Lue uutinen mobiilisivustolla

Pitäisikö Itä-Suomesta tehdä sisältöteknologian erityistalousalue?

Kirjoittaja työskentelee Neogamesin Evankelistana

15.11.2005 13:50 Huomaan monesti katsovani Suomea hieman kummallisesta näkövinkkelistä; Helsingissä työskentelevänä ja asuvana, Joensuun ?mafiaan? kuuluvana ja Turussa opiskelleena Kehä Kolmonen ei ole mikään ihmeellinen raja.

Kun taustaani lisää vielä evankelioimisen Tampereella tukikohtaa pitävässä Neogamesissa, ei enää katso Suomea ja sen eri alueiden resursseja ja potentiaalia vain jonkun maakunnan, seutukunnan tai läänin alueellisena tilana.

Viime aikoina olen pyrkinyt luomaan entistä enemmän suhteita takaisin itärajalle ja sen taakse. Syynä ei ole ollut pelkästään kotiseuturakkaus vaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan oikea potentiaali itselleni tärkeällä sisältöteknologian alueella.

Lappeenrannan Teknisessä Yliopistossa opiskelee 5000 opiskelijaa ja Joensuun Yliopiston oppilasmäärä on 7700. Nämä ovat kovia lukuja verrattuna kyseisten kaupunkien asukasmäärään. Opiskelijat tuovat näille paikkakunnille positiivisen energian tunnun – nyt tuo energia pitäisi vain muuttaa yrittäjyydeksi.

Sisältöpuolellakin alueella on sekä historiansa lähtien runonlaulajista ja Kalevalasta, että nykypäivänsä kuten pelialan koulutus Outokummun Pelitalo-projektissa.

Itäinen yhteys

Moni "?eteläinen"? tuttavani pitää ajatuksia vetää sisältöteknologian tuotantoa ylös idässä heikkona ideana – eihän siellä ole markkinaa, osaamista eikä historiaa. Markkinoiden osalta olen täsmälleen samaa mieltä.

Suomi ei ole sisältötuotannolle kummoinen markkina ja täältä onkin aina päästävä kansainvälisiin tuotantoihin päästäkseen kunnon tileille. Tässä mielessä Itä-Suomella onkin uusi etu puolellaan. Venäjä on noussut Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi ja venäläiset ovat aloittaneet tiensä takaisin talousmahtien joukkoon.

Nyt sitten voimmekin katsoa karttaa. Lappeenrannasta on Pietariin 213 km ja Joensuusta on yhtä pitkä matka Pietariin kuin Helsinkiin. Pietarin kohdalla on lisäksi hyvä muistaa että kaupungissa on Suomen asukasluvun verran asukkaita.

Historiasta taas kannattaa muistaa muutakin kuin Talvisota. Suuriruhtinaskuntana ollessamme venäläiset viettivät aikaa ja kuluttivat rahaa Suomessa tavalla jota nykyisin kutsuttaisiin elämysmatkailuksi.

Erityistalousalue

Suomessa rakastetaan sanaa gateway. Venäläisille yrityksille emme kuitenkaan enää ole sellainen. Heitä kiinnostaa Suomi markkinana eikä välttämättä pääsynä EU:n sisään. Kun olen puhunut Pietarilaisten pelitalojen kanssa, niin monella on jo pääsy päämarkkinoille – he ovat ostaneet tai perustaneet studioita suoraan USA:n maaperälle.

Suomesta voisi saada toki kiinnostavan gatewayn EU:n alueelle tulemiseen, mutta se vaatii paljon työtä. Ja tätä varten kannattaisi perustaa erityistalousalue Itä-Suomen alueella. Se tasoittaisi molempiin suuntiin verotuksellisia, lainsäädännöllisiä ja ennen kaikkea asenteellisia ongelmia. Se ei pelkästään helpottaisi venäläisten yritysten etabloitumista Euroopan Unioniin, Itä-Suomen yritysten pääsyä Venäjän markkinoille ja resursseihin, vaan voisi myös toimia hyvänä harjoituspaikkana venäjänkammoisille suomalaisille uudestaan tutustua suurimpaan ulkomaankauppakumppaniimme.

Panu Mustonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä

• Pohjanlahdelta löytyi upotettu konjakkilaiva
• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikkaan vaaditaan uusia vaaleja
• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä