttimellä varrattuna 1 kiihdyttimen kokooonpanoon? Kovat on pojilla markkinointipuheet.
Piculus
Huono 0
Bloomfieldissä on neljä normaalia suorinydintä ja neljä lisäydintä HyperThreading-tekniikalla.
Lisäydintäpä hyvinkin. Se, että tuolla tekniikalla voi suorittaa kahta säiettä yhtä aikaa, ei tarkoita, että ytimien määrä jotenkin mystisesti lisääntyisi.

Nuo suorituskykylaskelmat tulevat kyllä aika vahvasti suolattuina. Intelhän on tunnettu siitä, että se pukkaa markkinoille lisää ytimiä ja syyttää sitten ohjelmoijia vähäisistä käyttäjille näkyvistä tehon parannuksista.
ajsmythe
Huono 0
Piculus: Amdahl, Gustafsson, Shi. 2.8-kertainen suorituskyky olisi jo erinomainen. Taitaa jäädä kuitenkin todellisuudessa haaveeksi.
ajsmythe
Huono 0
Intelhän on tunnettu siitä, että se pukkaa markkinoille lisää ytimiä ja syyttää sitten ohjelmoijia vähäisistä käyttäjille näkyvistä tehon parannuksista.

Intel vaan on ihan oikeassa. Tuplaprossut ollu työasemissa 90-luvun puolivälistä lähtien, että jo silloin sai säikeistyksestä tehoa irti useamman suoritinytimen avulla (lisäksi kuorman tasauksen ansiosta kun I/O:n aikana saatiin suoritetua muita säikeitä). Mutta tekniikka oli silloin uutta, että eipä sitä käyttöliittymää enempää juurikaan toimittanut säikeistää ellei ollut jotain sellaista missä säikeitä olisi voinut ajaa I/O:n aikana.

Kyllähän tuo algoritmien säikeistäminen ollut sitten koko tämän vuosikymmenen ajan ihan ajankohtaista kun ollut itsestään selvää, että tekniikka rinnakkaistuu.

Softat tulee tosiaankin ikuisuuksia jälkijunassa kun ei vieläkään ole säikeistys tai 64-bittisyys täysin hanskassa. On ollut jo useamman vuoden ajankohtaista alkaa siirtää laskentaa myös GPU:lle mutta tällä vauhdilla siinä kestää vielä pitkään. Kai niitä softia ei vaan kehitetä lähellekään tarvittavalla budjetilla.
M-Kar
Huono 0
Softat tulee tosiaankin ikuisuuksia jälkijunassa kun ei vieläkään ole säikeistys tai 64-bittisyys täysin hanskassa. On ollut jo useamman vuoden ajankohtaista alkaa siirtää laskentaa myös GPU:lle mutta tällä vauhdilla siinä kestää vielä pitkään. Kai niitä softia ei vaan kehitetä lähellekään tarvittavalla budjetilla.

No anna esimerkkejä softista, jotka voisivat käyttää rinnakkaisuutta hyödyksi järkevällä tavalla ja joita jo ei olisi jo kehitetty skaalautuvammiksi? Ainahan esimerkiksi selaimeen voitaisiin kehittää apuohjelmia, jotka vaikkapa ennakoisivat käyttäjän toiveita ja latailisivat kamaa taustalla, mutta kuinka moni sellaista oikeasti kaipaa.

Mielestäni softakehitysefforttia pitäisi siirtää esimerkiksi käyttäjäinteraktion parantamiseen, eikä Intelin raudan käytön optimoimiseen. Sieltä ne oikeat, käyttäjälle näkyvät parannukset tulevat.
ajsmythe
Huono 0
No anna esimerkkejä softista, jotka voisivat käyttää rinnakkaisuutta hyödyksi järkevällä tavalla ja joita jo ei olisi jo kehitetty skaalautuvammiksi?

Ihan mikä tahansa algoritmi mikä rinnakkaistuu. Tai jos vaikka on asioita mitä tehdään peräjälkeen, niin ne voisi tehdä rinnakkain. Rinnakkaisuutta voi hyödyntää niinkin yksinkertaisissa perustoimenpiteissä kuin vaikka taulukon sorttaus. Entä sitten jos kyseessä on vaikka mp3 pakkaus? miksi siellä huutaa yksi ydin vain täysillä kuin voisi käyttää kaikkia?

Mielestäni softakehitysefforttia pitäisi siirtää esimerkiksi käyttäjäinteraktion parantamiseen, eikä Intelin raudan käytön optimoimiseen. Sieltä ne oikeat, käyttäjälle näkyvät parannukset tulevat.

Säikeistys toimii samalla tavalla joka raudalla.
M-Kar
Huono 0
Pahoittelen pilkkomista, vastaus on niin pitkä, että pointti unothuu muuten :)

Ihan mikä tahansa algoritmi mikä rinnakkaistuu. Tai jos vaikka on asioita mitä tehdään peräjälkeen, niin ne voisi tehdä rinnakkain.

Niitä rinnakkaistuvia algoritmeja kun ei puussa kasva... valitettavasti. Lisäksi rinnakkaistuvien algoritmien ratkaisemien ongelmien tulee olla aikamoista laskentatehoa vaativia, että rinnakkaisuudesta saataisiin hyötyä: säikeiden käyttö vaatii aina pientä overheadia (esimerkiksi synkronointiin, säikeiden hallintaan ja työn jakoon liittyen), joka useasti on suurempi kuin rinnakkaisuudesta saatu hyöty. Lisäksi rinnakkaisuus on nykyisiĺlä menetelmillä erittäin vikaherkkää ja asiantuntemusta vaativaa -> rinnakkaisen ohjelmoinnin kustannukset voivat olla moninkertaiset saatuun hyötyyn nähden.
Eikä siinä vielä kaikkia: ihmisten kodit on täynnä yksiytimisiä prosessoreita, jotka olisivat onnettoman hitaita rinnakkaisen koodin suorituksessa... moniydinprosessoreiden yleistyessä rinnakkaisuus tulee varmasti yleistymään. Sitäpaitsi suurin osa oikeista rinnakkaisuutta vaativista softista on jo rinnakkaistettu: serverit, pelit jne.

Entä sitten jos kyseessä on vaikka mp3 pakkaus? miksi siellä huutaa yksi ydin vain täysillä kuin voisi käyttää kaikkia?
En tunne ongelma-aluetta, mutta uskoisin, että joku on jo tehnyt rinnakkaisen toteutuksen. Jos ei, niin em. syyt varmasti painavat vielä.

Säikeistys toimii samalla tavalla joka raudalla.
Eri raudoilla ja käyttöjärjestelmillä ajettuna samat softat toimivat eri tavoin riippuen ytimien sijoittelusta (sama prosessori, monta ydintä; monta prosessoria, monta prosessoria, monta ydintä; symmetrinen moniydinprosessori, epäsymmetrinen moniydinprosessori), muistiratkaisuista, skedulerista jne.. lista on pitkä.

Pointtini on se, että vaikka Intelillä on vahvaa rinnakkaisuusosaamista (josta esimerkkinä Threading Building Blocks), on heidän viestinsä ulospäin aikamoista kuraa. Ehkä markkinointiosasto/firman johto voisi keskustella vähän omien asiantuntijoidensa kanssa ennen päätöntä kommentointia?
ajsmythe
Huono 0
Niitä rinnakkaistuvia algoritmeja kun ei puussa kasva...

Kyllä kasvaa. Esimerkiksi kaikki divide & conquer algoritmit.

Lisäksi rinnakkaistuvien algoritmien ratkaisemien ongelmien tulee olla aikamoista laskentatehoa vaativia, että rinnakkaisuudesta saataisiin hyötyä: säikeiden käyttö vaatii aina pientä overheadia (esimerkiksi synkronointiin, säikeiden hallintaan ja työn jakoon liittyen), joka useasti on suurempi kuin rinnakkaisuudesta saatu hyöty.

Totta. Ei liene mielekästä käyttää muualla kuin suorituksissa jotka voi kestää yli sekunnin.

Eikä siinä vielä kaikkia: ihmisten kodit on täynnä yksiytimisiä prosessoreita, jotka olisivat onnettoman hitaita rinnakkaisen koodin suorituksessa...

Tulee siitä overheadia. Tietysti ei tarvitse rinnakkain ajaa koodia ellei ole useaa ydintä, saahan tuolle jonkun vivun tehtyä ja laskea vähän aikaa jos huomataan operaation olevan raskas niin sitten jakaa ongelman eri suoritunytimille. Ohjelmistojen arkkitehtuuriin tulee toki overheadia mutta kehitystä ei voi tapahtua muuten.
M-Kar
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
.