Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ovella ei ole tunkua

Myntinmurtaja saa paikan EU:ssa

Kimmo Ojuva

13.2.2007 14:49 EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahan saamisen vaikeus on myytti, joka murtuu nyt.

Kuudennen puiteohjelman vuosina 1999-2005 yhteensä sata suomalaista toimi tieto- ja viestintätekniikka-alueen EU-ohjelmien arvioijina. Nämä suomalaiset olivat muiden eurooppalaisten kollegojensa kanssa paljon vartioijina päättämässä siitä, mitkä tutkimus- ja kehityshankkeet saivat EU-rahoitusta. Rahat tuli jaettua erinomaisiin kohteisiin, ja osansa niistä saivat myös suomalaiset.

Esimerkillisiä EU-rahan suomalaishakijoita ja hyödyntäjiä olivat kuudennen puiteohjelman aikana tieto- ja viestintätekniikan alueella erityisesti yliopistot ja tutkimusorganisaatiot sekä muutamat suuret yritykset. Mutta ikävää oli, että todella moni suomalainen suuryritys ei hyvistä lähtökohdista huolimatta hakenut EU-rahoitusta mutta erityisesti se, että pk-yrityksemme loistivat lähes täydellisellä poissaolollaan.

Suomalaisten pk-yritysten osallistuminen EU:n rahanjakotilaisuuksiin oli jäsenmaiden pienin. Häpeää laimentaa tietysti se, ettei Ruotsinkaan pk-kentän edustus ollut listan kärkipäätä, mutta oli se silti Suomeen verrattuna lähes kaksinkertainen.

Ei silti tuhkaa päälle vaan tuhkatkin pesästä

Vuoden alusta alkaneen seitsemännen puiteohjelman aikana EU-ohjelmia on enemmän ja tutkimus- ja kehitysrahaakin jaossa uusi euroennätys. Kolikon kääntöpuoli on, että rahan jakajia ja saajiakin tulee olemaan enemmän. Mukana ovat uudet jäsenmaat ja yhteisöllä on tarve lisätä niiden painoarvoa päätöksenteossa.

EU-mynttiä on siis turha enää kiertää - ainakaan kovin kaukaa ja varoen. Siitä pitää vain ottaa oma pala.

EU-hankkeiden rahoituspäätöksissä mukana olleiden henkilöiden kokemusta sekä projektihallintaan erikoistuneita konsulttitaloja pitää pystyä hyödyntämään myös suomalaisen pk-sektorin liiketoiminnan kehittämisessä. Tarvitsemme koordinoitua valtakunnallista yhteistyötä, jotta pk-sektorimmekin alkaisi nykyistä paremmin ymmärtää EU-projektirahoituksen tuomat strategiset mahdollisuudet.

Jos nyt emme tee ryhtiliikettä, jäämme isojen maiden ja uusien jäsenmaiden jalkoihin sekä rahojen jakamiseen liittyvässä päätöksenteossa että hakemusten määrässä.

Suomalaisten t&k-osaaminen tulisi näkyä sille kuuluvalla painoarvolla EU-hankkeiden rahoituspäätöksiä tehtäessä. Hankemäärien lisääntymisen vuoksi suomalaisten arvioitsijoiden määrä tulisi vähintään kaksinkertaistaa, eli matkaan pitäisi saada arkadianmäellinen EU-hankearvioijia Suomesta.

Ovella ei ole tunkua, mutta myntinmurtaja saa paikan

Arvioijalta vaaditaan laaja-alaista näkemystä ict-alasta ja ryhmätyötaitoja arviointipaneelien työssä. Työ on kaksivaiheinen, yksittäisten hakemusten arviointi omatoimisesti ja yhteinen arviointi paneelityönä Brysselissä. Yhden arvioijan työpanos on vain noin viikko ja EU maksaa matkat ja korvauksen työajasta.

Euroopan komissio valitsee arvioijat hakemusten ja suositusten perusteella. Suomesta Dimes ja Tekes keräävät ICT-alueen arvioitsijoiden suosituslistoja Brysseliin välitettäviksi.

Kriteerit täyttäviä suomalaisia kyllä löytyy. Yllättävää kuitenkin, ettei Dimesin ja Tekesin ovien taakse ole tullut jonoa - ei vaikka kuinka syynäämme. Missä olet suomalainen myntinmurtaja?

Kirjoittaja on Dimes ry:n toiminnanjohtaja

Dimes on kansallinen yhteistyöaloite, joka edistää suomalaisen teknologiaosaamisen jalostamista palveluiksi ja liiketoiminnaksi. Sen toiminnan tavoitteita ovat jokaista suomalaista koskettavien tietoyhteiskunnan palveluiden nopea kehittyminen, kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan syntyminen, eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistyminen sekä Suomen aseman vahvistaminen EU:n teknologiayhteisöissä. www.dimes.fi

Jutun kirjoitti: Kimmo Ojuva

Kimmo Ojuva

Mainitut yritykset

Kommentit (6)

Huono 0
EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahan saamisen vaikeus on myytti, joka murtuu nyt.
Taloussanomat
Huono 0
Pienen yrityksen ainoa mahdollisuus mennä näihin ongelmiin, on mennä suurten kumppanina ja valmistlurahoituksen avulla.

Kuinka esimerkiksi VTT valtionyhtiönä on pyrkinyt ottamaan mukaan pk-yrityksiä muuten kuin maksajiksi? Ovatko valmistelurahoituksen jakoperusteet selkeät ja yksiselitteiset, ja onko niistä tiedotettu riittävästi? Saako valmistelurahoitusta kaikilla toimialoilla?

Nämä kun selvitetään, ollaan jo pitkällä asian ytimessä.
Huono 0
Kaikki tuet pois! Mitään järkeä en näe siinä, että kilpailussa menestyvät lähinnä ne yritykset, jotka hakevat ja saavat erilaisia tukia "tuotekehitykselle" (lue oman intranetin sivutyönä tekevän it-tuen palkkaan).
Huono 0
Kirjoittaja analysoi mukavasti ICT problematiikkaa, mutta muistuttaisin, että arvioimaan voi mennä muitakin kuin ICT -hankkeita. Kaiken kaikkiaan suomalaisia arvioitsijoita on satoja kun puhutaan laajemmin, mm. terveys, bio, energia, ympäristö yms. tutkimusteemoista.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että omansa pitää hakea EU:n tutkimuskassasta, kun se kerran mahdollista on.

Eräs konkari vertasi EU-hanketta mersuun. Hidas kiihtymään, mutta kun pääsee vauhtiin niin meno on juhlallista. Kukin testatkoon ja valitkoon ajokkinsa itse.

Lisätietoja arvijoitsijoiksi haluaville osoitteesta http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/arviointi/index.html
Huono 0
Kirjoittaja analysoi mukavasti ICT problematiikkaa, mutta muistuttaisin, että arvioimaan voi mennä muitakin kuin ICT -hankkeita. Kaiken kaikkiaan suomalaisia arvioitsijoita on satoja kun puhutaan laajemmin, mm. terveys, bio, energia, ympäristö yms. tutkimusteemoista.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että omansa pitää hakea EU:n tutkimuskassasta, kun se kerran mahdollista on.

Eräs konkari vertasi EU-hanketta mersuun. Hidas kiihtymään, mutta kun pääsee vauhtiin niin meno on juhlallista. Kukin testatkoon ja valitkoon ajokkinsa itse.

Lisätietoja arvijoitsijoiksi haluaville osoitteesta http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/arviointi/index.html
Huono 0
Suomessa on tietty porukka joka pitää huolen että täältä ei maailmalle lähde kuin heidän etupiiriin kuuluvat. Lukija päätelköön mitkä tahot ovat tässä vetomiehiä ja mitkä käsikassaroita.
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Piilaakson palkoilla Tampereella

25.05.2007 Tutkija voi tehdä uran piilaaksossa myös Suomessa, jos muutto ulkomaille ei houkuta


Kolme vuotta sitten

Matti Nikki ei päässyt poliisin sensuurista

26.05.2009 Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland joutui jälleen keräämään silmänsä lattialta. Yhdistyksen viimeisin ihmettelyn aihe on hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Matti Nikki ei voi valittaa joutumisestaan internet-sensuurin kohteeksi.

.