Lue uutinen mobiilisivustolla

Maistuisiko vähemmistökielisuudelma?

5.11.2004 07:26 Meikäläisen mediaviikon pyhäpäivänä puhutaan ruotsalaisuudesta. Samalla voisi vaikka mielikuvamatkailla naapuriin, jossa joukko nuoria puhuu halukkaasti vähemmistösuomea. Mediassa sitä kuulee minimaalisesti, asioita hoitaessa siitä ei ole apua, eikä sillä juuri harrastetakaan. Ruotsiksi he taitavat jopa rakastua. Miksi netin hakukoneet tuskin tuntevat sanaa "tvångsfinska"?

Käytä joka päivä runsaasti ruotsia, niin elät pidempään! Vaikka kielenkäytön terveysvaikutteisuutta ei toki näin yksioikoisesti voi tilastoista todeta, yhteys kielellä ja keskimääräisellä eliniällä on: suomenruotsalainen elää todennäköisesti pidempään kuin suomenkielisen väestön edustaja, todistaa Folktingetin nettisivuilta löytyvä raportti Finlandssvenskarna 2002.

Lauantaina vietettävä ruotsalaisuuden päivä puolestaan muistuttaa, että meillä Suomessa on kaksi käyttökelpoista, rikasta kieltä. Jos tämän uskominen on vaikeaa pakkoruotsikeskustelujen tuoksinassa, kannattaa käväistä naapurissa - ja puhua siellä vaihteeksi vähemmistösuomea! Silloin voi saada uudenlaisen aavistuksen siitä, mitä on ja merkitsee rakkaus kieleen – sydämeen, joka sykkii elämästä keskellä enemmistökielistä kehoa.

Vähemmistösuomea halusta puhuen

Työmatka vei hiljattain erääseen Tukholman kehyskuntaan ja siellä vierailulle ruotsinsuomalaiseen kouluun.

Keskellä ruotsalaista elämänmenoa varttuvat koululaiset nautiskelevat enimmän osan mediankin antimista ruotsiksi - luonnollisesti, vaikka esimerkiksi paikallisessa kioskissa suomalaisen iltapäivälehden lööppi oli näkyvästi esillä. Nämä nuoret myös harrastavat ja usein rakastuvatkin maan enemmistökieleltä käyttäen. Ruotsiksi sujuu osa opetuksestakin, totta kai, sillä jatko-opinnoissa se on ainut mahdollisuus. Tästä kaikesta huolimatta ympärilläni oli puhelias joukko, joka suolsi vähemmistökieltä mitä innokkaimmin. Miksi?

Riikinruotsin ja suomen yhtäaikainen rakastaminen ei mitä ilmeisimmin ole näiden nuorten mielestä mikään riski eikä taakka, vaikka heistä moni epäilemättä elää loppuelämänsä keskellä varsin yksikielistä ruotsalaista arkea. Suomi ei ole naapurissa virallinen kieli vaan yksi pienistä vähemmistökielistä. Mikään pakko sitä ei siis olisi osata.

Ikkunoita uteliaalle

Monelle Ruotsissa syntyneellekin suomi yksinkertaisesti on vähintään äidin tai isän kieli ja siksi luonnollisesti osa sitä, mitä he itse ovat. Ja itsen ilmaisemista ja ymmärretyksi tulemista vartenhan kielet ovat olemassa!

Silta ruotsinsuomalaisesta perheestä pohjoismaiseen perheyhteisöön rakentuu jo vaivalloisemmin. Suomessa ruotsi on toinen virallinen kieli. Virallisuus ei vaikuta tunteelta. Siksikö enemmistö liittää tunteita toiseen kotimaiseen mieluiten vain, kun on tilaisuus niin sanotun pakkoruotsin suomimiseen?

Pakkoruotsia tuskaillaan lukuisilla suomenkielisillä nettisivuillakin. Sanalla "?tvångfinska"? jotain etsivälle ei hakukoneilla sen sijaan ole juurikaan annettavaa. Toinen kotimainen kieli kuuluu kuitenkin yhtä vakaasti ruotsiksi kirjoitettuihin lukujärjestyksiin kuin suomenkielisten kouluruotsi. Kertooko tämä jotain kielten suhteista vai suhteista kieliin?

Kieli on ikkuna, josta me näemme ja joka tekee meidät näkyviksi. Jokainen ikkuna tarjoaa omanlaisensa näkymän maailmaan. Avoin ikkuna paljastaa myös, mitä naapurit puuhaavat ja maailman menosta tuumivat. Niinpä viihdynkin kodissa, jossa ikkunoita on useampi kuin yksi – en pakosta vaan silkasta uteliaisuudesta itseni ja lähinaapurieni suhteen.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Räikkönen: En saanut renkaita toimimaan