Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Päätepuutekin on tarkoin laskettu

Neljä viidestä on joskus tehnyt sen

18.2.2005 07:24 Useimmat tekevät sitä kotonaan, mutta kaikki eivät siihen kykene. Moni on tehnyt sen kirjastossakin. Huomattavan yleisesti sitä harrastetaan myös ystävien ja sukulaisten luona, tutkimus kertoi juuri. Moni siis kaipaa mahdollisuutta päästä nettiin maksutta julkisessa tilassa.

Tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyvä tutkimus kertoi juuri, että noin neljä viidestä suomalaisesta on ainakin joskus tehnyt jotain internetissä. Moni liikuttaa siellä turvallisin mielin rahojaankin. Esimerkiksi yhdeksän kymmenestä netin käyttäjästä pitää verkkopankin käyttöä turvallisena. Mutta mitä mahtavat webistä ajatella ne, joiden tilillä on vain kevyesti nostettavaa?

Jopa leipäjonot ulottuvat tietoyhteiskunnassa internetiin, muistelin kuulleeni taannoin juttukeikalla. Avun tarvitsijat tiedustelevat eri mahdollisuuksia esimerkiksi Pelastusarmeijalta usein juuri sähköpostilla. Syy oli ilmeinen: minuutit kännykkäverkossa ovat kaikesta kilpailuttamisesta huolimatta kalliita verrattuna ilmaiseen sähköpostiosoitteeseen ja pistäytymiseen nettipäätteellä.

Lähempänä kuin lähin omainen

Parhaimmillaan julkinen nettipääte on lähempänä kuin lähin viranomainen – tai omaiset, jotka esimerkiksi maahanmuuttajaa ajatellen saattavat olla toisella mantereella saakka. Eläköön siis sähköisten asiointimahdollisuuksien ja yhteyksien kehitys, josta voivat hyötyä myös ne, jotka kulutuskäyttäytymiseltään eivät kuulu kaikkein kiihkeimpiin. Mutta muistetaanko heidän läheisyyden tarpeensa?

Kun esimerkiksi kirjasto on oikeasti lähellä asiakkaitaan, auki pitkään ja konekannaltaan ajan tasalla, ei tietokoneettoman tarvitse aina ladata asiansa hoitaakseen matkakorttiin "?arvoa"? – sitä, jota ei tietoyhteiskunnassakaan ole kaikilla automaattisesti yhtä paljon. Kaikilla ei myöskään ole työ- tai opiskelupaikkaa, jossa ainakin tauot saattaisi käyttää nettiasiointiin.

Vaan eipä hätää! Valtiovalta näyttää ainakin tietävän, mitä tietoyhteiskunnasta puuttuu: kirjastoihin ja kirjastoautoihin kaivataan yhteensä 2323 uutta ja 2288 entisen korvaavaa maksutonta asiakaspäätettä, kertoo Asiakaspäätetyöryhmän selvitys hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle (15.1.2005). Nähtäväksi jää, pääsevätkö kansalaiset nauttimaan perusteellisen laskutoimituksen tuloksesta jatkossa samalla logiikalla, johon olosuhteet ovat parhaillaan ajamassa erästäkin kaupunginkirjastoa: nettiyhteyttä kaipaava voi varata aikansa netistä!

Huipulla soi Bach

Tiistaina, kun äänessä oli Tietoyhteiskuntaneuvosto, median otsikoissa ainakin soi iloinen sanoma: Suomen tietoyhteiskuntakehitys on kansainvälistä huippua. Sitä sopii juhlia! Kun kehitys kehittyy ja pyörät pyörivät, riittää rahaa vaikka kirjastojen pitämiseen ajassa kiinni. Näinhän se menee?

Jostain syystä juhlalliseen toitotukseen kuitenkin sekoittui mielessäni musiikki, joka äskettäin katkaisi kiireeni maanalaisen asemalla Tukholman Östermalmilla. Liukuportaissa korviini kantautuivat kännykkäni soittoäänestä tutut J.S. Bachin sävelet. Portaiden päässä katusoittaja tulkitsi tuota suuren mestarin työtä niin kauniisti kuin vaatimaton soitin vain salli. Se arvatenkin ylitti monin verroin kännykkäni musikaaliset kyvyt.

Johann Sebastian Bach, joka eli 1685-1750, loi siis jotakin, joka ilahduttaa halpana kopionakin minua vielä vuosisatojen päästä. Täällä, tietoyhteiskuntain huipulla, tunsinkin yllättäen tarvetta katsoa innovaatioiden kukoistusta myös tästä näkökulmasta. Mitä sellaista ajassamme syntyy kanssaihmisten iloksi, että jonkun soittajan sormet hyväilevät luomusta parinkin vuosisadan vaihduttua?

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

2008

Viisi vuotta sitten

Sun pistää palvelimiin yhä enemmän ytimiä

12.06.2008 Moniytimisyys ja säikeistys pitävät Sunia ykkösenä maailman unix-palvelinten toimituksissa.

.