Lue uutinen mobiilisivustolla

Tehottoman kopiosuojauksen tahaton kiertäminen

8.11.2005 12:18 Vuoden vaihteessa voimaan tulevan Lex Karpelan ruotimisessa vähemmälle huomiolle - vaikkakaan ei kokonaan huomiotta - on jäänyt tehokkaan suojauksen määritelmän kääntöpuoli. Nimittäin kysymys, missä vaiheessa musiikin kopiointiin käytetty ohjelma muuttuu tekijänoikeuslainsuojattomaksi.

Kopiointiin käytetyn tietokoneohjelman ei tarvitse olla varsinaisesti lainvastainen. Riittää, jos poliisi ja syyttäjä hämääntyvät.

Tekijänoikeuden valvoja TTVK voisi silloin halutessaan tehdä kiusaa sellaisille ohjelmistojen välikäsille kuin Tietokone.fi, MBnet tai Afterdawn, joiden ohjelmistolistoilta löytyy muun muassa suomalainen Easy CD-DA Extractor.

Opetusministeriön lainvalmistelijat ovat myöntäneet muutamaankin otteeseen, että Lex Karpelalla yritetään suojata myös cd-levyjen kaltaisten levyjen kopiosuojauksia, ja Easy CD-DA tekee selvää jälkeä niin ensimmäisen kuin toisenkin sukupolven suojauksista.

Toisaalta kyseisen ohjelmiston toiminta perustuu pitkälti siihen, että se osaa kohdella levyjä red book -standardin mukaisina audio-cd-levyinä. Suojauksen kiertäminen on siis enemmän tai vähemmän tahatonta - levyn normaalin käytön oheisilmiö, joka kertoo enemmän suojauksesta kuin sen sivuuttavasta ohjelmasta.

Markkinointia ja mainontaa

Afterdawnissa ohjelman esittelyssäkin muistetaan kuitenkin mainita, että Easy CD-DA piut paut välittää kopiosuojauksista:

"Easy CD-DA:n hienoin ominaisuus on sen kyky kopioida käytännössä kaikki kopiosuojatut CD audio -levyt"

Lex Karpelan mukaan edellämainitusta voisi seurata ongelmia:

"1) joita markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi;"

Lex Karpelan toisen kriteerin mukaan laittomalla kierto-ohjelmalla on vain vähäistä muuta kaupallista käyttöä tai merkitystä. Kopiointiohjelmillahan on paljonkin muuta käyttöä - kuten ihan tavallisten (ostettujen) cd-levyjen kopiointi (omaan käyttöön) - mutta estääkö se asian päätymistä käräjien ratkaistavaksi?

Ilmaisohjelmistojen jakelun kaupallisuuden kriteerit voisivat ainakin alemmissa oikeusasteissa täyttyä vaikkapa siksi, että kaikilla sivustoilla näytetään mainoksia, ja ilmaiset ohjelmistot keräävät kävijöitä. Katsoihan Tuusulan käräjäoikeus ansiotarkoitukseksi elokuvien jakamisen vertaisverkossa, koska tekijä hyötyi itsekin vertaisverkoista.

MBNetin ja Tietokoneen emon SanomaWSOY:n kassassa riittää rahaa pohdiskella oikeudessa, onko mikäkin ohjelma kiertoväline, mutta voisin kuvitella, että Afterdawn Oy:lle tai Easy CD-DA:n kehittäjälle jo pelkkä oikeudenkäynti olisi melkoinen ponnistus.

Tarkoitus ja suunnitelmat takaavat tehokkuuden?

Lex Karpelassa puhutaan nimenomaan tehokkaan teknisen suojauksen kiertämisestä. Suomessa myytävissä cd:n kaltaisissa levyissä toistaiseksi yleisin on ollut Macrovisionin CDS-200-suojaus, jonka ohittaminen onnistuu Windows-koneessakin vahingossa. Riittää, että käyttäjällä ei ole ylläpito-oikeuksia. Selkeästi harkitumman kiertämisen voi tehdä shift-napilla, jolloin käyttäjä ei välttämättä törmää levyltä koneelle tunkeviin ylimääräisiin ohjelmiin.

Hätäisempi voisi päätellä, että ainakin CDS-200 on heikko suojaus, jonka kiertämistä tai kiertämisen helpottamista varten tehtyjä ohjelmia saa ihan vapaasti valmistaa tai tuoda maahan yleisölle levittämistä varten, levittää yleisölle, myydä, vuokrata, mainostaa myytäväksi tai vuokrattavaksi ja pitää jopa hallussa kaupallisessa tarkoituksessa.

Toisen sukupolven suojaukset, kuten Sony BMG:n rootkit-drm, ovat Windows-järjestelmissä astetta tehokkaampia. Toisaalta suojauksista ei näy merkkiäkään muissa käyttöjärjestelmissä. Jälleen joku voisi pitää tätäkin merkkinä tehottomuudesta, mutta valitettavasti tehokkaat suojaukset määritellään laissa ?suunnitelmien? ja ?tavoitellun suojan toteutumisen? mukaan. Vasta-argumenttina 2g-suojan tehottomuudelle käy siis se, että suojaa haetaankin vain Windows-ympäristössä (ja ainoastaan ylläpitäjien teoilta).

Audioraidan lukeminen cd-levyltä sinne kuulumattomien tiedostojen sijaan ei terveellä järjellä ajateltuna voi ikinä olla tehokkaan suojauksen kiertämistä, mutta minun terveellä järjellä ei tässä asiassa ole paljoakaan väliä. Kokonaan oma lukunsa ovat dvd-elokuvien suojauksen kiertoon tarkoitetut ohjelmistot.

Opetusministeriön lakiarkkitehdit Jukka Liedes ja Jorma Waldén ovat saaneet tarpeekseen tehokkaan teknisen suojauksen määrittelystä. Eikä heidän enää tarvitsekaan sitä yrittää. Laki on jo hyväksytty ja vahvistettu. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, tässä vaiheessa on se ja sama, miten opetusministeriö pykäliä tulkitsee.

Loppuun kai kuuluu todeta, että Tietokone.fi ja MBnet kuuluvat samaan suureen SanomaWSOY-perheeseen kuin minunkin palkkani maksava Taloussanomat.

Kirjoitus perustuu digitoday.fi:n Tekijänoikeuslaki-blogissa julkaistuun merkintään.

Jaakko Kuivalainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Seepran raidoille löytyi selitys

• Alzheimerin taudin tutkimuksessa läpimurto
• Venäläisasiantuntija: Armeijan säästöt Suomen sisäinen asia
• Soini lopettaa ruotsin puhumisen
• Amazonilta löytyi merkkejä kadonneesta sivilisaatiosta