Lue uutinen mobiilisivustolla

Vanha vitsaus kännykän kuorissa

25.11.2005 07:29 Kännykkäkiusaus ei ole uusi kouluruokalaji. Se ei ole edes upouusi koulukiusaamisen muoto. Nykyaikaisten viestintävälineiden väärinkäyttö lienee yleistynyt kamerakännyköiden myötä, mutta vitsauksen merkkejä oli nähtävissä viimeistään vuonna 2002. Onko ratkaisun avain kännykän käyttöohjeissa?

Jokunen uutispäivä sitten otsikoissa käväisi kännykkäkiusaaminen. Useissa jutuissa toistettiin toteamus, että vanhemmat eivät yleensä ole selvillä monimuotoisesta mobiilikiusaamisesta, jossa käytetään sekä tekstiviestejä että luvatta otettuja ja levitettyjä kuvia.

Olisiko kyse sittenkin vain aikuisten lyhyestä muistista? Ilmiö ei ole uusi, vaikka sitä mediassa paikoin luonnehdittiinkin villityksistä viimeisimmäksi.

Ensi kertaa kirjoitin itsekin juttuja aiheesta jo keväällä 2002, enkä muistaakseni ollut ainut, joka aiheesta kiinnostui. Kamerakännyköiden sijaan erityisinä puheenaiheina olivat vielä anonyymit prepaid-liittymät ja "?salaviestipalvelut"?. Niitä osasivat käyttää jo tuolloin kiusaamiseen, pelotteluun ja uhkailuun koululaisten ohella vähän varttuneemmatkin suomalaiset.

Kiusaamisviestiin reagoidaan viiveellä

Koululaisten kännykkäkiusaamisen nostivat otsikoihin ensimmäisten joukossa norjalaiset. Siellä ilmiöön paneuduttiin jo runsaat kolme vuotta sitten laajalla akateemisella tutkimuksella. Mobiilimaana tunnetussa Suomessa ilmiö vain näytti yleistyneen omia aikojaan osana muuta kiusaamista.

Voisiko tästä kehityskulusta rakentaa vähintään yhden aasinsillan tutkimustuloksiin, joista Mannerheimin Lastensuojeluliiton äskettäisessä seminaarissa oli näemmä kerrottu otsikolla "?Murheellisten lasten maa"??

Seminaarissa esitellyn pohjoismaisen vertailututkimuksen mukaan suomalaislasten sosiaalinen maailma on hauraampi kuin norjalaisilla ja ruotsalaisilla. Suomalaisten lasten suhteet vanhempiinsa ovat kaikkein huonoimmat ja heillä on myös vähiten sosiaalisia kontakteja aikuisiin. Niin ikään lasten keskinäiset suhteet vaikuttavat Suomessa vaikeammilta kuin Norjassa ja Ruotsissa, kun mittarina käytetään esimerkiksi kiusaamista.

Kännykkäkasvatustako?

Kasvuolosuhteet kuulostavat siis täällä otollisilta – ongelmia ajatellen. Mutta mistä mahtaa kertoa se, että Pelastakaa Lapset ry:n tuoreessa web-kyselyssä kännykkäkiusaaminen oli yleisintä niinkin nuorten kuin 7-9 –vuotiaiden lasten keskuudessa?

Myönnän, että oma-aloitteisesti tuskin edes keksisin kysellä kännykkäkiusaamisesta vasta koulunsa aloittaneilta lapsilta. Huomaan, miten vaikea aikanaan kännykättä kasvaneen on tunnistaa edes tuon ikäisen lapsen tarvetta kännykän omistamiseen, kamerapuhelimesta nyt puhumattakaan.

Toki ymmärrän, että vanhemmilla on halu saada yhteys lapseen ja kuulla, että kaikki esimerkiksi koulusta kotiin tultua tai kaverin luo mentyä on hyvin, mutta miten usein lapset joutuvat olosuhteiden pakosta olemaan lähimmistä aikuisista juuri puhelin- eivätkä puhe-etäisyydellä?

Työelämän vaatimusten kanssa kamppailevilla aikuisilla on usein seuranaan riittämättömyyden tunne töissä ja vielä yleisemmin kotiasioissa, kertoi esimerkiksi keväällä julkistettu työministeriön tutkimus "Veteen piirretty viiva?". Jos joku väittäisi, että tällainen ajan henki edellyttää lapsiltakin ennen muuta nopeaa kasvua, saattaisin uskoa sen hyvinkin todeksi.

Oikea käyttöohje esiin!

Ongelman ytimeksi nykyaikaisen viestintätekniikan väärinkäytössä väitetään usein myös sukupolvien kuilua. Ja tottahan se on: monen aikuisen aika kuluu vasta "?uusien"? viestinten käyttöohjeita tavatessa, kun nuoret jo käyttävät niitä luovasti ja kekseliäästi. Mutta voimmeko sittenkään piiloutua tämän selityksen taakse?

Eikö esimerkiksi kiusaaminen ole kielletty jo ihmisen käyttöohjeissa, tapahtuipa se sitten sanoilla, teoilla, tekstiviesteillä tai kohtuuttomilla vaatimuksilla?

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Karjalaisen päätoimittaja: Harkitkaa sotilaspassien palautusta
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia