Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tutkijat värittävät mediamielikuvia

Stabiilia mobiilia ja väljiä chat-huoneita

30.12.2003 07:24 Mobiilipalvelun käyttäjä on yleensä yksin eikä hanakasti suosittele palvelua toiselle, suomalaisväitös paljastaa. Yhdysvalloissa puolestaan kumotaan käsitys chat-viestinnän houkuttelevuudesta, kun taas Euroopassa nähdään yhteyksiä nettikäyttäytymisen ja valitun automerkin välillä. Mutta milloin lapsesta tuleekaan mediakielitaitoinen?

Vastoin yleistä uskomusta mobiilipalveluita ei käytetä liikkeessä ollessa eli esimerkiksi käveltäessä vaan istuttaessa kulkuneuvossa matkalla jonnekin. Eniten mobiili-internetiä kuitenkin käytetään yksin ollessa. Tämän paljastaa Jyväskylän yliopistossa tänään tarkastettava Anssi Mattilan taloustieteiden väitöskirja Understanding Seamless Mobile Service Interface Between Customer and Technology: An Empirical Study.

Mobiilien verkkopalveluiden käyttäjät heittävät palveluntarjoajille väitöksen mukaan myös markkinoinnillisen haasteen, he kun vaikuttavat haluttomilta suosittelemaan palveluiden käyttöä. Suositteluhalukkuutta lisäävät tutkimuksen mukaan mobiilipalvelun hyvä muistettavuus, vähäiset virheet, tyytyväisyys palveluntarjoajaan sekä suuri palvelun käyttöaste.

Jotta tietokoneillaan verkkopalveluja käyttävät asiakkaat ensinkään innostuvat mobiilipalveluista on niiden vastattava ainakin kahteen haasteeseen: datan siirtonopeuden tulisi vastata kiinteän liittymän nopeutta ja hinnan tulisi olla samassa luokassa kiinteän liittymän kanssa, väitöskirjassa todetaan.

Tutkimuksessa lisäksi "?sekä mobiili-internetin että kiinteän internetin käyttäjät pitivät kiinteän liittymän käyttämistä saumattomampana kuin mobiilin. Vastaajat yhdistivät mobiili-internetin palveluiden käyttämiseen virheet ja muistamisvaikeudet, kun taas kiinteän liittymän käyttämistä pidettiin helposti opittavana."?

Chatit eivät olekaan supersuosittuja

Yleisiä uskomuksia vastaan käy osin myös tuore yhdysvaltalainen raportti netin käytöstä kurkistaessaan chat-huoneisiin. Mediajulkisuuteen nähden niiden suosio näyttäisi verraten rajalliselta.

Raportin mukaan mikään ei ole netissä niin suosittua kuin sähköpostin käyttö. Yhä käytetympiä välineitä vuorovaikutuksessa ovat myös pikaviestisovellukset (instant messaging). Chat-keskustelut sen sijaan eivät kuulu netin käyttäjien arkeen yhtä yleisesti. Chat-viestinnän suosio näyttää niin ikään häviävän kilpailussa henkilökohtaisemman ja kohdennetummanb online-ryhmäviestinnän kanssa.

Kehitystä maaliskuusta 2000 viime vuoden heinäkuuhun seuranneen Pew Internet & American Life Projectin mukaan sähköpostia käytti tyypillisenä kesäpäivänä vuosi sitten 46 prosenttia kyselyyn osallistuneista, kun taas chat-huoneissa viihtyi vain neljä prosenttia vastaajista. Pikaviestejä lähetti runsas kymmeneosa, ja niiden suosio näytti kasvaneen etenkin nuorten keskuudessa.

Yleisesti ottaen chat-keskustelijoiden joukossa on tutkimuksen mukaan vain hieman enemmän miehiä kuin naisia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että hyvätuloisia ihmisiä on chat-huoneista huomattavasti vaikeampi löytää kuin niitä, joiden kotitaloudessa tulot jäävät vuodessa alle 30 000 dollarin.

Selittääkö automerkki online-käyttäytymistäsi?

Brittien, ranskalaisten ja saksalaisten mieltymyksiä netissä selvitellyt Nielsen//Netratings näkee puolestaan selviä yhteyksiä automerkin ja tietynlaisten verkkopalvelujen käytön välillä. Havaintonsa se perustaa noin 80000 kotitalouden netin käytöstä kertovaan paneelitutkimukseensa.

Esimerkiksi Englannissa Fordin omistajat ovat verkossa ahkeria finanssi- ja matkailupalvelujen käyttäjiä, joskin myös Peugeotin brittisivusto näytti olevan heidän suosiossaan. Vauxhall-merkkisen auton omistajat taas selailivat enimmäkseen autoaiheisia sivuja ja BMW:n omistajat matkailusivuja, kun taas Fiatin valinneet vaikuttivat kotikeskeisemmiltä, Automotive e-Lifestyle Report paljastaa.

Ajatellen elämäntapaa kokonaisuutena automerkki näyttäisi kytkeytyvän kulutustottumuksiin ja mieltymyksiin varsin laajasti. Tutkimuksen myötä autoalan mainonnan voidaan siis odottaa levittäytyvän verkossa aivan uusille sivuille.

Eurooppalaiset kazaantuvat

Eurooppalaiset löytää entistä useammin myös musiikkijahdista, yhdestä ja samasta osoitteesta. Amerikkalaissyntyinen musiikkitiedostojen vaihtofoorumi KaZaA on nyt suositumpi Euroopassa kuin kotimarkkinoillaan, kertoo Nielsen//Netratingsin laskelma. Sen mukaan lokakuussa musiikkia metsästi kyseisestä verkkopalvelusta 9,6 prosenttia eurooppalaisista netin kotikäyttäjistä. Yhdysvaltalaisista osuus jäi 6,5 prosenttiin.

Yhdysvalloissa KaZaA-palvelun suosio putosi lokakuussa jonkin verran esimerkiksi kevään lukemiin verrattuna. Osasyynä tähän voidaan pitää musiikkiteollisuuden aloittamaa lainopillista vastaiskua, mutta myös toisilla musiikin lataamisen mahdollistavilla, laillisilla sivustoilla lienee osuutensa asiaan, tutkijat arvioivat.

Bisnesväki ei lämpene maksullisille hakutuloksille

Jos on maksullisen musiikin markkinoilla vielä verkossa haasteensa, löytyy niitä myös hakutulosten markkinoilta. Netin bisneskäyttäjienkin enemmistö, 85 prosenttia, klikkaa oman näkemyksensä mukaan maksettuja linkkejä vain satunnaisesti eli noin neljällä hakukerralla kymmenestä. Sponsoroitujen linkkien ei myöskään koettu vastanneen tietotarpeita kovinkaan hyvin.

WebAdvantage.netin Yhdysvalloissa tekemän kyselyn mukaan näyttäisi tosin siltä, että työkseen nettiä käyttävistä lähes joka toinen ei käytännössä osaa erotella maksettuja hakutuloksia "?puolueettomista"? osumalistoista hakukoneita käyttäessään. Vastaajia kyselyssä oli 475.

Mediakielitaitoa pienestä pitäen

Julkinen huoli median vaikutuksista ja eksyttävistä piireistä tavataan usein liittää lapsiin ja nuoriin. Kuitenkin jo alle kouluikäiset lapset voivat olla varsin valikoivia ja kriittisiä mediankäyttäjiä, joilla on selvät käsitykset esimerkiksi siitä, millaisia ilmaisukeinoja ja sisältöjä he kultakin käyttämältään medialta odottavat ja edellyttävät, toteaa Annikka Suoninen nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirjassaan Mediakielitaidon jäljillä.

Jyväskylässä joulun alla tarkastetun väitöskirjan mukaan esimerkiksi useimmat viisitoistavuotiaat nuoret ovat rutinoituneita ja monipuolisia mediankäyttäjiä, ja he ovat hyvin tietoisia siitä, että media – olipa kyse faktasta tai fiktiosta – välittää vain yhden version todellisuudesta.

Lasten ja nuorten kohdalla mediakielitaidon taso riippuu lapsen iän ohella hänelle kertyneestä käyttökokemuksesta eri viestimien parissa samoin kuin hänen saamastaan mediakasvatuksesta. Niinpä jo hyvinkin pienen lapsen mediakielitaidosta voidaan löytää piirteitä sen kaikista osa-alueista.

Suoninen tutkii lasten ja nuorten mediankäyttöjen kokonaisuutta kehittämänsä mediakielitaidon käsitteen avulla. Yleensä kykyä käyttää mediaa on kutsuttu medialukutaidoksi, mutta Suoninen nimittää mediakielitaidoksi tapaa, jolla henkilö valitsee, käyttää ja tulkitsee eri medioita ja mediasisältöjä osana omaa elämäänsä. Mediakielitaidon tason voidaan Suonisen mukaan katsoa vaihtelevan paljon laajemmalla asteikolla kuin medialukutaidon tason. Mediakielitaitoja on hänen mukaansa yhtä monia kuin on eri medioitakin.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Opiskelijat selvittävät Turussa yritysten it-huolia

26.05.2009 Turun ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyökumppanit alkavat tukea Varsinais-Suomen alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.

.