Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Todellisuudessa sattuu ja tapahtuu

Häiriköt eivät ole verkon vankeja

26.9.2003 08:32 Suurten suomalaisten chat-palvelimien virtapiuhat pysyvät töpselissä, ja hyvä niin. Onnettomat, ongelmalliset ja lakia lukemattomat ihmiset eivät ole verkon vankeja häiriköidessään, ja sisällökästä elämää viettävä tuskin ehtii ryhtyä edes virtuaalihäiriköksi.

Ihmiskontaktit ovat palvelu, josta nettimaailman kansalaiset ovat halukkaita maksamaan online-deittailun muodossa jo nyt. Pitäisiköhän myös verkon ilmaiset pulinaboksit, chatit, panna verolle tavalla tai toisella?

Oikeasti en ole ilon pilaamisen kannalla, mutta kieltämättä raha saattaisi ongelmatilanteissa rauhoittaa verkkoviestintää, jonka tilaa esimerkiksi Helsingin Sanomat (25.9.) katsoi aiheelliseksi ruotia lähes sivun juttukokonaisuudella. Sen päällimmäisen otsikon mukaan "?internet-keskusteluja suljetaan häiriköiden ja pedofiilien takia"?.

Suljetaanko sittenkään?

Itse juttu kuitenkin paljasti vähän toisenlaisen todellisuuden: eivät suuret suomalaiset online-puhuttajat suinkaan ole vetämässä chat-palvelimiensa töpseliä irti Microsoftin kansainvälisen päätöksen innoittamana. Ja miksi olisivatkaan?

Chat-maailmassa kaikki ei ole kaunista, ja joskus siellä häiriköivien hölisijöiden viestit vaikuttavat jopa sairauskertomuksilta, mutta virtakytkimellä annettu katkaisuhoito tuskin auttaisi ketään. Ja mitä taas tulee rikollisiin, heitä tuskin mikään pidättelee ja tekee totuuden vangeiksi. Ainakaan siinä ei auta yksittäisen palstan sulkeminen tai käyttäjiltä vaadittu rekisteröityminen.

Olkoon erään ensiaputoimen nimi siis vaikka kaupunkilaisjärjen elvytys. Jo sen turvin tiedon valtatietä voi kulkea varmasti vähintään yhtä turvallisesti kuin keskivertoista suojatietä Helsingissä.

Virtuaaliviettelys ja fantasia

Yhtä hyvin kuin lastenkin on syytä oppia, etteivät tosiasiat aina ole sanojen kanssa samalla tolalla sen enempää arki- kuin verkkotodellisuudessa, pitäisi myös ylettömästi huolestuneiden sivustakatsojien ymmärtää chattien leikkikenttäluonne: provosoivien nimimerkkien taakse voi hyvinkin kätkeytyä ulkoisesti sangen tavallinen, jopa sukupuolensa tai ikänsä tilapäisesti - joskin tarkoituksellisesti – unohtanut ihminen roolileikkinsä kaikkivaltiaana subjektina. Hänelle hetken täyttymykseksi riittää kai useimmiten leikki verkossa.

Tällainen ihminen on ikään kuin tehnyt mielikuvituksestaan julkista aina salaisimpia fantasioitaan myöten. Mutta miksi? Eikö hänelle ole tilaa todellisuudessa? Mitä hän teki ennen kuin chatit keksittiin? Onko virtuaalitodellisuus vietellyt hänet vai paikannut jonkin aukon elämässä? Ja onko kenties asia niin onnettomasti, ettei hän verkossakaan löydä juttuseuraa omana itsenään tekeytymättä joksikin toiseksi tai ainakin toisenlaiseksi?

Avoimia kysymyksiä

Moni jännittävä kysymys jää vastausta vaille, kun media kerta toisensa jälkeen keskittyy verkon vaaroista huolestuneiden esiinmarssiin eikä pääse puheissaan itse välinettä edemmäs. Miksi tutkimustietoa ei tuoteta tai tarjota esimerkiksi syistä, jotka saavat aikuisen ihmisen uskomaan, että kasvoton yhteys tekisi ihan tavallisesta teini-ikäisestä ostettavan leikkikalun? Näitäkin ehdottelijoita netissä näkee, ja he tuskin ovat siellä leikkimässä.

Surullisinta on, että tämän uskontokunnan edustajat eivät rajoita avointa, usein jo nimimerkistä ilmi käyvää ehdotteluaan vain verkon seksikanaville. Ja vielä surullisempaa on, että jopa alaikäisiä, oma-aloitteisia tarjokkaitakin kerrotaan verkosta löytyvän. "Tutkimuksen" aiheesta on tosin julkaissut seksipalveluja markkinoiva, taustavoimiltaan jokseenkin nimettömänä pysyttelevä suomalainen nettisivusto, mutta isoja kysymyksiä se ei oikeuta väistelemään: mikä, millainen ja miten syntynyt on todellisuus, joka luo tällaista tarjontaa tai edes leikittelyä sen olemassaololla?

Häirikköyden jäljillä

Ehkä Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäpäällikkö Juha Aromaan haastattelulausumaa (HS 25.9.) voisi hieman laajentaa. Hänen mukaansa lasta ei pidä päästää nettiin yksin, jos toden ja tarun raja on hänelle epäselvä ja uskoa joulupukkiin on tallella.

Ehkä myös ilmeisen yksinäisistä ja lämmöttä jääneistä aikuisista pitäisi jonkun pitää huolta, etteivät mokomat eksy ja lopulta takerru verkkoon? Jos oma elämä ja ihmissuhteet ovat kunnossa, tuskinpa ihmiselle jää edes aikaa häiriköintiin, herjaukseen tai huijaamiseen chateissa tai keskustelupalstoilla.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Enum jäi lähtökuoppiin

24.05.2007 Noin kolmen tuhannen lanka- ja 2 500 laajakaistaliittymäasiakkaan Alajärven puhelinosuuskunta rekisteröityi ensimmäiseksi enum-palveluiden tarjoajaksi joulun alla.


Kolme vuotta sitten

3g-verkko saapui Moskovaan

26.05.2009 Venäjän suurin matkapuhelinoperaattori MTS on ottanut Moskovassa käyttöönsä 3g-verkon ensimmäisen osan.

.