Lue uutinen mobiilisivustolla

Ilopillereitä internetistä?

15.9.2006 07:29 Webistä löytyy jopa reseptilääkkeitä vaivaan jos toiseenkin - ja moni tilaa, vaikka saisikin suuhunsa pelkkää jauhoa tai jotain itselleen vaarallista. Kuinka hyvin voisimmekaan, jos esimerkiksi itseluottamuksemme olisi arjessa yhtä vahva kuin uskomme netin ihmeellisiin lupauksiin?

Suomalaiset netin käyttäjät ostavat innokkaasti reseptilääkkeitä ilman reseptejä, viestivät luvut Tullin takavarikkotilastossa. Kesällä julkistetun tilaston mukaan vuoden alkupuoliskolla haaviin tarttui yli neljä kertaa niin paljon lääkkeitä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tilastokäyrän jyrkkä nousu selittyy lähes tyystin potenssilääkkeiden suurella suosiolla. Suosion syytä on sen sijaan vähän vaikeampi ymmärtää.

Mikä saa ihmisen nielemään purematta ties mitä lupauksia ja pillereitä, joiden raaka-aineista ja turvallisuudesta ei ole takeita? Tällaisessa internetavusteisessa itsehoidossa on vieläpä sekin ikävä puoli, että mahdollisesta hoitovirheestä ei voi valittaa, vaan moka on kokonaan oma.

Paljastuksien paikka?

Lääkkeiden huima kysyntä webissä kummastuttaa myös tietosuojan näkökulmasta, jos lääkittävä vaiva on luonteeltaan jollakin tavoin kiusallinen ja intiimi. Kenelle siitä silloin tekee mieli kertoa?

Jos jo käynti vaitiolovelvollisella lääkärillä tai lääkkeen ostaminen vaitiolovelvolliselta farmaseutilta nolostuttaa, miten roskapostikorista ongittu epämääräinen sähköposti tai anonyymi lääkekauppasivusto webissä saavatkaan asiakkaan luovuttamaan verkossa ties kenen käyttöön niin nimensä, postiosoitteensa kuin luottokorttitietonsakin?

Pillerit lain kourassa

Muuan "luonteva" selitys epämääräisten lääkkeiden suosioon sentään löytyy. Apteekkarilehden (7/2006) julkaiseman tutkimuksen mukaan melkein kaksi kolmesta suomalaisesta ei tiedä, että lääkkeiden yksityinen maahantuonti tähän tapaan on kaiken lisäksi laitonta.

”Säilytettävä lasten ulottumattomissa”, tapaa lukea apteekista ostetuissa lääkepakkauksissa, koska värikkäät pillerit saattavat lasten silmissä näyttää houkuttelevilta makeisilta. Pitäisiköhän teksti varmuuden vuoksi päivittää niin, että se koskisi myös aikuisia, jotka käyttävät nettiä lääkehankinnoissa kuin se olisi karkkiautomaatti?

Toivossa on hyvä elää

”Toivossa on hyvä elää”, sanoo lapamato vanhassa hokemassa. Väitetty on myös, etteivät kovatkaan lääkkeet aina auta, jos ihmiseltä puuttuu usko niiden tehoon.

Olisikohan vointimme yleisesti ottaen parempi, jos ihan arjessa alkaisimme luottaa ja uskoa itseemme yhtä paljon kuin tapaamme luottaa internetin ihmeellisiin lupauksiin? Rinnakkaislääkkeenä saattaisivat hyvin toimia myös ilopillerien virkaa toimittavat kanssaihmiset, joilta liikenisi ymmärrystä kipeissäkin kysymyksissä.

Jos nettilääkeiden vilkas kauppaa taas on pidettävä jonkinlaisena oireena, voi sen perusteella ehkä laatia myös diagnoosin. Maallikon mahdollisuudet tutkimuksiin ovat rajalliset, mutta voisiko kaikessa hiljaisuudessa harjoitetulla rohtokaupalla olla jotain tekemistä sellaisen asenneilmaston kanssa, jota on tapana kutsua suoritusyhteiskunnaksi?

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Jättikotilot piinaavat taas Floridaa
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia