Lue uutinen mobiilisivustolla

Kerta- ja kestoketutusta

5.3.2004 17:01 Tekisi mieli otsikoida juttu kovemminkin, mutta tämä kun kuulemma on perheorientoitunut julkaisu, joten tyydytään ketutukseen. Yksi kollega myös puhuu vilutuksesta, joten sitäkin termiä voisi harkita...

Eli siis ketuttaa – eikä ainoastaan se, että Helsingissä ei vieläkään meinaa saada autoa parkkiin keskustassa, kun huomattava osa kadunvarsipaikoista on edelleen lumen alla.

Eikä vain se, että kohta Helsingissä pääsee kävelemällä nopeammin eteenpäin kuin autolla (käveleminenhän on jopa terveellistä).

Taso ja sen puute

Pahin ketutuksen aihe on armaan kotimaamme tilaa koskevan keskustelun taso tai pikemminkin sen puute.

Vihdoin on havahduttu näkemään, että olemme menossa kovaa vauhtia Pieksämäen raiteelle, mutta tehdäänkö asialle oikeasti jotakin? Pikemminkin tulee mieleen, että asioista vain halutaan keskustella kunnes helvetti jäätyy ja sitten ikävät päätökset lykätään vaalikauden yli tai seuraavalle sukupolvelle.

Tai katsotaan mieluummin Miljonääri-Robinson-Idols-Kimin formulaseikkailuja.

Virallinen totuus

Valtamedia on mukana tässä myllyssä suoltamalla populistista sontaa, jolla on vähän tekemistä todellisten ongelmien kanssa.

Valtakunnan virallinen totuuden torvi eli Yleisradio kertoo tutkivan journalismin keinoin MOT-ohjelmassa, kuinka biotekniikka ja etenkin sen tukeminen on syvältä. Lääkkeiden kehittäminen kun voi kestää pitkään ja kaikki kehityshankkeet eivät pääse tuotteiksi asti.

Niinpä – on se kummallista, että tukea ei keskitetä hankkeisiin, jotka tuottavat tuloksia nopeasti ja varmasti.

Toinen "?virallinen"? taho eli Helsingin Sanomat taas antaa tukkapöllyä Tekesille – se kun on rahoittanut yrityksiä, jotka ovat tehneet konkurssin.

Onhan se nyt päivänselvää, että olisi parempi rahoittaa vain varmoja uusia Nokioita tai Suuntoja – mitä sitä nyt luusereille veroeuroja syytämään. Pitäisi säätää laki, että rahoitusta ei saa antaa sellaisille yrityksille, jotka voivat mennä joskus konkurssiin.

Pasuunoista äänitorviin

Onneksi näiden tuomiopäivän pasuunoiden rinnalla on toisia, toiveikkaampia, mutta vähintään yhtä virallisia äänitorvia:

Ay-liikettä kiinnostaa perinteisten valtarakennelmien ylläpitäminen ja muutosten hidastaminen. Parempi mukavat oltavat lyhyellä tähtäimellä kuin pitkän tähtäimen kestävä kehitys – eiväthän ne nykyiset jäsenmaksujen maksajat ja johtajat kovin pitkään enää elä. Ja se mitä sen jälkeen tapahtuu on Jonkun Toisen Ongelma.

Hallitus sanailee mahtipontisesti työllisyysasteen nostamisesta ja 100 000 uuden työpaikan luomisesta vaalikauden aikana, vaikka mittarit menevät kovaa vauhtia pakkasella.

Joku voisi kertoa hallitukselle, että yksikään hallitus ei tunnetun historian aikana ole luonut merkittävissä määrin työpaikkoja, vaan työpaikat luodaan kyllä yksityisellä sektorilla.

Valmistavan teollisuuden työpaikkoja katoaa hitaasti (ja joskus nopeamminkin), mutta varmasti Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Tämä trendi ei pysähdy ennen kuin kenties me olemme halvan työvoiman maa, jossa kustannukset ovat alemmat kuin Kiinassa.

Tietyt pääomaintensiiviset alat kuten metsäteollisuus ovat lyhyellä tähtäimellä vähemmän uhattuina, mutta toisaalta niiden työllistävä vaikutus on loppujen lopuksi aika pieni.

Suomi vs. Bangalore

Ei teollisuuden pako Suomesta ole ongelma, sanovat viralliset viisaat. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Ja mehän olemme luovia, ah niin luovia. Kyllä me pärjäämme tällä kilpailukyvyllä ja luovuudella.

Epätietoinen vain haluaisi tietää, miten suomalainen luovuus mahtaa kestää sen, että yksin Bangaloren yliopistosta (yli 420 000 opiskelijaa) valmistuu moninverroin enemmän insinöörejä kuin kaikista Suomen oppilaitoksista yhteensä, useimpien intialaisten insinöörien äidinkieli on englanti ja palkkataso 20-30 prosenttia meikäläisestä.

Aika luova pitää olla, että tuosta pannaan pitkällä tähtäimellä paremmaksi. Ja jos Intian elin- ja kustannustaso nousee liikaa, Filippiinit ja Indonesia ovat tulossa perästä – niissä on runsaasti väkeä, koulutustaso nousee ja palkat ovat vielä pienemmät.

Onneksi Suomi on sentään ict-sektorin keihäänkärjessä. Meillähän on Nokia ja ... ja ... Hyvät uutiset on se, että meillä on Nokia. Huonot uutiset on se, että meillä on vain Nokia.

Viimeiset 10 vuotta eivät ole tuottaneet kovasta hypestä huolimatta montaa kansainvälisiä menestystarinoita ict-segmentillä.

Uusia suuria menestystarinoita ei myöskään ole liiemmin näkyvissä. Suomessa syntyvillä uusilla teknologiayrityksillä on nykyään harvoin maailmanluokan keksintöjä tai teknologiaa; yliopistotutkimuksesta syntyy vain vähän kaupallisia spinoffeja.

Bangalore alkaa tosissaan näkyä taustapeilistä...

Uudet lääkkeet

KTM:n asettama selvitysmies raportoi muutama päivä sitten valtion teknologiarahoituksen alueellisesta hyödyntämisestä. Raportissa suositellaan muun muassa seuraavia asioita:

1) Aluekeskus- ja seudulliset ohjelmat tulee kehittää yrittäjyyttä ja kasvua edistäviksi
2) Tekesin toiminta pitää alueellistaa
3) Ammattikorkeakoulujen roolia pitää kasvattaa

Suomeksi sanottuna teknologiapolitiikka pitää valjastaa aluepolitiikan käsikassaraksi, Tekesin resurssit hajauttaa joka niemeen ja notkoon ja nytkin jo ohuet tutkimusresurssit pitää levittää entistä laajemmalle pois harvoista kansainvälisesti kilpailukykyisistä yliopistoistamme.

Että näillä lääkkeillä eteenpäin. Luottamus valtiovallan kykyyn ratkaista tilanne kohosi taas kerran valtavasti...

Mikä nyt eteen, Pinneberg?

On helpompaa ja emotionaalisesti tyydyttävämpää olla kettuuntunut kuin ehdottaa rakentavia ratkaisuja pulmaan. Niinpä ratkaisuehdotuksia saadaankin odottaa seuraavaan Ikonoklastiin saakka...

Jussi Mononen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• IS: Alavudella tyttöön törmännyt nainen tavoitettu
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla