Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Laittomasta käytöstä rangaistus

BSA: Yritykset yllättävän tietämättömiä kirjasinten oikeuksista

Kirjasinten tekijänoikeudet eivät aina ole selvillä yrityksissä
Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

30.1.2009 12:18 Ohjelmistotaloja edustava Business Software Alliance -järjestö kertoo, että yritykset ovat yllättävän tietämättömiä kirjasinten ja kirjasinohjelmistojen kuulumisesta aineettoman pääoman suojan piiriin.

BSA muistuttaa, että kirjasinten käyttäminen ilman laillisia käyttöoikeuksia loukkaa oikeudenhaltijan tekijänoikeutta ja voi ankarimmillaan olla tekijänoikeusrikos, josta voi seurata vakavia rangaistuksia.

Monet kirjasimet edellyttävät käyttäjältä voimassa olevia lisenssejä samoin kuin suurin osa tietokoneohjelmistoista. Lisenssit määrittelevät, kuinka moneen tietokoneeseen kirjasimen saa asentaa.

BSA toteaa, että teon tahallisuudesta riippumatta kirjasinten luvaton käyttö loukkaa oikeudenhaltijan tekijänoikeutta, josta voi seurata laittomia kirjasimia hyödyntämällä valmistettujen tuotteiden vetäminen markkinoilta sekä oikeudellisten kustannusten korvaaminen.

– Kokemustemme mukaan yritykset eivät ole kovin hyvin perillä siitä, ovatko niiden käyttämät kirjasimet laillisia vai ei. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sanoo BSA:n Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan markkinointijohtaja Julian Swan.

– Välinpitämättömyys tai surkea fonttien hallinta ovat tavallisia syitä lain rikkomiseen, mutta eivät oikeuta sitä. Laiminlyönneillä on seurauksia. Ellei kirjasimista makseta kuten mistä tahansa ohjelmistoista, tekijänoikeuksien haltijat jäävät ilman liikevaihtoa, johon heillä on oikeus. Lisäksi se kaivaa maata uuden mediatuotannon alta, koska kirjasinten kehitystyö on siinä keskeistä.

Laittomia kirjasimia
Hollannissa

Liiketoiminnan luonteen huomioon ottaen esimerkiksi kustannusyhtiöiden on oltava erityisen tarkkoja kirjasinten laillistamisen kannalta.

BSA löysi äskettäin hollantilaisesta kustantamosta Aristo Uitgeverigistä yli 5 000 laitonta kirjasinta, joiden arvo oli yli 35 000 puntaa (38 900 euroa).

Hollantilaisyrityksellä oli BSA:n mukaan vain yksi lisenssi yhteen kirjasinkirjastoon. Järjestö on ottanut huomioon sekä yrityksen halukkuuden yhteistyöhön samoin kuin todisteet siitä, että osa laittomista kirjasimista on siirtynyt yrityksen edelliseltä omistajalta, mutta yritys joutuu silti korvaamaan vahingot sekä oikeudenkäyntikulut.

Vuonna 2006 Campden Publishing -yhtiö ilmoitti vastaavasti käyttävänsä vain yhtä kirjasinta, vaikka perusteellinen arviointi paljasti peräti 11 000 erilaista kirjasinta, joiden arvo oli lähes 80 000 puntaa (88 950 euroa).

Yhtiö velvoitettiin maksamaan lisenssit ja vahingonkorvaukset yhdellä kertaa, ilman mahdollisuutta jaksottaa niistä kertynyt suuri summa pidemmälle ajanjaksolle.

Auttaakseen kirjasintyyppejä työssään tarvitsevia yrityksiä BSA on yhteistyössä kirjasimiin erikoistuneiden jäsentensä kanssa koonnut internetissä julkaistun englanninkielisen Font Guide -ohjekirjan.

BSA kertoo, että oppaan tavoitteena on muuttaa yritysten suhtautumista kirjasinten käyttöön ja hallintaan.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (41)

Huono 0
Mutta saavatko kirjoitustaidon alkuperäisten keksijöiden perikunnat osuuttaan tuloista?
Bobi
Entä koskeeko sama webbiä - joku firma kirjoittaa web sivuille jollain fontilla, pitääkö tästä maksaa myös? Vai onko se silloin lukijan velvollisuus maksaa oikeista fonteista päätteellä?
ähh
Tuttua kauraa... Jotkin painotalot eivät edes huoli asiakkaan lähettämiä fontteja juurikin tästä syystä. Siinä onkin mielenkiintoinen rajanveto; pitäisikö painonkin maksaa asiakkaittensa käyttämistä maksullisista fonteista?
kuma
Naurettavaksi on menossa BSA:n toiminta ja olisi hyvä jos EU alkaisi tutkia sen toimintaa. Ymmärrän sentään jos tapauksessa olisi piraatti Windows, mutta jos aletaan nyhtää rahaa joka asiasta, niin eihän siinä vain ole järkeä.
EU tutkimaan..
Kohta myös pankit veloittavat tiloissaan hengitetystä ilmasta - onhan se koneellisesti puhdistettua. Kohta sekin päivä nähdään.
Kaikki maksaa
Nimimerkki Äh:
Entä koskeeko sama webbiä - joku firma kirjoittaa web sivuille jollain fontilla, pitääkö tästä maksaa myös? Vai onko se silloin lukijan velvollisuus maksaa oikeista fonteista päätteellä?

