Lue uutinen mobiilisivustolla

Etälähikaupan erikoistarjous: evästä epäilijöille?

27.5.2005 07:35 Lukiessasi tätä lähin kauppasi on mitä todennäköisimmin verkkokauppa. Kuulutko netin käyttäjien enemmistöön, joka mielestä lähelle on pitkä matka vai niihin, jotka vastaavat webbikaupassa käydessään myönteisesti uteluun: "Käytkö useinkin täällä?"

?Eläkeläiset lakkasivat käyttämästä?, valisti äskettäin väliotsikko verkkokaupasta kertovassa jutussa (Iltalehti Online 24.5.). Toisin sanoen vuonna 2002 verkkokaupoissa asioi neljä prosenttia eläkeläisistä, enää vain kaksi prosenttia. Monien muiden tavoin eläkeläiset eivät siis näyttäisi verkkokauppojen ovia vielä kunnolla avanneenkaan.

Tilastokeskuksen tietoihin viitaten juttu kertoo, että pääkaupunkiseudulla asuvista kaikista netin käyttäjistä vasta jonka neljäs on tehnyt jonkinlaisia online-hankintoja. Muualla asuvista tällaisiin tositoimiin on ryhtynyt 17 prosenttia. Noilla lukemilla nousee mieleen muuan yksinkertainen kysymys: miksi?

Numeerinen luottamuslause

Kuluttajan luottamuslause eli oikeammin numerosarja, jonka hän kopioi luottokortistaan verkkokauppiaan luettavaksi, ei edelleenkään ole vaivatta ostettavissa. Vaikka itsekin jo luottavaisin mielin marssin esimerkiksi lentokentän lähtöselvitykseen halpalentoyhtiön omasta verkkokaupasta tulostettu paperi tai e-lippuun kytkeytyvä muovikortti kädessäni, edullisiä diilejä tarjoaviin välikäsiin en oikein vieläkään osaa tarttua.

Esimerkiksi hotellihuoneen omatoiminen etsijä päätyy netissä hakukoneen kautta helposti ulkomaisten varauspalvelujen sivuille. Hinnatkin näyttävät houkuttelevan matalilta. Mutta entä jos sijaa majatalossa ei löydykään, kun asiakas seisoo hotellin vastaanotossa itse tulostamansa paperi kourassa?

Call centerien numerot ties missä päin maailmaa eivät muutu sängyksi ja aamiaiseksi siltä seisomalta, ja etukäteen on keskustelukumppanina ollut vain verkkosivusto, joka selkeällä englannilla toteaa, ettei hotelliin ole soittamista, koska tämän hintaista huonetta ei heidän varausjärjestelmänsä mukaan ole vapaana. Maallikon mielestä ainakin tällainen verkkokaupankäynnin versio kuulostaa jo melkein uskonnon harjoittamiselta, ei autuaan huolettomalta kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselta.

Jossain toisaalla

Minulla ei tietenkään ole syytä lähtökohtaisesti epäillä tuonkaan kaltaisten online-palvelujen vilpittömyyttä. Mikään ei myöskään oikeuta luokittelemaan yksin verkkokauppiaiden ammattitaudiksi sitä, että vastuuta saatetaan tarvittaessa pallotella aina sinne saakka, missä pippuri kasvaa. Etäkaupan ohessahan tuo onnistuu lähikaupaltakin, huomasin hiljattain erään marketin niin sanotulla palvelutiskillä asioidessani. Viereinen asiakas esitti yksinkertaisia kysymyksiä tuotteisiin liittyen. Myyjä ei vastausta tiennyt, eikä vaivautunut sitä etsimäänkään.

Kun toisesta syystä päädyin sittemmin juttusille myymälävastaavan kanssa, tuli tuokin puheeksi. On niin vähän omaa henkilökuntaa, kuulemma, eivätkä toisaalta vuokratut työntekijät myymälävastaavan mukaan hallitse palvelutiskilläkään välttämättä kuin tuotteen pakkaamisen. Toisaalla oli kuulemani mukaan tulostettu myös muuan hyllynlaitalappu, johon vertailun vuoksi painettu tuotteen kilohinta herätti huomiota jo pikaisella vilkaisulla. Se siis oli noin viisinkertainen oikeaan verrattuna.

Vielä senkin palautekeskustelu opetti, että lehti-ilmoituksessa esitelty tarjoustuote ?pitäisi saada oikealla hinnalla? siitä huolimatta, että hyllyyn oli jätetty tuotteen normaalihinta eikä tarjouskylttiä näkynyt. Viivakoodeihin kytkeytyvät hinnat siis kaikesta päätellen ohjelmoidaan kassajärjestelmään - missäpä muualla kuin - jossain toisaalla.

Lähellä vai kaukana?

Mieli tekisi kysyä, mikä lienee palvelun nykymääritelmä siinä tapauksessa, että lähimarket juuri siihen vedoten hinnoittelee tuotteensa kalliimmiksi kuin varastomyymälä. Vastaus lienee niin kaukana toisaalla, että taidan tyytyä miettimään sanaa lähikauppa.

Miten monet meistä lienevät jo lähitulevaisuudessa sitä mieltä, että lähikaupalla tarkoitetaan ennen muuta netissä toimivaa päivittäistavarakauppiasta, jonka valikoimia tuotetietoineen voi selata kotona tietokoneen ruudulta ja joka vieläpä kuljettaa ostokset kotiovelle saakka?

Vai onko lähelle sittenkin pitkä matka, kuten joskus kuulee sanottavan?

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Jättikotilot piinaavat taas Floridaa