Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
"Piratismi ei ole synti eikä häpeä"

Mitä homot edellä sitä piraatit perässä

9.6.2006 07:26 Ruotsalaispiraattien retoriikka muistuttaa hauskalla tavalla homoparaatia. Nettiyhteyden harjoittaminen toisten piraattien kanssa ei heistä ole synti. Piratismin harjoittajat kieltäytyvät häpeämästä ja kantavat pystypäin Pirat-lippiksiään ja pääkallolippujaan. Kulttuurivirkamieskin tulee kaapista. Vapautusliike on voimallinen, mutta mikä on asian ihannepaino valtiollisissa vaaleissa?

- He yrittävät saada meidät häpeämään sitä, mitä olemme ja sanomaan, että se, mitä teemme on vastoin lakia. He yrittävät saada meidät kiven alle. Katsokaa ympärillenne! Katsokaa kuinka he ovat epäonnistuneet, julistaa puhuja Tukholman Mynttorgetilla lauantaina sankan väkijoukon taputtessa.

He ovat ylpeitä siitä, mitä ovat, olipa se sitten muiden silmissä miten syntistä tahansa. Ja heitä on kaikkialla ammattiin ja asemaan katsomatta. Tämän todistaakseen tulee kaapista ulos kameroiden edessä jo erään ruotsalaiskunnan kulttuuritoimen johtajakin.

Sivustaseuraajan ei ole vaikea kuvitella, että jossain viimeistään tässä vaiheessa tarttuu kynäänsä jo satunnainen saarnamieskin ja alkaa kirjoittaa siitä, miten yhteiskunnan syöpäkasvain vain kasvaa.

Totutustaistelua

Kuvasta ei puutu enää kuin se, että halki Tukholman marssisi yhdessä tuhansien piraattien kanssa joukko ylpeitä vanhempia ja muita perheenjäseniä, joukko piraattipoliiseja virka-asussaan, osastollinen piraattilääkäreitä ja –sairaanhoitajia, rivistö piraattisotilaita, piraattipartiolaisten vartio, koko joukko kirkollisissa ammateissa toimivia piraatteja ja niin edelleen.

Jos he ja lisäksi kymmenettuhannet katujen varsilla hurraavat ihmiset olisivat kuvassa mukana, voisi tiedostonvaihtajien epäillä kopioineen vaihteeksi Tukholman Pride –tapahtuman paraateineen kaikkineen. Piraattien olemassaolon oikeutta vaativa, ylpeyttä huokuva retoriikkahan jo myötäileekin erehdyttävästi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen tunnettua hokemaa: "?We are here, we are queer, get used to it!"

Ja piratismihan on iloinen asia! Vai onko? Jatkuuko tässä enää edes artistien suku, jos yhä useammat vaihtavat luonnollisen liiketoiminnan kuluttajan ja levy-yhtiön välillä tiedostojensa jakamiseen kenen tahansa kanssa?

Piraatit ja valtiolaiva

Pitäisikö piraatteihin viestinnällisen yhdennäköisyyden perusteella alkaa suhtautua samalla vakavuudella kuin perinteikkäämpiin vähemmistöryhmiin?

Sivustaseuraaja jää miettimään, missä määrin piraattien asia on myös meidän muiden asia. Esimerkiksi väkivaltaisten viharikoksien ja arkisen syrjinnän uhreiksi he tuskin joutuvat samaan tapaan kuin monet muut olemassaolonsa ja oikeuksiensa puolesta puhuvat vähemmistöryhmät.

Syksyn eduskuntavaaleihin valmistautuvassa Ruotsissa tiedostonvaihto näyttää joka tapauksessa nousevan jopa vaalikysymykseksi, mediat viestivät. Monet niistäkin, jotka itse vajaa vuosi sitten säätivät yli miljoona tavallista ruotsalaista rikolliksi leimanneen tekijänoikeuslain, valmistautuvat kääntämään takkinsa. Mediakuluttajan on vaikea päättää, pitäisikö sitä iloisena uutisena vai surullisena populismina.

Halvalla menee, mutta menköön?

Tulevatko poliitikot toisiin aatoksiin ajateltuaan itse asiaa? Vai ohjaako puheita esimerkiksi gallup, joka kertoo ensimmäistä kertaa äänestävien nuorten peräti 75-prosenttisesti kannattavan tiedostonvaihdon vapautta? Piraattipuolueen tuhannet uudet jäsenetkin saattavat herättää kilpailuvietin.

Piraattirintama on aivan aiheellisesti pyrkinyt kytkemään kysymyksen tiedostonvaihdosta laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi siitä, mitä ja miten yhteiskunnassa on mielekästä kontrolloida. Vaan entäpä, jos tuhansien ja taas tuhansien tärkein kysymys vaaleissa kaikesta huolimatta onkin oikeasti se, pitääkö lempibiisistä tai -leffasta maksaa jotain vai ei?

Ajatuksessa on sen verran pelottavan tulevaisuuskuvan piirteitä, ettei mieli tee edes arvailla, miten halvalla mediakuluttajat voisivat tilaisuuden tullen myydä taitavalle vallankäyttäjälle avoimen valtakirjan ties minkä puolustamiseen ja vastustamiseen seuraavien vuosien aikana.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Nokia hakee neljänneksi ahkerimmin patentteja

09.02.2007 Nokia on pysynyt maailman neljänneksi innokkaimpana patenttien hakijana yrityksistä. Maailman tekijänoikeusjärjestön WIPOn tilastojen mukaan viisi ahkerinta patentinhakijaa yrityksistä säilyivät muutenkin viime vuonna ennallaan.


Kolme vuotta sitten

Siiloista yhteistyöhön

09.02.2009 Internetpalveluiden rakentamisessa tarvitaan eri alojen huippuosaamista, kuten liiketoimintaymmärrystä, konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelua, teknologista asiantuntemusta sekä laadunvarmistusta. Tästä seuraa palvelukehityksen suuri haaste: Tehokas palvelukehitys vaatii eri alueiden asiantuntijoiden yhteistyötä.

.