Lue uutinen mobiilisivustolla

Mikä vaivaa NM-listaa?

15.3.2001 16:46 Helsingin pörssin NM-listan indeksi on laskenut noin vuodessa runsaasta 5 000 pisteestä noin 850 pisteeseen - laskua on ollut siis yli 80 prosenttia. Toki kaikki indeksit ovat laskeneet, mutta tämä romahdus on ollut omaa luokkaansa.

Miksi tästä pikkuteknojen luvatusta maasta onkin tullut luuseriosakkeiden hautausmaa, ainakin sijoittajien silmissä?

Vääriä yrityksiä, vääriä odotuksia

NM-lista luotiin aikanaan nimenomaan uusia, nousevia yrityksiä varten. Listalleottovaatimukset olivat pienemmät kuin päälistalla, jotta yritykset pääsisivät aikaisemmassa vaiheessa listalle nostamaan kasvuun tarvittavaa pääomaa. Tämä oli ainakin tarkoitus.

Kaunis periaate ei kuitenkaan ole toiminut kovin hyvin. Listalle on tullut selvästi vääriä yrityksiä väärin odotuksin. Viimeaikoina kovasti julkisuudessa näkynyt Nedecon on hyvä (muttei suinkaan ainoa) esimerkki yrityksestä, joka oli rajatapaus listattavaksi - se oli kovin pieni ja konsultointivetoinen. Sama kaava on toistunut useissa yrityksissä.

Listautumisen perusteina on mainittu muun muassa tarve saada instrumentteja yrityskauppojen tekemiseen sekä henkilöstön sitouttamiseen. Se, mistä on oltu hyvin hiljaa, on ollut pääomistajien halu saada omistukselleen arvoa ja markkinapaikka, jossa muuttaa sitä likvidimpään muotoon. Monien "anti" onkin juuri tästä syystä ollut lähinnä osakemyynti, jossa yritykseen ei ole hankittu lisäpääomaa vaan omistajat ovat rahastaneet listautumisen yhteydessä.

Tilannetta on pahentanut se, että samaan aikaan listautumisinnostuksen alkaessa oli käynnissä hillitön e-spekulaatio ja piensijoittamisen lisääntyminen, jotka yhdessä vetivät pörssit ennennäkemättömään nousuun. Tilanne muistutti klassisia kultakuumeita, joissa suuret massat päättömästi rynnistivät varmojen rikkauksien perään unohtaen terveen järjen piirongin laatikkoon.

Etenkin runsas vuosi sitten listalta saattoi helpostikin saada lähes paperista kuin paperista usean kymmenen prosentin päivävoittoja, joita alettiin pitää normaaleina. Kun totuus osoittautuikin karummaksi, pikavoittojen hakijat kaikkosivat, vaihto tyrehtyi ja kurssit lähtivät lattakierteeseen, jonka pysäyttämiseen ei ole vielä löydetty keinoja.

Buumista toiseen

Listautumisbuumia seurasi yrityskauppabuumi. Haluttiin kasvua ja etenkin tiukassa työvoimatilanteessa orgaanista kasvua ei nähty riittävän nopeana keinona. Niinpä kasvua alettiin hakea osakevaihtoina tehtyinä yrityskauppoina. Yhtälön piti olla selvä: hyvin johdettu, jo pörssiin listautunut yritys ostaa toimintojansa tukevan yrityksen. Kokonaisuus on parempi kuin osiensa summa ja kaikki pääsevät jakamaan pörssissä syntyvää vaurautta.

Alkuvuonna 2000 yritysten ei tarvinnut tehdä juuri mitään muuta kuin julkaista pörssitiedotteita yrityskaupoista ja kurssit nousivat kohisten. Yrityskauppojen riskit jäivät humussa lähes huomiotta: monien tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia fuusioista epäonnistuu.

Lisäksi useimmilla listautuneilla it-yhtiöillä oli hyvin vähän käsitystä siitä, miten ostetut yritykset integroidaan tehokkaasti emolaivaan. Usein lopputulos on ollut se, että sekä ostajan että ostetun liiketoiminta on yskinyt ainakin alkuvaiheessa ja integrointikustannukset ovat ylittäneet synergiahyödyt.

Yksi harvoista näyttävistä NM-listan yrityskauppojen tekijöistä oli Proha, joka osti itseään huomattavasti suuremman Artemiksen ja nousi samalla omassa segmentissään maailmanluokkaan. Oston riskitaso oli melkoinen eikä Prohakaan ole säästynyt viime aikoina markkinoiden tukkapöllyltä, mutta yhtä kaikki Pekka Peren tempaus oli kovan luokan pelimiehen laskelmoitu riski, jossa pörssilistautumisen antamia vapausasteita käytettiin hyvin hyväksi.

Yritysostosarjan musta hevonen on raketin lailla kasvanut Done, joka on vuodesta 1999 alkaen ostanut yli 60 yritystä, nousten samalla yli 1 000 työntekijän konserniksi. Tästä Ciscoakin kovemmasta ostotahdista voi vetää pari vaihtoehtoista johtopäätöstä: joko asialla on todella kovan luokan yritysjohto tai kyseessä on todella kovan luokan silmänkääntötemppu.

Jos Donen konsernijohto todella pystyy konsolidoimaan ostetut yrityksen kunnolla koherentiksi liiketoiminnaksi ja saa yritysryppään pysymään kannattavana, temppu on hatunnoston arvoinen.

Lopputulos on kuitenkin varsin selkeä: listautuneiden yritysten johto on käyttänyt paljon aikaa synteettiseen kasvamiseen oman ydinliiketoiminnan kehittämisen kustannuksella. Kun tähän yhdistää alan hurjan kasvun tyrehtymisen ja suhdannemuutoksen, viimeaikaiset tappioilmoitukset eivät ole suuri yllätys.

Management, management, management

NM-listan yrityksistä löytyy ainakin kolmenlaista johtajakaartia: Nedeconin Jesse Jokisen ja Esa Matikaisen kaltaisia nuoria rämäpäitä, SysOpenin Jorma Kylätien ja Solteqin Ali Saadetdinin kaltaisia vanhoja yrittäjäkonkareita sekä TJ Groupin Mikko Setälän ja Stonesoftin Esa Korvenmaan kaltaisia ammattijohtajia.

Nuoren polven haaste on se, että se tottui 90-luvun loppupuoliskon hyviin aikoihin, jolloin oli vaikea olla menestymättä. Suhdanteiden muuttuminen on tuonut eteen uudenlaiset haasteet, joihin ei välttämättä olekaan helppoja vastauksia. Tämä on näkynyt muun muassa kustannusten karkaamisena käsistä ja päämäärättömyytenä tilanteen vaikeutuessa.

Yrittäjäkonkarit tietävät kokemuksesta, mitä taantuma tarkoittaa ja selviävät siitä, mutta he eivät välttämättä pysty muuttumaan yrittäjistä yritysjohtajiksi, mikä on useimmiten varsin eri asia. Tämä voi näkyä yrityskulttuurissa ja toimintatavoissa, jotka eivät ole optimaalisia pörssiyhtiölle.

Ammattijohtajien haaliminen listautuneita yrityksiä vetämään jatkunee. Tämäkään vaihtoehto ei ole ongelmaton, mutta on kuitenkin osakkeenomistajien kannalta paras vaihtoehto.

Johdon ammattimaisuuden tarve tunnistetaan laajalti, mutta toisaalta lehdistö oli valmis varsin nopeasti teilaamaan esimerkiksi TJ Groupin Jyrki Salmisen, kun tämä luopui toimitusjohtajuudesta. Vaikka Salmisen päätös oli todennäköisesti ainoa oikea, häntä syytettiin luovuttamisesta ja yhtiön ja osakkeenomistajien hylkäämisestä.

Kaikkia ei näköjään voi tyydyttää.

Jussi Mononen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• IS: Alavudella tyttöön törmännyt nainen tavoitettu
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla