Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Felica pelittää Japanissa

Kännymaksaminen kiihdyttää i-modessa

22.4.2005 13:58 Kännymaksaminen on saatu kovaan vauhtiin Japanissa. Paikallinen operaattori myi muutamassa kuukaudessa asiakkailleen miljoona kännymaksamiseen soveltuvaa puhelinta. Kasvu on ollut nopeampaa kuin i-moden lanseerauksessa konsanaan.

On tietysti muistettava, että NTT DoCoMo:lla on lähes 50 miljoonaa kännyasiakasta ja suuren koon luomaa voimaa. Olisikohan meillä jotakin opittavaa japanilaisilta?

Ison markkinan johtavalla matkapuhelinoperaattorilla on valtava suuruuden ekonomia. Se mitä, NTT DoCoMo tekee kotimarkkinoilla, on monessa mielessä tietysti vaikeasti sovellettavissa esimerkiksi Suomeen.

Japanin matkapuhelinpalvelut ovat olleet edelläkävijöitä i-moden myötä, ja siinä on riittänyt muilla operaattoreilla äimistelemistä. Lisäarvopalvelut toimivat aluksi hienosti ihan perinteisissäkin verkoissa, eikä siihen 3G:tä ole tarvittu.

Jotkut operaattorit lähettivät maahan jopa vuosiksi omaa henkilökuntaa äimistelemään japanilaisten markkinaa ja kehitystä. Kotimaan liiketoiminnalle tuolla panostuksella on tuskin ollut merkitystä. Onneksi vastaavista hankkeita jo on luovuttu.

Japani on kieltämättä mukava turistikohde, mutta villat ovat vähissä, jos jotain olisi tuotava suomalaisille asiakkaille. Ja vielä vähemmän oppeja voi soveltaa sellaisenaan. Jotain kuitenkin voidaan oppia.

Johtava markkina-asema

Johtava markkina-asema noin 130 miljoonan asukkaan maassa antaa kymmeniä miljoonia käyttäjiä, vaikka penetraatio on hieman alle 65 prosenttia. NTT DoCoMo:n markkina-asema on vahva ja markkina-osuus vajaat 60 prosenttia.

Kasvu on jo tasaantumassa, mutta silti asiakasvaihtuvuus on vain noin yksi prosentti, joka edustaa paikallisten operaattoreiden joukossa hyvää keskitasoa. Yhtiön pörssikurssi laahaa kuitenkin alle Nikkei-indeksin, ja syyt ovat moninaiset.

NTT DoCoMon viime vuonna aloittamaa maksukännyjen lanseerausta voidaan pitää merkittävänä. Käyttäjämäärä on kasvanut jopa hivenen nopeammin kuin i-moden lanseerauksn alkutaipaleella.

NTT DoCoMo yhdistää Sonyn kehittämän Felica-tekniikan älykkäästi omiin matkapuhelimiinsa. Felica hyödyntää tietysti yhtiön i-moden palvelualustaa, jonka kautta hoituu virtuaalitilin hallinta ja lataaminen sekä muut ostotapahtumien vaatimat yhteydet. Kännymaksu on yksi uusi lisäarvopalvelu i-moden perheeseen.

Mikä erottaa suomalaisista?

Kännymaksamisen japanilainen toteutustapa poikkeaa merkittävästi kotimaisesta ratkaisumallistamme.

Jos suomalaista ratkaisua voisi kuvata sanoilla tekninen ja teleoperaattorin perinteisen ajattelun mukainen, japanilainen lähestymistapa on asiakasorientoitunut ja maksupalvelun helppokäyttöisyyteen on päästy yhdistämällä sopivasti parhaat tekniset palat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kun kaksi merkittävää pelaajaa panee osaamisensa yhteen ja rakentaa jakelukanavan, lopputuloksen olisikin oltava hyvä.

Kun suomalainen näprää kännykkäänsä Mäkkärin luukulla sekä lähettelee ja vastaanottaa tekstiviestejä ja maksuvahvistuksia, japanilainen kollega vilauttaa kännykkäänsä maksupäätteen vieressä ja maksaa saman tien, vaikka annokset sylissä. Ei liene epäilystäkään, kumman tavan helppokäyttöisyyttä arvostava asiakas valitsisi?

Kännymaksajalla pitää kylläkin olla toimintaan sopiva puhelin, ja kauppiaalta edellytetään maksupäätettä. Niiden hankintaa voidaan pitää haittana.

NTT DoCoMo on toimittanut osan maksupäätteistä ja rahoittaa investoinnin käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Suomessa homma toimii aivan tavallisella kännykällä, mikä on omalta osaltaan kotimaisen ratkaisun etu.

Missä ovat kauppiaat?

Kännymaksamisen menestyminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kauppiasketjun kanssa. Maksutapahtuman pitää olla luonteva, asiakaslähtöinen eikä tekniikkakeskeinen.

Suomalaisten Digiraha- ja Mobiiliraha–kehitelmät ottavat askeleen oikeaan suuntaan, mutta ovat vielä kovin paljon pankki- ja backoffice –orientoituneita. Niistä puuttuu kunnollinen maksupalvelun loppukäyttäjäliittymä.

Pitää muistaa, että pelkkä virtuaalitili ja sen hallinta eivät vielä synnytä kännymaksamista. Pitää olla hyvä palveluliityntä. Kapulaa vilauttamalla maksaminen on ainakin helppoa. Lisäksi kännymaksamiseen tarvitaan pelaaja, jolla on vahvat intressit kehittää koko arvoketjua.



Hannu Kulju on kansainvälisen mobiililiiketoiminnan konsultti ja muun muassa Nextpark Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Jutun kirjoitti: Hannu Kulju

Hannu Kulju

Mainitut yritykset

Kommentit (2)

Huono 0










Kännymaksaminen on saatu kovaan vauhtiin Japanissa. Paikallinen operaattori myi muutamassa kuukaudessa asiakkailleen miljoona kännymaksamiseen soveltuvaa puhelinta. Kasvu on ollut nopeampaa kuin i-moden lanseerauksessa konsanaan.
Digitoday
Huono 0
Hannu Kuljun artikkeli on mielenkiintoinen, mutta haluaisin lisätä muutaman seikan japanilaisen ja eurooppalaisen mobiilimaksun kuilun syihin.

NTT Docomo on operaattori, matkapuhelinvalmistaja sekä pankkitoimintoja hoitava yritys. Kun integraation voi hoitaa yksi peluri, vältytään kuluilta joita multioperaattori palvelussa esiintyy. Pankki haluaa omansa, operaattori haluaa omansa ja sovelluksen tekijä (puhelimen) haluaa omansa.

Myös luottokortti- ja laskutuskulttuuri ovat erilaisia verrattuna eurooppaan. Jos ajattelemme esimerkiksi suomalaista luottokortin omistajaa, on ikä- ja tuloraja korkea verrattuna aasialaiseen kanssakuluttajaan. Suomessa myös chip&pin / "vilautus" maksaminen on lapsenkengissä, tämä on yksi merkittävä jarru NTT Docomon tyylin hoidettujen maksutapahtumien järjestämisessä.

Jos vielä vertailemme aasian kanssakuluttajia, ovat he enemmän teknologiaorientoituneita ja mm. matkapuhelimen käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin eurooppalaisen kolleegan. Kun palveluja pyritään luomaan euroopan markkinoille, pitää huomioida laaja skaala tekniikoita ja päätelaitemalleja (mm. millä ostotapahtuma suoritetaan).

NTT Docomon asiakaskunnalle on helpompi ajaa uutta teknologiaa sisään, koska palvelun mahdollistava teknologia on jo olemassa sovelluksena tai fyysisenä ominaisuutena siinä matkapuhelimessa tai välineessä jota maksutapahtumassa käytetään. Tämä on huomattavasti vaikeampaa pirstaloituneissa euroopan markkinoissa.

Huomioitavaa on vielä se, että liittyminen pankin, luottokunnan tai muun maksujärjestelmiä toimittavien tahojen kanssa on erittäin kallista, vaikeaa ja kriittisen massa pitäisi olla jo olemassa, mikä toisi vipuvarren konkreettisen palvelun rakentamiselle. Eurooppa markkina-alueena on iso, mutta erittäin eripurainen.
Mobiilimaksuyritys
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Piilaakson palkoilla Tampereella

25.05.2007 Tutkija voi tehdä uran piilaaksossa myös Suomessa, jos muutto ulkomaille ei houkuta


Kolme vuotta sitten

Uudessa Sony Vaio P:ssä on Vistan sijasta XP

26.05.2009 Sony on julkistanut Japanissa uuden version Sony Vaio P -minikannettavastaan. Sony Vaio P50 -mallissa on käyttöjärjestelmänä aiemman Windows Vistan sijasta XP.

.