Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Mielekäs kytkentä nettiin?

Päälääkintä päivittyy

14.5.2004 07:04 Voiko paniikista voi päästä eroon kytkeytymällä nettiin? Ei nyt sentään, mutta internetin kytkentä psyykkisten ongelmien itsehoitoon näyttää tuottavan tulosta. Internet-suhteen syvyydestä viestii esimerkiksi nettiriippuvuus, joten mikä ettei verkon voimia olisi mielekästä koetella myös hyvässä tarkoituksessa!

Internetissä on ainesta mainettaan monikäyttöisemmäksi mediaksi. Uskon vahvikkeeksi esimerkiksi Ruotsissa aiotaan nyt liennyttää paniikkihäiriöksi kutsuttua ahdistusoireilua nettiterapialla. Kyseessä on siis vaiva, jota viimeisen vuoden kuluessa on potenut tutkimuksen mukaan toistuvasti jopa parisataatuhatta ruotsalaista – useimmat vaieten, monet myös häveten ja valtaosa ahdistaviin oireisiinsa apua saamatta.

On siis mitä parhain aika ihmetellä, miksi internetin hyötykäyttö ihmismielen työstämisessä on vieläkin olevinaan kovin uusi asia – ainakin täällä meillä päin.

Nettiriippuvuudesta ja verkon hyvin ruokkimista peli- sekä sekä seksiaddiktioista on kuultu varoituksen sanoja jo pitkään, joten käänteisesti voisi kai kuvitella, että netin myönteiset vaikutusmahdollisuudet ihmismielen suhteen olisivat – sanoisimmeko – mielettömät! Vai olisiko potentiaali sittenkin luonteeltaan ennen muuta mielekäs - ainakin niin kauan, kunnes avun tarvitsijoita ei odota vain joukko verkkoon kytkettyjä itsehoidon kylmiä jakeluasemia vaan menetelmään sisältyy myös ihmisen saavutettavuus, kuten ruotsalaismallissa?

Jospa ratkaisu olisikin joskus helppo

Ainakin näin maallikolle suoduin vapauksin on helppo heittäytyä ihastelemaan internet-terapiaa, joka ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan vapauttaa potilaat paniikkikohtauksista ja sosiaalista elämää rajoittavasta kohtausten pelosta yhtä hyvin kuin säännölliset käynnit terapeutin luona.

Kun ihminen joka tapauksessa on aina oman hyvinvointinsa ja tervehtymisensä avaintekijä, mikä ettei myös sähköistä itsehoitoa kannattaisi kehittää sellaisiin ongelmiin, joissa se todistetusti auttaa! Huijareitakin kasvoton nettiympäristö tietysti vetää puoleensa, mutta jospa hoitosuhteen osapuolena olisikin tunnettuja julkisen terveydenhuollon brandeja, kuten Ruotsissa jo ainakin pienimuotoisesti Karoliininen sairaala?

Uusilla palvelukanavilla ehkä raivattaisiin jokunen akuutin avun este myös perinteisten terapiapalvelujen maastosta. Siellä polku avun lähteelle on kuulemma nykyisellään kovin hidas- ja vaikeakulkuinen silloinkin, kun hätä on suuri eikä odottaminen ainakaan paranna omaa tai lähiympäristön hyvinvointia. Rahallista tukeakin on kerrottu olevan tarjolla huomattavasti vähemmän kuin sillä ostettavan avun tarve vaatisi.

Internet-kateutta?

Mikä ihme on viivyttänyt internetin hyödyntämistä suomalaisessa mielenterveystyössä, kun sen eduista niin monella muulla tietoyhteiskuntamme taholla on suorastaan lumouduttu? Maallikon on vaikea hyväksyä syyksi ainakaan pelkoa siitä, että uusi työympäristö turhentaisi mihinkään psykiatrian koulukuntaan kuuluvan ammattilaisen vastaanotoillaan tekemää työtä.

Kukaan tuskin vakavissaan edes ehdottaisi minkään "?etämielisairaalan"? perustamista, sillä kaikkia ihmismielen solmuja ei yksinkertaisesti voida avata kognitiivisella käyttäytymisterapialla, johon ruotsalaisten tuore nettimenetelmä perustuu.

Vai siinäkö se ongelma onkin? Itseäni irvileukaisempi saattaisi hyvinkin kysyä, iskisikö kilpailevan koulukunnan osaajaan internet-kateus – ikään kuin jonkinlaisena freudilaistermistön uutena luomuksena.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

YouTuben perustajat uivat rahassa

10.02.2007 Videopalvelu YouTuben perustajat saivat yli puolen miljardin dollarin arvosta Googlen osakkeita, kun videopalvelu myytiin hakukonejätille viime vuonna. Palvelun perustaneista entisistä PayPalin työntekijöistä tuli upporikkaita pikavauhtia, sillä YouTube ehti toimia itsenäisenä vain 1,5 vuotta.


Kolme vuotta sitten

7 miljoonaa katsojaa nähnyt “huumatun” pikkupojan YouTubessa

10.02.2009 Seitsenvuotiaasta pojasta tuli äkkiä YouTuben tähti, kun isä kuvasi pojan hammaslääkärikäynnin jälkeen.

.