Julkishallinto sai avoimen koodin suosituksen
23.2.2009 17:29 Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA on julkaissut JHS-suosituksen avoimen koodin käytöstä julkisessa hallinnossa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (JHS 169) -suosituksen tarkoitus on opastaa organisaatioita avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnassa ja käyttöönotossa.
Suositusta luotaessa koordinaattorina toimineen Suomen open source -keskus COSSin mukaan uusi suositus vastaa todelliseen tarpeeseen. Työryhmässä olivat mukana valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Hansel, Suomen Kuntaliitto sekä Lahden, Oulun ja Uudenkaupungin kaupungit.
Linjassa eurooppalaisten
os-hankkeiden kanssa
Suosituksen valmistelussa on JHS-sivujen mukaan huomioitu Euroopan komission IDABC-ohjelman suositukset ja ohjeet, jotka suosittavat avoimen lähdekoodin käytön huomioimista hankintatoimen yhteydessä EU:n poliittisten tavoitteiden, kuten yhteismarkkinoiden, kilpailukyvyn ja tasa-arvoisen kohtelun hallinnossa saavuttamiseksi.
Suositus on linjassa muun muassa Euroopan komission OSOR-hankkeen (Open Source Observatory and Repository for European public administrations) avoimen lähdekoodin ohjelmien hankintaoppaan ja Alankomaiden NOiV-ohjelman (Netherlands in Open Connection) ohjeistuksen kanssa.
Toinen esimerkki EU:n ja IDABC:n avoimeen lähdekoodiin liittyvistä käytännön toimista on EUPL-lisenssi. EUPL on avoimen lähdekoodin lisenssi, joka luotiin vastaamaan Euroopan komission vaatimuksiin kieliriippumattomasta ja terminologialtaan EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivasta lisenssistä.
Avoin koodi suljettujen rinnalle
tietotekniikkavalintoja tehtäessä
Suositus on tiivis perustietopaketti, joka antaa työkalut avoimien ohjelmistojen tasavertaiseen tarkasteluun suljettujen rinnalla tietotekniikkavalintoja ja -hankintoja tehtäessä.
Tarjouspyyntöjä ei kannata rakentaa niin, ettei niihin voida vastata avoimen lähdekoodin ratkaisuilla. Päinvastoin suositus kannustaa tekemään hankinnan siten, että hankittava ohjelmisto voidaan tarvittaessa jakaa hallinnon ja kansalaisten keskuudessa.
– On ollut ilahduttavaa havaita julkisen sektorin kiinnostus avoimempaa tietotekniikkaa kohtaan. Sama trendi on käynnissä myös muualla maailmassa ja esimerkiksi Alankomaissa avoimien standardien käyttämättä jättäminen on erikseen perusteltava, kertoo hanketta koordinoinut COSSin Matti Saastamoinen tiedotteessa.
Myös muut voivat
käyttää ja parantaa ohjelmia
Avoimen lähdekoodin käyttö mahdollistaa käytännön, jossa julkisilla varoilla tehtyjä ohjelmistoja voidaan levittää myös muiden käytettäviksi.
Tämä hyödyttää yhteiskuntaa COSSin mukaan kahdella tavalla. Toisaalta julkishallinnon käyttämien ohjelmistojen kehityksestä tulee tehokkaampaa, kun uusien versioiden kehittäminen voi perustua jo tehtyyn työhön. Esimerkiksi kunta voi tilata ohjelmiston, joka perustuu toisen kunnan jo teettämään ohjelmistoon ja näin saadaan aikaan hyödyllinen lumipallovaikutus. Toisaalta myös muut kuin julkiset toimijat voivat käyttää ohjelmistoja ja tarvittaessa parantaa niitä.
– Julkisen sektorin tietotekniikkahaasteisiin voidaan vastata tavalla, joka avaa kilpailua ja tehostaa ohjelmistojen kehitystä, ja on kestävä ja mahdollinen myös taloustaantuman aikana. Toivomme, että julkishallinto hyödyntää tämän mahdollisuuden, Saastamoinen toteaa.
Avoimien ohjelmistojen ongelma on niiden huono tunnettuus ostajien parissa.
– Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei mainosteta isolla rahalla kuten suljettuja. Vaikka alan ammattilaiset tuntevat jo avoimia vaihtoehtoja, jäsennellylle tiedolle on kentällä suuri tarve. Nyt julkaistu suositus tarjoaa tietoa kokonaiskäsityksen muodostamiseen päätöksenteon tueksi, kirjoitustyössä mukana ollut Elias Aarnio COSS:sta kertoo.
Jarmo Lahti toimitus@digitoday.fi
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. Yle siirtää seuraavaksi Pasilan teräväpiirtoon
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 24.5. Blackberryn joukot harvenevat
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Motorola Mobilityn johdossa on nyt myyntimies
- 23.5. Oracle hävisi Googlelle taas: Ei patenttirikettä
- 23.5. Apple ja Samsung epäonnistuivat neuvotteluissa
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nokia julkaisi uusia ”luksuskarkkeja”
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 23.5. Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Sony avaa perjantaina Spotify-kilpailijan iPhoneen
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- Kommentoiduimmat
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
Palautetta?
Lähetä risut, ruusut ja uutisvinkit toimitukselle.
Uusimmat uutiset
- ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia 08:36
- Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa 09:17
- HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin 07:19
- Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026 10:32
- Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa 08:59
- Apple, Microsoft, Ericsson perustivat patenttitrollin 09:59
- Chrome nousi maailman selainjohtajaksi 08:58
- Ballmer lupaa myydä 350 miljoonaa Windows 7-laitetta 07:01
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
EU tivaa Googlelta tietoa yksityisyyden suojasta
26.05.2007 EU haluaa selvittää, noudattaako Google Euroopan yksityisyydensuojasääntöjä. Tutkinnan ensivaiheessa Googlelle on lähetetty kysymyksiä. Hakujätti on lupautunut yhteistyöhön.
Kolme vuotta sitten
Sonera varoittaa häiriöistä kaapelitelevisiossa
26.05.2009 Telekonserni Sonera vaihtaa kaapelitelevision salausjärjestelmää ja siirtyy uusiin kaapelikortteihin.
Taloussanomat
- Suomi löysi taas Nokian älypuhelimet 06:01
- Autonvuokrauksessa hurjat eurohintaerot 06:09
- Oikeus päätti: Tekstarin lähettäjä syytön onnettomuuteen 10:13
- Lumia 900:n myynti alkoi: "Näyttää erittäin lupaavalta" 06:03
- IMF-pomo: Olen enemmän huolissani Afrikan lapsista kuin kreikkalaisista 15:54
- Kevään epämukavin pikku-Fiat 06:15
- HS: Palkkakuilu levenee kovaa vauhtia 09:43
- Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa 06:01
- Taloussanomilta KHO-valitus VM:n vakuuspäätöksestä 12:58
- Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä 21:02
- » Taloussanomat.fi
Kommentit (48)
Kyllä se on niin, että jos esimerkiksi otettaisiin joka valtion kioskiin vaikka OpenOffice käyttöön ja Mozilla sähköposti sekä jokin hyvä Exhangen korvaaja, niin jeesus sentään että säästyisi rahaa. Nyt me pöllöt veronmaksajat katsotaan kun eri virastot tekeveät rasvaisen hintaisia MS -soppareita. MS:n tulee tarjota valtiolle yksi lisenssi ja kaikki maksut menevät yhdestä pussista - siis yksi lisuri tai ei mitään.
Kyllä niitä OS-support firmoja alkaa syntymään ja luulempa vaan, että nykyisetkin Logicat ja Tietokuseettorit osaavat sitä tarjota.
Kaikki mitä tehdään julkisin varoin täytyisi olla kansalaisten vapaasti hyödynnettävissä. Siksi siis OS!
Itse ohjelmiston käyttöoikeus (lisenssi) on ilmainen vain jos sen tekijä tai tekijät luovuttavat sen muiden käyttöön ilmaiseksi. Lähdekoodin näyttäminen ei automaattisesti tarkoita käyttöoikeutta!
