Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Asiakkaan punnittava riskit tarkasti

Kuka kantaa vastuun avoimen koodin laadusta?

Toimitusjohtaja Esko Hannulan mukaan ohjelmistojen testaaja ja laadunvalvoja käyttää itsekin avoimen koodin työkaluja.

25.3.2009 15:15 Avoimen koodin käyttö järjestelmien osana yleistyy jatkuvasti. Mutta kuka ottaa vastuun avointa koodia sisältävistä järjestelmän osista - ja sitä myöden koko järjestelmästä?

Ohjelmistotestaukseen ja laadunvalvontaan erikoistuneen Qentinel Oy:n toimitusjohtaja Esko Hannulan mukaan avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovat yleistyneet nopeasti monella rintamalla.

Qentinel onkin Hannulan mukaan joutunut pohtimaan avoimen koodin laatu- ja vastuukysymyksiä siksi, että laaturiskien suuruuden arviointi ja ennakointi on avoimen koodin kanssa toimittaessa erilaista kuin kaupallisen koodin kanssa.

– Perinteisellä avoimen koodin alueella eli ohjelmistotyökaluissa on runsaasti tarjontaa. Perinteisten tietojärjestelmien rakennuspalikoina käytetäänkin yhä yleisemmin avointa koodia kuten tietokanta MySQL:ää, dokumentinhallinta Alfrescoa ja niin edelleen, Hannula sanoo.

"Avoimen koodin vastuuketju
fundamentaalisesti erilainen"

Hannulan mukaan avoin koodi valitaan ensisijaisesti taloudellisin perustein, eikä se ole enää ohjelmistotuotannossa mikään kummajainen vaan valtavirrassa uiva vaihtoehto.

– Avoimeen koodiin perustuvat ohjelmistot kilpailevat kaupallisia lisenssejä käyttävien ohjelmistojen kanssa samasta markkinasta samoilla keinoilla. Ainoa merkittävä ero on, että avoimen lähdekoodin ratkaisujen toimittaja ei omista toimittamaansa ratkaisua.

Vastuuketju avoimen lähdekoodin laadusta, tuesta ja ylläpidosta on kuitenkin fundamentaalisesti erilainen kuin perinteisissä järjestelmissä, Hannula tähdentää.

– Suljetuissa järjestelmissä on läpi koko arvoketjun aina joku, jolle vastuu kuuluu. Avoimessa koodissa näin ei ole.

Tästä ei hänen mukaansa kuitenkaan seuraa, että avoimen koodin käyttäjät saisivat huonompaa laatua, tukea tai ylläpitoa.

– On olemassa erittäin hyvää ja erittäin huonoa avointa koodia - ja kaikkea siltä väliltä. Avoimen lähdekoodin tuen ja ylläpidon määrää ja suuntaa on hyvin vaikea ennustaa ja hallita.

Ennen sitoutumista avoimen lähdekoodin käyttöön asiakkaan pitäisikin Hannulan mukaan arvioida perusteellisesti, millaisia riskejä koodin laatuun, tukeen ja ylläpitoon voi liittyä ja mitä riskien hallitsemiseksi on  tehtävissä.

Entä suutarin
lapsen omat kengät?

Avoimen koodin ratkaisuja käytetään laajalti myös ohjelmistojen testauksessa ja laadunvalvonnassa.

Qentinellillekin avoin koodi tulee yhä useammin vastaan paitsi asiakkaiden kautta, myös omassa käytössä olevissa työkaluissa.

Edustava esimerkki avoimeen koodiin perustuvasta työkalusta on Hannulan mukaan testauksenhallintatyökalu Testlink.

– Vastaavien kaupallisten tuotteiden lisenssit maksavat pahimmillaan jopa tuhansia euroja käyttäjää kohti. Testlink on edustava esimerkki myös siinä mielessä, että se ei laadullisesti ole vielä välttämättä kyllin uskottava suurten projektien käyttöön.

Parhaiten avoimeen koodiin perustuvista testaustyökaluista ovat Hannulan mukaan levinneet pienehköt teknisen testaajan täsmätyökalut, kuten suorituskykytestaukseen käytetty apache-lisenssin alainen jmeter tai suomalaista alkuperää oleva robot framework, jonka kehittämiseen myös Qentinel on aktiivisesti osallistunut.

– Yleensäkin teknisessä testauksessa avoimen koodin välineet kasvattavat suosiotaan nopeimmin ja niitä käytetään esimerkiksi Qentinelin toimeksiannoissa jo yli puolessa, usein kaupallisia työkaluja täydentämään.

Avoimen lähdekoodin testaustyökalujen laadun varmistaminen perustuu pitkälti samoihin teeseihin kuin muidenkin ohjelmistojen.

– On oleellista ymmärtää työkalun käytön laajuus ja sen ylläpidon jatkuvuus ennen pitkäaikaista sitoutumista

Tarkastuslista avointa koodia
käyttävän ohjelmiston ostajalle

  • Selvitä, keillä on merkittävä kaupallinen intressi harkittavaan avoimeen koodiin
  • Perehdy koodin versiointi- ja julkistamiskäytäntöihin
  • Onko koodista olemassa luotettavaa laatustatistiikkaa ja eri versioiden laatuhistoriaa
  • Miten koodia tuottava yhteisö käsittelee ongelmaraportit ja kehittämisideat
  • Miten järjestelmätoimittaja sitoutuu sopimuksissa tukee ja ylläpitoon ja onko ymmärrys ja resurssit vastata sitoumuksistaan
  • Tutustu käyttäjäkokemuksiin ja keskustelupalstojen arvioihin
  • Selvitä mahdolliset tietoturva-aukot
  • Kehitä vaihtoehtosuunnitelma

Jutun kirjoitti: Jarmo Lahti

Jarmo Lahti

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (40)

Huono 0
Saman listan voi käydä läpi myös suljetun koodin kanssa.
Windoussin ehdoissa on muuten pykälät, että MS ei kanna mitään vastuuta mistään virheistä.
ni
Saman listan voi käydä läpi myös suljetun koodin kanssa.Windoussin ehdoissa on muuten pykälät, että MS ei kanna mitään vastuuta mistään virheistä.

Eipä taida auttaa tuo vastus kun avoimen koodin ratkaisu tilttaa eikä kukaan tiedä miten se korjataan ilmaiseksi...
Kokemusta on
No hoohhhoh, olipa mainos. Melkoista pelotettua... Yleensä järjestelmän toimittaja kantaa vastuun toimittamastaan tuotteesta. Järjestelmätoimittajan vastuuta on vaikea välttää, ellei asiakas ole täysi hölmö ja ole vaatimatta minkäänlaista vastuuta. Mutta jokainen tavallaan!
hölmö, hölmömpi, asiakas
Qentinel Oy siis peräänkuuluttaa avoimelle koodille takuuta? tukea? ja itse taas Qentinel myy omaa tuotettaan mistä saa rahaa, hmm Absurdia.

Ilmanen vinkki: älä käytä ellet osaa
Nörde
Yksi suljeuttua koodia kauppaava tässä vain lokaa kilpailijaa, tässä tapauksessa avointa.

Avoimelle koodille saa kaupallista tukea. Suljettuun nähden ero on siinä että tukea voi löytyä useammalta taholta.
no niin
Markkinat muuttuvat.

Ennen maksettiin tavarasta, ja saatiin ilmaista tukea. Nykyään saadaan ilmaista tavaraa, ja maksetaan tuesta. Näin karkeasti.

Luulin että tämä on jo itsestäänselvyys eikä mitään uutisoimisen arvoista.
Henrik Paul
Eipä taida auttaa tuo vastus kun avoimen koodin ratkaisu tilttaa eikä kukaan tiedä miten se korjataan ilmaiseksi...
Kai tiedät että Open Source on "free as in freedom of speech, not as in free beer" ;-)
Ainakin avoimella koodilla voit itse korjata virheet jos kyseessä on showstopperi.
Avoin != Ilmainen
Tää mun suljettu koodi on laadukasta kun mä niin sanon. Eikä siinä ole virheitä eikä tietoturvaongelmia. Uskokaa pois, jos ette usko, niin ei sitten tartte ostaa mun tekemää softaa.
Closet code
Vastaus otsikkoon; EI KUKAAN!
Closed rules
Vastuun avoimen koodin laadusta kantaa tietenkin se, joka toimittaa asiakkaalle avointa koodia sisältävän järjestelmän. Aivan niin kuin suljetun koodin komponenteissakin. Jos toimittaja päättää käyttää asiakkaalle toimittamassaan järjestelmässä ouppensorsaa, niin siinä saa todennäköisesti hyviä komponentteja halvalla. Toki samalla joutuu vastaamaan asiakkaalle komponenttien laadusta - mutta NIIN JOUTUU SULJETUNKIN LÄHDEKOODIN KANSSA. Jos ei ole tehnyt asiakkan kanssa kusetussopimusta, jossa toimittaja irtisanoutuu kaikesta vastuusta. En tajua, mitä tämä Esko Hannula meuhkaa. Eikö Esko tajua selviä asioita?
Son Selväningon Blägki
Sivut: 1 2 3 4 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Enum jäi lähtökuoppiin

24.05.2007 Noin kolmen tuhannen lanka- ja 2 500 laajakaistaliittymäasiakkaan Alajärven puhelinosuuskunta rekisteröityi ensimmäiseksi enum-palveluiden tarjoajaksi joulun alla.


Kolme vuotta sitten

Kultaiset kädenpuristukset purivat Siemensillä

26.05.2009 Monialakonserni Siemens onnistui saattamaan yt-neuvottelut päätökseen ilman irtisanomisia. Työntekijät valitsivat eropaketteja.

.