Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Molemminpuolinen päätöstilanne

Sähköistä kauppaa työstä ja sen tekijöistä

Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

26.1.2007 15:53 Rekrytointiprosessien siirtyminen sähköiseen muotoon tarjoaa niin rekrytoivalle yritykselle kuin hakijalle vaivattoman ja nopean tavan välittää ja käsitellä tietoa. Yhteydenpito helpottuu ja prosessin kannalta olennaisia tietoja voidaan yhä paremmin ja tehokkaammin pitää ajan tasalla.

Rekrytointi on kuitenkin edelleen ja lisääntyvässä määrin taitolaji, ja mitä pidemmälle prosessissa edetään, sitä suurempi merkitys on henkilökohtaisella kontaktilla ja neuvottelutaidoilla.

Yksipuolisesta päätöksenteosta vuorovaikutusketjuun

Perinteisessä mielessä rekrytointia on totuttu pitämään suoraviivaisena prosessina, joka alkaa tehtävän määrittelystä ja päättyy henkilön valintaan.

Tavoitteena on ollut löytää ennalta määriteltyä työtehtävää tai vastuualuetta hoitamaan mahdollisimman soveltuva hakija ja päättää tämän palkkaamisesta organisaatioon.

Tämän tyyppiseen ajatteluun liittyy vahva oletus siitä, että yritys on yksin vastuussa rekrytointiin liittyvästä päätöksenteosta. On haettu tiettyyn tehtävään soveltuvaa työntekijää.

Työn luonteen muuttuessa painotetaan jatkuvasti enemmän työnkuvan joustavuutta, monipuolista osaamista ja soveltuvuutta työyhteisöön.

Nykyaikainen rekrytointiprosessi onkin jatkuva vuorovaikutuksen ja päätöksenteon ketju organisaation ja rekrytoitavan välillä. Työsopimuksen allekirjoittamisen lisäksi rekrytointi muodostuu sosiaalisten ja psykologisten sopimusten varassa toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa yhdenvertaisina päätöksentekijöinä ovat sekä yritys että työnhakija.

Rekrytoinnista on yhä voimakkaammin tulossa neuvottelua ja kaupantekoa yritysten ja työnhakijoiden välillä.

Henkilökohtaisen kontaktin merkitys kasvaa

Rekrytointiprosessin ”kaupallistumisen” myötä korostuu myös yhä enemmän rekrytoinnin markkinoinnillinen ulottuvuus. Yritys pyrkii kaupantekoasemaansa parantaakseen antamaan itsestään mahdollisimman houkuttelevan ja kiinnostavan kuvan.

Sähköiset rekrytointijärjestelmät vievät rekrytointiprosesseja edelleen lähemmäs sähköistä kaupankäyntiä. Alustavia päätöksiä niin hakijan kuin yrityksen puolelta tehdään yhä määrämuotoisemman tiedon perusteella ja henkilökohtaisen kontaktin tarvetta vähennetään prosessin alkuvaiheessa.

Sähköiset järjestelmät eivät kuitenkaan voi korvata vuorovaikutusta ja keskustelua prosessin aikana.

Hyvä renki ei ole hyvä isäntä

Rekrytointiin liittyvät päätökset ovat merkityksellisiä ja niillä on pitkäkestoisia vaikutuksia niin hakijalle kuin yritykselle. Prosessien sähköistämisessä tulee muistaa vanha sanonta siitä, ettei hyvä renki ole hyvä isäntä.

Rekrytointijärjestelmät helpottavat omalta osaltaan tiedonkäsittelyä ja alkuvaiheen päätöksentekoa, mutta prosessin edetessä henkilökohtaisen kontaktin ja neuvottelutaitojen merkitys tulee kasvamaan entisestään.


Simo Levanto toimii henkilöstökonsulttina MPS Finland Consulting Oy:ssä.

Jutun kirjoitti: Simo Levanto

Simo Levanto

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Piilaakson palkoilla Tampereella

25.05.2007 Tutkija voi tehdä uran piilaaksossa myös Suomessa, jos muutto ulkomaille ei houkuta


Kolme vuotta sitten

Matti Nikki ei päässyt poliisin sensuurista

26.05.2009 Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland joutui jälleen keräämään silmänsä lattialta. Yhdistyksen viimeisin ihmettelyn aihe on hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Matti Nikki ei voi valittaa joutumisestaan internet-sensuurin kohteeksi.

.