Lue uutinen mobiilisivustolla

Vastapainoa vatsan kasvatukselle!

16.9.2005 07:12 Ihmedieettien valikoima on runsas, mutta olisiko tilaa vielä yhdelle? Jos uunituoretta tieteellistä tutkimusta lukee aavistuksen vallattomalla otteella, resepti on seuraava: sulje televisio!

Runsas television katselu varsinkin lapsuusvuosina linkittyy vahvasti lihavuuteen, viestii Internal Journal of Obesity -lehden tiistaina (13.9.) julkaisema tieteellinen artikkeli. Tutkimus on kotoisin Uudesta Seelannista, Otagon yliopistosta, jonka tutkijat ovat seuranneet kaikkiaan noin tuhannen lapsen varttumista kahdentoista vuoden ajan.

Tutkijoiden mukaan ylipainon kehittymisessä juuri television ääressä vietetty aika oli ratkaisevan tärkeä tekijä – myös siinä tapauksessa, että huomioon otettiin esimerkiksi vanhempien painoindeksi sekä kodin sosiaaliset ja taloudelliset olot. Erityisen hyvin televisiotottumukset näyttivät selittävän teini-ikäisten tyttöjen ylipainoisuutta.

Painavaa asiaa?

Kaupunkilaisjärjelläkin ymmärtää, että lihomisen riski on isompi, jos television ääressä viettää kolme tuntia sen sijaan, että katsoisi vain iltauutiset. Mutta eiköhän tutkimustulos olisi aika sama, jos mittauksen kohteeksi olisi valittu tietokoneen ääressä istuttu aika? Entä kuinka kävisi kaunokirjallisuuden intohimoiselle harrastajalle? Senkin nautinnon voi tunnetusti yhdistää vaikkapa karkkien naposteluun alkoholin naukkailusta nyt puhumattakaan. Kilojen kasautumista ei siis taida katkaista yksin television virtakytkin.

Terveysriskejä kasvattavasta ylipaino-ongelmasta ei kuitenkaan puhuta suotta. Ylipainoisten lasten määrä Suomessa on lähes kolminkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana, kerrottiin keväällä, kun WHO:n koululaistutkimus osoitti hedelmien ja kasvisten maistuvan nuorille entistä huonommin. Samaan aikaan karkkien, perunalastujen ja virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt ja arkinenkin liikunta vähentynyt.

Vastapainoa!

Edes penkkiurheilu ei harrastuksena juuri rasvaa polta eikä kehitä aerobista kestävyyttä. Monen muun lajin nauttima julkinen tuki on kuitenkin minimaalista verrattuna siihen, jolla penkkiurheilun harrastajia hemmotellaan niin kilpaurheilun sponsoroinnin muodossa kuin myös palstamillimetreissä sekä suorissa televisio- ja radiolähetyksissä mitattuna.

Kilpaurheilu käy työstä ja kansallisia sankareita tarvitaan. Mutta kuka tukisi samaan tapaan arjen sankareita?

Hintavissa urheiluvaatteissa ja –välineissä valmistajan tuotemerkki on usein esillä näyttävästi kuin mainos, mutta ei sen vilauttelusta kuntoilijalle kukaan maksa. Vastaavasti esimerkiksi uimahallin kassalla asioidessaan kuntoilija joutuu pulittamaan sisäänpääsystä jokusen euron, eikä valtiovalta kiirehdi takaamaan kuntoilijalle tästä mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi kansainväliset yleisurheilukisat voidaan kuitenkin järjestää huiman tappiotakuun turvin "?yhteisen hyvän"? eli kansallisen imagon nimissä.

Ehkä raha avittaisi myös ylipaino-ongelman ratkaisussa? Mitä jos verovaroja ja sponsorirahoja suunnattaisiin kerrankin oikein kunnon potti kuntourheiluun ja tehtäisiin siitä entistä houkuttelevampi, halvempi ja palkitumpi harrastus? Kansallisella hyvinvoinnilla luulisi olevan kansainvälistäkin media- ja markkina-arvoa!

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa