Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Salava iskee!

Puu palaa mieleen

9.1.2004 07:25 Eivätkö kaupunkilaiset näe metsää puilta? Puun kaatuminen Helsingin ydinkeskustassa oli yllättävän iso uutinen. Halutessaan sen voi kuitenkin lukea jopa hyväksi. Rakkaimpien muistojen kytkentäkaavio vaikuttaa vaivattomalta: edes verkko- tai antennipiuhaa ei tarvita.

Puu kaatuu! Kun uutisvirta on hiljaisimmillaan, sen voi melkeinpä kuulla kaupungin hälyssäkin, sanomalehteä selaillessaan. Kokemusta aiheesta on myrskyisältä joulun tienoolta, kun muuan puuvanhus kellahti pitkin pituuttaan Helsingin ydinkeskustassa.

Filosofoiva keskustelu siitä, syntyykö ääni puun kaatuessa metsässä yksin kenenkään sitä kuulematta, näyttää saavan jatko-osan: puusta saadaan raaka-ainetta moneen paperituotteeseen, mutta moneenko painettuun sanaan siinä on ainesta?

Kaatui, mikä kaatui?

Suojellun salavan kaatuminen – tai oikeammin sen kaupunkilaisille aiheuttama suru - oli iso juttu Helsingin Sanomille (31.1.). Niin pääuutissivulla kuin kaupunkiaiheille omistetussa osiossakin kerrottiin kuvien kera satojen ihmisten muistokäynneistä ja puun historiasta. Ja kun vuosi oli vaihtunut, antoi aiheen pieneen mainintaan vielä kantokin: ilotulitteet olivat hetkeksi tartuttaneet tulen suojelukohteeseen, jota joku ehti muistaa myös tuomalla sen juurelle kynttilän.

Iltasanomat.fi (30.12.) teki puusta vielä myrskyisämpää journalismia tuhon ollessa tuore. Verkkouutiseen metsästettiin kommentti itseltään ylipormestarilta! Kaupunkilaissuhteellisuudentajua osoittaen hän sentään vain huokaisee helpotuksesta kuultuaan, ettei puu kaatuessaan vahingoittanut ketään. Rajansahan se toden totta on rakastetunkin puun ihmisarvolla!

Muistojen kytkentäkaavio

Väitetään, että me kaupunkilaiset olemme tulleet tunteettomiksi bussin ikkunasta tuijottajiksi, jotka tarvitsevat kännykän keskustellakseen kadulla. Meitä ei myöskään pysäytä kadun vilinässä ihan mikä tahansa. Puhuisiko puu puolestamme?

Uutisten raaka-ainehan ei ollut pelkkää puuta. Pinnalla oli paljon tunteita. Samoin jo itse aiheessa kuvastui elävän elämän merkitys ja käsittelyssä kävi jotakuinkin selväksi, mihin ihmisten muistot rakkaimmillaan kytkeytyvät – ihan ilman antenni- tai verkkopiuhaa.

Mieli on pääasia!

Sitä emme tietenkään tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta epäilemättä puu-uutisista versoo tervetullutta vastapainoa esimerkiksi transhumanismille, jonka ajatuksia Helsingin Sanomat (6.1.) esitteli laajassa artikkelissaan pian puu-uutisten jälkeen. Luvassa on kuulemma älyn vuosisata, mikä tarkoittaa muun muassa tietokoneen ihmistymistä vuonna 2030.

Niin monikäyttöistä ja kätevää kuin tietotekniikka parhaimmillaan onkin, jokin todella saa toivomaan, ettei mielekästä ihmistä tarvitsisi etsiä tietokoneesta ja koota ohjelmistokomponenteista. Vaikka tulevaisuus onkin tehtävä, tuohan olisi vähän niin kuin lähtisi merta edemmäs kalaan.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Opiskelijat selvittävät Turussa yritysten it-huolia

26.05.2009 Turun ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyökumppanit alkavat tukea Varsinais-Suomen alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.

.