Lue uutinen mobiilisivustolla

Sähköä saa mutta tieto ei kulje!

5.4.2004 15:31 Rakensin kesäpaikan vajaa kymmenen vuotta sitten. Vaikka rakentajiin kohdistuneiden tutkimusten mukaan valtaosa halusi rakentaa sähköistetyn mökin, ei sähköputkia saanut millään ilveellä tehdasasennuksena elementteihin. Selvisihän siitä sähkömiehen avulla, ja putket kätkettiin pääosin lattian alle.

Minusta tapaus kertoo hyvin suomalaisten yrityksen hitaasta markkinareagoinnista. Julkinen valta oli hoitanut osuutensa hyvin, sähkön saannissa ei ollut ongelmia.

Nyt on alkanut kummastuttaa tietoliikenne mökiltä, mille ei tunnu löytyvän ratkaisua, vaikka erilaisia näkemyksiä asian selviämisestä on kyllä ollut jo vuosia.

Kasvava joukko asiakkaita

Muutaman seuraavan vuoden aikana isot ikäluokat jättävät täyspäiväisen työnteon, mutta osa jatkaa osaaikaisesti ja loputkin viettänevät aikaansa erilaisten aktiviteettien parissa.

Heillä on kaupunkiasunnon lisäksi toinen asunto, vapaa-ajan viettopaikka. Luulisi monen kunnan olevan kiinnostunut lisäämään heidän ajankäyttöään paikkakunnalla ja siten myös rahankulutustaan.

Yhä useammassa työssä alkaa vapaa-ajan ja työn raja olla melko hämärä. Työ on enemmän tavoitesidonnaista kuin aikaan sidottua. Myös työväsymys ja pyrkimykset pitää tekijöitä mahdollisimman pitkään työelämässä vaatisivat mahdollisuuksia tehdä työtä kakkosasunnolta käsin.

Asuntojen hintojen nouseminen keskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, kertovat paineista saada toimintaa myös keskusten ulkopuolelle.

Kuka tekee?

Valtio odottaa lähinnä teleoperaattoreiden rakentavan yhteydet, mutta toteaa myös, ettei yhteyksiä voi kaupallisin perustein saada kaikkialle. Jotenkin valtiovallan passiivisuus ihmetyttää.

Tietoliikenne tulevaisuudessa on Suomen kaltaisessa maassa koko yhteiskunnan kehityksen kannalta melkoisen ratkaisevassa roolissa.

En yleensä kehota ottaamaan mallia Ruotsista, nyt kyllä voisi. Ruotsissa valtiovalta on nähdäkseni ymmärtänyt asian tarkeyden paljon paremmin ja ottanut tietoliikenteen kehittämiseen aktiivisen otteen.

Tämän päivän lähtökohta mökillä on kännykkäyhteys, joka toimii ihan säällisesti normaalissa mail-liikenteessä, mutta tukkeutuu heti kun mukana on vähänkin isompi liitetiedosto.

Selaimen käyttö kännykkäyhteydellä nykyisissä paljon grafiikkaa sisältävissä sivustoissa on kärsimystä, joka vielä maksaa paljon.

Samoihin kaapeleihin?

En ole tekninen asiantuntija, mutta hiukan ihmetyttää, kun sähköt on saatu vedettyä, eikö samoja pylväitä voisi käyttää myös tietoliikenteen ratkaisemiseksi.

Pylväät ovat toki paikallisen energialaitoksen ja niiden käyttö muuhun tarkoitukseen voi olla ainakin yksityisten ihmisten aloitteesta mahdotonta.

Ei suurin osa mitään taivaita hipovia nopeuksia kaipaa, selkeä parannus nykytilanteeseen olisi jo paljon. Kun budjettitiedostot kulkevat ja selaimen kohtuullinen käyttö olisi mahdollista, oltaisiin jo aika pitkällä.

Oma valokaapeli?

Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu 17. maaliskuuta kuinka Gumbostrandin moniosaajat rakensivat oman valokaapeliyhteyden. Osuuskunnan perustaminen ja töiden läpivienti vaatii aina joitakin poikkeuksellisen aktiivisia ihmisiä.

Kunnat ovat houkutelleet ihmisiä mitä erilaisimmin keinoin. Monella kunnalla on melkoinen kesämökkimäärä alueellaan, mutta asukkaat ovat paikalla vain kesälomansa ja muutaman viikonlopun ajan.

Jospa kunnat ottaisivat aktiivisen roolin asioiden edistäjinä. Ei aktiivisuus ole yhtä kuin ?valokaapeli jokaiseen mökkiin? -projekti. Asian voisi aloittaa vaikka aktiivisella projektinjohdolla. Kunnalla on kuitenkin selvästi paremmat mahdollisuudet kytkeä mukaan tarvittavat kumppanit.

Iäkkäämpi osa mökkeilijöistä ehkä siirtyy paikkakunnalle pysyvästi, kunhan nykyajan palvelut ovat käytössä. Jotkut kunnat ovat jo heränneet toimimaan, mutta aika harvat.

Kuntien lukumäärä on kuitenkin neljän sadan paremmalla puolella, ja koko maan kattavan tietoliikenteen rakentaminen kuntien aktiivisuudella on liian hidasta ja peitto jää varmasti puutteelliseksi.

Yksi yhteinen rakentaja?

Oliskohan saatava jotain järkeä operaattoreiden verkkojen rakentamiseen? Ei sähköverkkojakaan rakennettu moninkertaisesti.

Kyllä kilpailun pitäisi olla mahdollista, vaikka Suomea kattaisi vain yksi yhteinen verkko, joka olisi ?verkkorakennusyhtiön? vastuulla. Operaattorit vuokraisivat tarvitsemansa siirtopalvelut yhtiöltä.

Operaattorin vaihtaminen säilyttämällä vanha numero lisäsi kilpailua kummasti. Ilman yhteistä ?numeronvaihtoyhtiötä? ei kilpailu olisi toteutunut.

Umts-lisensseissä paloi rahaa jo valtavasti. Oliskohan valtiovallan intressissä valvoa, ettei moninkertaista verkkoa rakentamalla vain lisätä kustannuksia. Vierekkäisillä mastoilla on kovin vähän lisäarvoa.

Martti Leino toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• IS: Alavudella tyttöön törmännyt nainen tavoitettu
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla