Lue uutinen mobiilisivustolla

Elämää ennen mobiilia

21.6.2006 07:50 Moni asia oli paremmin silloin, kun ei vielä ollut mobiililaitteita vaikeuttamassa ihmisten elämää.

Ajatelkaa nyt: ei tarvinnut pelätä, että joku varastaa puhelimen tai kirjoituskoneen. Troijalaisiin törmäsi historian kirjoissa ja englanniksi kalasteltiin vielä f:llä eikä ph:lla.

Ei tarvinnut pelätä, että hävinneen puhelimen mukana menevät kaikki puhelinnumerot, postikortit, valokuvat, avaimet ja elämä. Kaikkien ystävien puhelinnumerot muisti ulkoa. Eihän enää tarvitse muistaa mitään!

Ei tarvinnut todeta tulleensa lähettäneeksi lemmekkäitä tekstiviestejä väärään osoitteeseen.

Ei tarvinnut painaa vihreää tai mitään muutakaan nappia, kun oli pyörittänyt turpeasta LM Ericssonista puhelinnumeron. Sen kun odotti. Piirikytkentä yhdisti keskustelijat jotenkin aidomman tuntuisesti saman piuhan päihin, ihan niin kuin tölkkien väliin pingotettu karhunlanka pienenä.

Ei tarvinnut tehdä töitä lomalla, ei edes "?vilkaista vain ihan nopeasti meilejä"?, eikä miettiä, miksi ne soittavat, vaikka tietävät, että olen lomalla – tai että miksei kukaan soita ja onko jotakin nyt sattunut. Festarireissun päätteeksi ei tarvinnut kiikuttaa BajaMajaan pudonnutta puhelinta huoltoon.

Ei tarvinnut kysyä, missä toinen on, eikä vastata, että bussissa. Ei tarvinnut soittaa ja puuskuttaa, että sori vaan, vähän ruuhkaa on mutta tulossa ollaan. Perillä ei tarvinnut kysellä tutuilta ja tuntemattomilta, onko laturia mukana.

Ei tarvinnut miettiä, mikä puhelinmalli on sopivan kokoinen tai minkälaisia toimintoja laitteelta toivoo eikä ostaa uutta puhelinta parin vuoden välein tai ajatella, minkälaisen viestin laite antaa käyttäjästään muille. Puhelin ei jakanut käyttäjäänsä kohderyhmään tai asiakassegmenttiin. Pohjassa oli valintakytkin, josta pirinää sai kovempaa tai hiljempaa.

Ei tarvinnut kuunnella autosta soittavaa kolkkoäänistä kaiutinpuhelinkeskustelijaa linjan toisessa päässä, ja sen kanssajuttelijaa, gps-navigaattorin kalseaa "?seuraavasta risteyksestä vasempaan"? -robottiääntä. Ennen honottaja ohjeisti kuskia vierestä, pelkääjän paikalta.

Ei tarvinnut muistaa laittaa puhelinta yöksi äänettömälle, saada tyhjänpäiväisiä kiertokirjeitä ja "?hauskoja"? vappuvitsejä taskuun tai soittaa kaverin puhelimesta kuullakseen, missä oma soi.

Ei tarvinnut muistaa kytkeä mitään pois päältä ennen oopperanäytännön alkua. Tätä yllättävän monen ei ilmeisesti tarvitse tehdä vielä tänäkään päivänä. Miten ne aina ovatkin niitä, joilla on soittoäänenä se oletusarvoinen Nokia Tune?

Kyllä vain, elämä ennen mobiilia oli turvallista ja helppoa.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Räikkönen: En saanut renkaita toimimaan