Myös suljetusta (salaisesta) lähdekoodista tehtyjä ohjelmia on tarjolla ilmaiseksi! Samoin on olemassa maksullisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
Se että nämä kaksi eri asiaa kulkevat usein käsi kädessä ei tarkoita sitä, että ne ovat sama asia. Free/Open Source Software on suomeksi Vapaa/Avoin eikä Ilmainen/Avoin.
Jos valtio löytää kokonaissäästöjä ilmaisista ohjelmistoista, niin hyvä juttu. Mutta ohjelmisto voi olla Open Source, maksoipa se jotain tahi ei.
Avoimessa koodissa on omat etunsa ja varmaan myös haittansa. Riippuu kenen silmälasien takaa katsotaan.
Ohjelmistoalan palveluyrittäjänä näkisin, että jotain kautta tekijänkin täytyy tienata, muuten ei tule ruoka pöytään. Kuollut kooderi ei tuota päivityksiä.
Sekin olisi ehkä epistä, että ohjelmoijat eivät saisi koodistaan palkkaa - koska tuote annetaan ilmaiseksi - mutta tukea ja konsultointia antavat henkilöt saisivat silti palvelumaksunsa. Kannattaa miettiä tuoltakin kannalta...
Itse ohjelmiston käyttöoikeus (lisenssi) on ilmainen vain jos sen tekijä tai tekijät luovuttavat sen muiden käyttöön ilmaiseksi. Lähdekoodin näyttäminen ei automaattisesti tarkoita käyttöoikeutta!
Älä turhaan yritä sekoittaa suhteellisen selvää asiaa. Ohjelman lähdekoodi ei ole vapaata, jos se täytyy lisensoida. Jos ohjelman lähdekoodi on julkaistu vapaana ohjelmistona, ei lähdekoodin avulla tuotetun ohjelman käyttämiseen liity mitenkään lisenssit.
Vapaan ohjelmiston lähdekoodia ei ole pakko levittää tuotteesta irrallaan - ja tuotteelle voi asettaa hinnan. Näin voisi siis kuvitella, että lähdekoodista joutuu maksamaan - ja varmasti joissain tapauksissa näin on. Kuitenkin, esimerkiksi artikkelin kuntaesimerkin tapauksessa lähdekoodista ei tarvitse maksaa kahdesti. On myös erittäin harvinaista, ettei vapaan ohjelmiston lähdekoodi olisi kaikkien vapaasti saatavilla, sillä em. "rahastuksesta" harvoin hyödytään rahallisesti, tai muutenkaan - ennemminkin menetetään vapaan lähdekoodin tuomat edut.
Lähdekoodin "vilauttaminen" ei siis tee ohjelmasta vapaata - tai kuten vapaita ohjelmistoja usein kutsutaan, "avoimen lähdekoodin ohjelmistoa". Vapaan ohjelmiston yleisen määritelmän mukaan lähdekoodille asetettavat rajoitukset ovat tarkasti määritellyt - mm. lähdekoodin levittäminen edelleen muokattuna tai muokkaamattomana on aina sallittua.
Ei kehityksellä korvata "ylläpidollisia puutteita". Tukea ja ylläpitoa tarvitaan riippumatta siitä onko lisenssi suljettu tai avoin.
Kun puhutaan vähänkin isommasta järjestelmästä lisenssien osuus projektin kokonaisarvosta on jopa alle neljäsosa. Vastaavasti käytettyjen osajärjestelmien heikko dokumentointi tai muu keskeneräisyys voi nostaa kustannuksia huomattavastikin.
Mozillan sähköposti korvaa osittain Outlookin mutta ei se nyt sentään Exchangea korvaa. Exhange muuten on vähän muutakin kuin sähköpostipalvelin.
Onhan niitä nytkin. On vain käynyt niin hassusti, että esimerkiksi Novellin SuSE desktop -lisenssi on kalliimpi kuin Windows XP.
Hassua, kun itseään "ammattilaiset" nimikkeellä kutsuvat ei ymmärrä IT-infran kulurakennetta ja vaatoavat jostain mitättömistä lisenssimaksuista (jotka taitaa kuittautua jo kehittyneimmmillä virransäästöominaisuuksilla vrt. Windows/Linux)
Höpö höpö.
Höpö höpö.
Höpö höpö.
