Lue uutinen mobiilisivustolla

CSC ehdottaa Suomelle omaa e-infrastrategiaa

CSC:n konesalia Espoossa.
Kuva: CSC / Lehtikuva

15.12.2008 08:40 Suomi tarvitsee kestävän ja kilpailukykyisen e-infrastruktuuripolitiikan, todetaan Tietotekniikan keskuksen CSC:n opetusministeriölle jättämässä aloitteessa Tutkimuksen e-infrastruktuuri Suomessa.

CSV korostaa, että aloite osoittamaan resursseja ja kehittämään yhteistyömuotoja tieto- ja viestintätekniikkaan, mikä on keskeinen kehityksen ja hyvinvoinnin toimintaedellytys,

CSC:n mukaan Suomen uskottavuus osaavana kumppanina vahvistuu e-infrastruktuurin avulla.

Keskus arvioi, että tehokas kansallinen e-infra helpottaa tutkimusjärjestelmän tuottavuuspaineita. Koordinoitu ja keskitetty tutkimusta ja innovaatiota tukevan tietotekniikan osaaminen auttaa reagoimaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. E-infrastruktuuria hyödyntävä laskennallinen tiede voi tarjota ratkaisuja ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä muihin ekologisiin ja sosiaalisiin pulmiin.

Aloitteessa korostetaan, että e-infran kehittämisessä tarvitaan yli hallinnonalojen ulottuvaa tiedepoliittista ohjausta. Tällä tasolla tulee linjata tutkimusaineistojen saatavuus ja omistajuus, resurssien käyttöoikeudet ja rahoitus sekä elinkaaren hallinta.

Tähän asti e-infran suunnittelu on ollut pääsääntöisesti paikallisten toimijoiden vastuulla. Ratkaisut ovat erillisiä ja yhteensopimattomia eikä jatkuvuutta ole turvattu. Suomi voi nousta keskeiseksi tutkimuksen e-infran osaajaksi Euroopassa, kun oma pesä saadaan kuntoon.

Linjauksia
tarvitaan

Avointen tieteellisten data-aineistojen synnyttämiseksi tarvitaan CSC:n mukaan linjauksia immateriaalioikeuksista ja tietoturvasta. Tutkimusrahoitusta voisi käyttää aineistojen luontiin, laadun ja jatkuvuuden varmistamiseen sekä metadatan tuottamiseen. Pelisääntöjä tarvitaan siihen, miten yhteisten aineistojen käytön meriitit jaetaan tutkijoiden kesken. Muuten yhteiskäyttökulttuuri voi jäädä syntymättä.

Avoimen lähdekoodin ja standardien rajapintojen ratkaisuja kannattaa suosia. Suomi voisi nousta merkittävään asemaan niihin perustavassa ohjelmistoteollisuudessa. Tiedon pitkäaikaissäilytykseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja.

Tehokkaat ja suorat tietoliikenneyhteydet muille mantereille parantavat suomalaisen tutkimusyhteisön globaalia kilpailuetua ja yhteistyömahdollisuuksia. Korkeakoulujen lisäksi suurin osa tutkimuslaitoksista on kytketty Funet-verkkoon. Se on luonnollinen alusta yhteisille verkkopalveluille. Suomi voi toimia myös tietoliikenteen porttina itään muulle Euroopalle sekä kauempaakin lännestä ja etelästä tulevalle liikenteelle.

E-infran suunnittelu tehdään CSC:n mukaan yhdessä sen keskeisten hyödyntäjien kanssa, joita ovat muun muassa Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Kansallinen audio-visuaalinen arkisto, yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset.

Linjaukseen pääsee kiinni täältä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (1)

0

0

Mitenkäs jos ei revittäisi kaapeleita pois maasta?

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.12.2008 13:25

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste