Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Kehitetty Fisman piirissä

Suomalaisesta ohjelmistohankkeiden arviointimenetelmästä ISO-standardi

Mika Johansson kertoo Fismalta löytyvän jäsenilleen työkaluja, joilla helposti laskettava toimintopisteluku muunnetaan projektin resurssiarvioksi.
Kuva: Jarmo Lahti

8.8.2008 16:24 Jos ohjelmistohankkeiden koon, laadun ja mitattavuuden parissa toimivan Fisma ry:n jäsenmäärä indikoisi suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kuntoa, niin ei hyvältä näyttäisi.

Kuitenkin noin 40 yritysjäsenen Finnish Software Measurement Association FISMA ry:n piirissä kehitetty ohjelmistojen laajuuden arvioimiseen käytetty menetelmä on tänä kesänä julkaistu kansainvälisenä ISO-standardina.

Ohjelmistojen toimintopistelaskentaan perustuvaa menetelmää on Suomessa kehitetty jo 1990-luvun alkupuolelta asti. Tuorein versio menetelmästä on julkaistu ISO/IEC 29881 -standardina Fisma 1.1 Functional Size Measurement Method.

Viides ja uusin
alan standardi

- Se on viides ohjelmistojen ohjelmistojen toiminnallisen laadun mittaamiseen tarkoitettu menetelmästandardi, Fisman toiminnanjohtaja Mika Johansson kertoo.

Edelliset standardiversiot on julkaistu 2003-2004. Erilaisia toimintopistelaskentaan pohjaavia menetelmiä on maailmalla kehitetty 1970-luvulta lähtien.

- Menetelmät ovat jatkuvasti helpottuneet, ja Fisman nykyisen menetelmän ohjelmistoprojektien ammattilainen sisäistää käyttöön riittävästi jopa muutamassa tunnissa, Johansson sanoo.

Kansainväliseksi standardiksi Fisman menetelmää alettiin Johanssonin mukaan ajaa systemaattisesti jo useita vuosia sitten, kun muun muassa alettiin EU-projektien tarjouspyynnöissä vaatimuksia toimintopistepohjaiselle hinnoittelulle.

Toimintopisteiden määrän selvittämisen jälkeen tarvitaan toki muutakin tietoa ohjelmistoprojektin aikataulutusta ja resurssointia varten. Fisma ry:n tuotteistamalla northernScope-metodilla otetaan huomioon myös mm. kehitysväline, tiimi, työkalut, historiatiedot ja riskit ja tuloksena saadaankin jo henkilötyöpäiviä tai -vuosia.

Menetelmiä ovat ict-projektiensa hallintaan Johanssonin mukaan ehtineet jo käyttää muun muassa Oikeusministeriö ja Rautakirja-konserni.

Ketteriä menetelmiä käyttävissä projekteissa Fisman menetelmä saattaisi sopia Johanssonin mukaan joihinkin osavaiheisiin.

Jutun kirjoitti: Jarmo Lahti

Jarmo Lahti

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

DB:n nuuskijat ilmeisestikin rikkoneet lakia

11.02.2009 Saksan valtionrautatiet DB ei enää sulje pois sitä, että sen pestaamat salapoliisifirmat olisivat työntekijöiden nuuskimisessaan rikkoneet lakia. Konsernin johtaja Hartmut Mehdorn olettaa tämän myös tapahtuneen alaistensa tieten.

.