Höpö höpö.
Höpö höpö.
Vaihtoehtoja EI synnytetä pysymällä ikuisesti microsoftin talutusnuorassa.
Mitä järkeä on esim. siinä, että virallisia lomakkeita ei saa oikein auki kuin microsoftin ohjelmilla? Kyseiset ohjelmat eivät ole aina edes yhteensopivia keskenään tai saman ohjelman eri version kanssa.
Hankkimalla Microsoftin epäyhteensopivia ohjelmistoja sitoutuu samalla loputtomaan lisenssiuusintaan, paisuneisiin ylläpitokuluihin ja lopulta kaikki ratkaisut on hankittava microsoft-pohjaisena. Ei mitään järkeä.
Avoimet tiedostomuodot ja yhteensopivat ohjemistot ovat ennen kaikkea loppukäyttäjien, veronmaksajien ja yhteiskunnan etu.
Avoimuutta vastaan ovat niitä, jotka haluavat rahastaa viimeisetkin sentit em. tahoilta.
Sulla "EiTodellistaVaihtoehtoa" on joku Microsoft study case aiheesta - vai vedätkö stetsonista jotain uutta kivaa?
Kannattaisi siis vähän tutkia asioita ennen kuin suoltaa propagandaa tänne - tai siis ollaanko sitä ihan Microsoft Finlandilla töissä?
You just dont know what you speak! Sorry - read the material first and lecture after that!
"Mozillan sähköposti korvaa osittain Outlookin mutta ei se nyt sentään Exchangea korvaa. Exhange muuten on vähän muutakin kuin sähköpostipalvelin."
No onkos joku väittänytkään niin? Onko lukihärö vai mikä meni pieleen? Outlookin korvaa nyt mikä tahansa suttu. Exchange on taas suljettu jopa rajapintojensa suhteen, joten täysi turhake.
"Onhan niitä nytkin. On vain käynyt niin hassusti, että esimerkiksi Novellin SuSE desktop -lisenssi on kalliimpi kuin Windows XP. "
No ei tässä kukaan ole käyttistä ostamassa, vaan tukipalveluita ja kuka nyt niitä legacy käyttiksiä muutenkaan ostaisi, kun ne pitää huomenna jo uusia? Visvaa ei hullukaan ja seiska on vasta buginen promiseware. Sulla TimoH täytyy olla joku luetun ymmärtämisvika.
Sitten faktaa:
SUSE Linux Enterprise Desktop 10:
License / Subscription Fee US$50
Maintenance (per year) US$0
Total (one year) US$50
Windows Vista Business
License / Subscription Fee US$299
Maintenance (per year) US$87 (29% of license)
Total (one year) US$386
Lähde: Microsoft ja Novell:
www.microsoft.com/windows/windows-vista/compare-editions/business.aspx
www.novell.com/products/desktop/pricing_euro.html
Hassu juttu,mutta mun mielestä 386 dollaria on paljon enemmän kuin 50 dollaria. Ja tässä on nyt sitten lisenssikulut. Voihan tässä vertailla XP:ä OpenSuseen myös, mutta nollaa on paha alittaa, mutta onhan tuo Microsoft ennenkin dumpannut hintoja ja myynyt vanhaa kamaa.
"Hassua, kun itseään "ammattilaiset" nimikkeellä kutsuvat ei ymmärrä IT-infran kulurakennetta ja vaatoavat jostain mitättömistä lisenssimaksuista (jotka taitaa kuittautua jo kehittyneimmmillä virransäästöominaisuuksilla vrt. Windows/Linux)"
No älä muuta sano ! Hyvä että tunnistit itsesi "ammatilaiseksi" - tyypillistä musta tuntuu lesserwisser kaveri kerto juttua taas. Noi sun väitteet, että Linux:ssa ei olisi kehittyneitä virransäästöominaisuuksia on varsinaista potaskaa. Eikö IE toimi vai miksi ei löydy faktaa putkelle? Ei noita montaa mäsän OS konetta ole tuolla Green500.org:n listalla. Linuxia ja Unix:ia sitäkin enemmän. Jokaista mäsän konetta kohden taitaa olla sata *nix konetta.