Jos jokin firma määrittäisi jonkin maksullisen erikoisfontin käyttöönsä www-sivuilla, niin eihän se nimenomainen fontti näy kuin niillä, joilla se on omalla koneellaan. Ja jos se on omalla koneella (= omassa käytössä), niin silloinhan siitä pitäisi maksaakin. Jos www-sivulla määritetty fontti puuttuu, selain valitsee korvaavan sille tehtyjen asetusten mukaisesti.

Yleensä www-sivuja suunnitellessa käytetään vain sellaisia fontteja, joita voi odottaa useimpien koneelta löytyvän. Samoin vaihtoehtoisia fontteja voidaan luetella peräkanaa halutuimmuusjärjestyksessä useampia, jolloin selain käyttää sitä, mitä koneelta löytyy.
kuma
Naurettavaksi on menossa BSA:n toiminta ja olisi hyvä jos EU alkaisi tutkia sen toimintaa. Ymmärrän sentään jos tapauksessa olisi piraatti Windows, mutta jos aletaan nyhtää rahaa joka asiasta, niin eihän siinä vain ole järkeä.

Yhtä lailla fontit ovat jonkun tahon tekemiä tuotteita. Ei läheskään niin laajoja kun esimerkkinäkin mainitsemasi Windows, mutta ostotavaraa kuitenkin. Samalla periaatteella saisi kaupastakin varastaa jotain, kunhan varastaa vain tarpeeksi halpaa kamaa.
Jani
Nimimerkki EU tutkimaan
jos aletaan nyhtää rahaa joka asiasta, niin eihän siinä vain ole järkeä.

Fontteja (kirjasinleikkauksia) on myyty iät ja ajat jo ihan metallista valettujen kirjasinten myötä, siinä ei ole mitään uutta.

Fontit eivät ilmesty itsestään, vaan nekin täytyy erikseen käsin tehdä - ja se on todella aikaavievää puuhaa. Ilmaisiakin fontteja toki on, siinä missä ilmaisia ohjelmiakin. Käyttää niitä, niin ei tarvitse maksullisista välittää :-)
kuma
Huono 3
Nimimerkki Äh:
Entä koskeeko sama webbiä - joku firma kirjoittaa web sivuille jollain fontilla, pitääkö tästä maksaa myös? Vai onko se silloin lukijan velvollisuus maksaa oikeista fonteista päätteellä?

Jos jokin firma määrittäisi jonkin maksullisen erikoisfontin käyttöönsä www-sivuilla, niin eihän se nimenomainen fontti näy kuin niillä, joilla se on omalla koneellaan. Ja jos se on omalla koneella (= omassa käytössä), niin silloinhan siitä pitäisi maksaakin. Jos www-sivulla määritetty fontti puuttuu, selain valitsee korvaavan sille tehtyjen asetusten mukaisesti.

Yleensä www-sivuja suunnitellessa käytetään vain sellaisia fontteja, joita voi odottaa useimpien koneelta löytyvän. Samoin vaihtoehtoisia fontteja voidaan luetella peräkanaa halutuimmuusjärjestyksessä useampia, jolloin selain käyttää sitä, mitä koneelta löytyy.

CSS:llä kyllä pystyy laittamaan selaimen lataaman fontin www-palvelimelta sivua näytettäessä.
iGor
Siinä onkin mielenkiintoinen rajanveto; pitäisikö painonkin maksaa asiakkaittensa käyttämistä maksullisista fonteista?

Tietääkseni pitäisi, ellei fontin lisenssin yhteydessä erikseen mainita, että painotalo saa käyttää sitä myöskin, kunhan poistaa sen käytön jälkeen. Niiden lisenssiehdot ovat ihan yhtä monimutkaisia kuin joidenkin ammattisoftien ("saat asentaa yhdelle koneelle, jossa yksi suorin ja kaksi corea, mutta vain jos Kuu on Vesimiehessä"-tyyliin).

Tosin kirjaisimien sisällyttäminen dokumenttiin (esim. PDF) tavallaan kiertää tuon ehdon.
Sivut: 1 2 3 4 5 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Kodintekniikan myynti väheni 4 prosenttia viime vuonna

11.02.2009 Kotekin juuri julkaiseman tilaston mukaan viime vuoden myynti oli hieman yli 2,06 miljardia euroa. Kappalemääräinen myynti oli vuoden 2007 tasolla, mutta keskihintojen laskun myötä myynnin arvossa oli laskua 4 prosenttia.

.