Lue uutinen mobiilisivustolla

Maailmanlopun meininki

26.8.2003 16:21 Virusscan palaa kesälomalta ihmettelemään, kuinka miljoonat matoviestit täyttävät jälleen sähköpostilaatikoita ympäri maailman. Miksi matoja tehtaillaan jatkuvasti? Siksi, että se tehdään mahdolliseksi, ja vieläpä helpoksi.

Viime viikkojen haavoittuvuus- ja matosuma o­n ollut pahin sitten vuoden 2001, useiden arvioiden mukaan jopa pahempi. Syitä loppukesän virusvyörylle o­n etsitty ja etsitään tietysti vastakin. Yhtä syntipukkia lienee turha hakea, pikemminkin kyseessä o­n monen tekijän summa.

Taustalla o­n silti ainakin yksi asia, joka o­n edesauttanut jokaisen uuden madon leviämistä: haavoittuvuuksien paikkaamisesta ja virustorjunnasta ei huolehdita riittävän hyvin.

Nykyiset haavoittuvuuksia hyödyntävät haittaohjelmat leviävät niin tehokkaasti, ettei niitä ole varaa jättää torjumatta.

Laiskaa torjuntaa

Haavoittuvuuksia paikataan edelleen laiskasti, vaikka o­ngelma o­n huomattavasti paremmin yleisessä tiedossa kuin vuonna 2001, jolloin Microsoftin sähköposti- ja selainohjelmien haavoittuvuuksien hyväksikäyttö haittaohjelmissa pääsi kunnolla vauhtiin.

Haavoittuvuuksia myös tulee julki entistä enemmän. Tämä ei välttämättä tarkoita vain sitä, että ohjelmistoissa olisi tietoturva-aukkoja enemmän kuin aiemmin, vaan sitä, että rei'istä raportoidaan entistä tehokkaammin.

Syytä ei näin ollen kannata vierittää yksin ohjelmistovalmistajien niskoille, vaikka ne eivät pystykään tekemään virheettömiä tuotteita. Se, että haavoittuvuuksia paikataan entistä paremmin, o­n kai kaikkien kannalta hyvä asia, ja siksi turvapäivitykset kannattaa tehdä säännöllisesti.

Turhan huonolla tolalla tuntuu olevan myös virustorjunta. Pelkkä virustorjuntaohjelma kun sinänsä ei vielä auta, ellei sitä jatkuvasti päivitä uusimpia haittaohjelmia vastaan. Huolimattomuuden taustalla voi olla useita tekijöitä, kotikäyttäjillä tiedon puute ja yrityksissä resurssipula ja loppukäyttäjien osaamattomuus tietoturvauhkien edessä.

Nettiyhteydellä varustetun tietokoneen loppukäyttäjä, oli hän sitten kotona tai työpaikallaan, voisi välttyä haittaohjelmilta kunhan hän vain osaisi toimia oikein. Toinen vaihtoehto o­n, että joku muu toimii hänen puolestaan.

Saako surffata?

Yritysten ja yhteisöjen maailmassa loppukäyttäjän oikeudet noussevat entistä voimakkaammin keskusteluun tällaisten verkkomyrskyjen silmässä. Kysymys loppukäyttäjän vapauksista o­n kaksiteräinen miekka.

Toisaalta käyttäjän toimia haluttaisiin valvoa, jottei hän pääsisi toiminnallaan aiheuttamaan tahatonta tai tahallista vahinkoa järjestelmälle. Toisaalta taas loppukäyttäjä voi kokea ahdistavaksi holhoamiseksi nettiselailun rajoittamisen tai sähköpostiliitteiden poistamisen ja sisällönsuodatuksen kaltaiset toimenpiteet.

Yritys voi nykyisin perustellusti kysyä, miksi kaikkien sen työntekijöiden tulisi lainkaan olla yhteydessä julkisiin verkkoihin. Joissakin organisaatioissa, esimerkiksi oppilaitoksissa, verkkoyhteys taas kuuluu olennaisesti opiskelijoiden oikeuksiin.

Taannoin Sobig.F pääsi sotkemaan myös Helsingin yliopiston verkkoliikennettä, kun joku sen verkon käyttäjistä oli avannut matoliitteen. Pitäisikö opiskelijoilta siis kokonaan kieltää oikeus netin selaamiseen ja sähköpostin lähettämiseen? No ei.

Sanoista tekoihin

Oikeastaan pelkkä tieto siitä, miten viime viikkoina riehuneilta madoilta olisi voinut välttyä, ei olisi pelastanut uhreja lieroilta. Asialle olisi vielä pitänyt tehdä jotakin, kuten paikata tunnetut tietoturva-aukot, tukkia palomuureista tarpeettomat portit ja päivittää tietoturvaohjelmat.

Monessa yrityksessä o­n laadittu tietoturvapolitiikka, joka sanelee pelisäännöt sille, miten tietoturvasta huolehditaan. Hyvä niin. Ohjeistuksen pitää kuitenkin olla tiukka ja niin selväsanainen, että jokainen työntekijä myös ymmärtää sen.

Tämäkään ei silti vielä riitä, vaan tietoturvapolitiikan pitää konkretisoitua. Jokaisen o­n paitsi osattava toimia, myös toimittava tietoturvallisesti.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• IS: Alavudella tyttöön törmännyt nainen tavoitettu
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla