Lue uutinen mobiilisivustolla

Pelko myy tietoturvaa

15.10.2003 10:08 Haittaohjelmista, haavoittuvuuksista, tietomurroista ja muista tietoturvan uhkatekijöistä on kovaa vauhtia tulossa jokapäiväistä uutismateriaalia. Tietoturvattomuus on ongelma, joka alkaa olla suuren yleisönkin tiedossa. Lääkkeeksi kaupataan tietoturvatuotteita ja -palveluja. Pelko myy, mutta kuka ostaa?

Tietomurto, salaisten tiedostojen vuotaminen julkisuuteen tai haittaohjelman pääsy yrityksen tietojärjestelmään maksavat asianosaisille selvää rahaa. Jos tällaisiin uhkiin osataan varautua ajoissa, niiden toteutumismahdollisuuksia saadaan olennaisesti pienennetyksi.

Yhdysvallat taannoin pimentäneen sähkökatkoksen syitä on mietitty siitä lähtien, kun valot jälleen saatiin toimimaan ison veden takana. Vielä ei oivalluksen lamppu kuitenkaan ole syttynyt asiaa pohtivien päiden päällä. Ainakaan lopullista virallista selitystä katkokselle ei ole annettu.

Arvailuja aiheesta sen sijaan on esitetty ahkerasti. Veikkauksissa sähköntulon katkaisi milloin vanhentunut sähköverkko, milloin energiayhtiön tietokoneet sekoittanut haittaohjelma, milloin näiden yhdistelmä.

Selkeän selityksen puutteessa sähkökatkot ovat herättäneet huolta. Hakematta on monen mieleen taas kerran juolahtanut mahdollisuus verkkoterrorismin uudesta ajasta. Sähkön varassa toimivat yhteiskunnat kyllä ovat monin tavoin haavoittuvia., mutta ainakin toistaiseksi verkkoterroristit ovat loistaneet poissaolollaan.

Tietoturvaan liittyy tunteita

Tietoturvaa voi markkinoida myös tapana säästää rahaa. Tehokkaasti hoidettu tietojärjestelmä pienentää tietoturvavahinkojen aiheuttamia kustannuksia, samoin haavoittuvuuksien säännöllinen päivittäminen. Jos päivitykset vielä tehdään automaattisilla työkaluilla, ylläpitokustannukset laskevat entisestään.

Toistaiseksi rahalliset ja liiketoiminnalliset argumentit eivät ole saaneet merkittävää jalansijaa tietoturvamarkkinoinnissa, vaan suojaa myydään pitkälti uhkiin vetoamalla. Merkkejä muutoksesta on kyllä nähty jo jonkin aikaa, mutta silti aggressiivinen, jopa pelotteleva markkinointi pitää pintansa.

Tietoturva on sikäli herkkä ala, että se liittyy voimakkaita tunteita herättäviin asioihin, kuten turvattomuuden tunteeseen ja pelkoon. Siksi sen markkinoiminen on tarkkaa puuhaa; toisaalta oma tuote pitäisi saada myydyksi, toisaalta taas pitäisi pystyä säilyttämään kiihkoton ote. Ero pelottelun ja asiallisen markkinoimisen välillä on joskus hiuksenhieno.

Tietoturvayhtiöt eivät ehkä miellä – tai myönnä – markkinoivansa tuotteitaan aggressiivisesti. Aggressiivisuus onkin usein puettu järkiperusteen muotoon. Potentiaalista asiakasta voidaan houkutella virustorjuntaohjelman ostoon vaikkapa luettelemalla hänelle arviot viiden eniten vahinkoa aiheuttaneen verkkomadon kustannuksista. Eihän ole järkevää antautua tällaisten uhkien armoille, vai mitä?

Ohjelmallista turvattomuuden hoitoa

Virusten, tietoturva-aukkojen ja tietomurtojen kaltaisten asioiden korostaminen voi olla tietoturvayhtiöille houkutteleva tapa markkinoida tuotteitaan, koska se on helppoa. Paitsi että uhkia todella on entistä enemmän ja aiempaa laajempana valikoimana, niihin myös reagoidaan yhä herkemmin, koska niistä puhutaan jatkuvasti.

Tietoturvasektorilla tuskin on mitään sitä vastaan, että Sobig ja muut madot ovat saaneet paljon huomiota ja julkisuutta, sillä samalla julkisuutta saavat alan yritykset.

Pelko myy hyvin. Sitä mukaa kuin suuren yleisön tietoisuus tietoturvaa uhkaavista asioista lisääntyy, kasvaa turvattomuuden tunnekin. Turvattomuuden tunnetta torjumaan taas on saatavilla – tietoturvaohjelmia ja tietoturvapalveluja. Ne eivät enää olekaan lääkettä vain tietoturvauhkiin, vaan myös tietoturvattomuuden tunteeseen.

Paniikki ruokkii rahastajaa

Tietokoneen peruskäyttäjä, jolle kompuutteri on vain työväline tai muu välttämätön paha, ei pidä tietoturvasta. Hänelle tietoturva on turhaa hommaa, koska hänellä ei ole mielestään mitään tärkeää koneellaan.

Peruskäyttäjää pelottelemalla saadaan ehkä uusia ostajia tietoturvaohjelmille, mutta hänen perimmäiset tietoturvaongelmansa tuskin sillä ratkeavat. Lisäksi pelko yltyy helposti paniikiksi, jolloin on vaikea enää erottaa todellisia uhkia olemattomista.

Paniikki ei varmaankaan hyödytä muita kuin rahastajia. Pelottelu antaa väärinkäytön mahdollisuuksia niille, joita kiinnostaa helppo raha.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• IS: Alavudella tyttöön törmännyt nainen tavoitettu
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla