GPL v3:n avainkysymykset: Patenttilisenssi ja DRM
3.4.2007 13:40 Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (Open Source) rintamalla eletään mielenkiintoista vaihetta. Kehityksen kulminaatiopisteessä on GNU General Public Licensen kolmas versio (GPL v3), jonka lopullisen sanamuodon julkaisemista ohjelmistoalalla odotetaan kuumeisesti.
GPL v3:n kaksi keskeisintä ehdotettua uudistusta ovat nimenomaiset patenttilisenssit sekä ehdot, jolla teknisten toimenpiteiden (DRM, Digital Rights Management) käyttöä kuluttajatuotteissa rajoitetaan voimakkaasti.
Molemmilla sopimusehdoilla on huomattavia vaikutuksia, jotka vaihtelevat ohjelmiston käyttöympäristöstä riippuen. Open Sourcea käytetään sekä vain avointa lähdekoodia sisältävissä Open Source -projekteissa (ns. avoimessa käyttöympäristössä) että osana kaupallisia ohjelmistoja (ns. suljettu käyttöympäristö).
Suljetusta käyttöympäristöstä voidaan eritellä monenlaisia muunnelmia, kuten esimerkiksi jaottelu yrityksen sisäisiin järjestelmiin, alihankkijan toimituksiin ja omiin asiakastoimituksiin, sekä edellä mainittujen erilaisiin yhdistelmiin. Open Sourcen käyttö suljetussa ympäristössä voi siis olla hyvinkin vaihtelevaa yrityksestä ja toimialasta riippuen.
Patenttilisenssit
GPL v3 sisältää selkeän patenttilisenssin, jonka mukaan jokainen GPL v3:n alla ohjelmiston lisensoiva myöntää käyttöoikeuden omiin patentteihinsa ja vakuuttaa pidättäytyvänsä patenttikanteen nostamisesta.
Jos tietty ohjelmiston vastaanottaja saa patenttilisenssin, kattaa tämä lisenssi sovitun vastaanottajan lisäksi ohjelmiston kaikki muutkin, myöhemmät vastaanottajat. Lisäksi uusi versio sisältää tarkat määräykset, joilla pyritään estämään tietyt ohjelmistoalan yritysten keskenään sopimat patenttijärjestelyt.
Patentteja koskeva linjaus on käytännön merkitykseltään huomattava ja samalla se korostaa erityisen vahvasti rajanvetoa avoimen käyttöympäristön ja suljetun käyttöympäristön välillä.
Monet avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjät vastustavat jyrkästi ohjelmistopatentteja kun taas monille ohjelmistotaloille tilanne voi olla päinvastainen. Patentit saattavat muodostaa sekä taloudelliselta arvoltaan että strategiselta merkitykseltään niin suuren osuuden ohjelmistoyhtiöiden immateriaalioikeuksista, että tällaisen sopimusehdon vaikutuksia on vaikea sivuuttaa. Patenttisalkun arvo voi olla yhtiölle hyvinkin huomattava yhtiöstä ja toimialasta riippuen, joten mahdollisen käyttöoikeuden hinta ja muut liitännäiset ehdot on syytä miettiä erittäin huolellisesti.
Tekniset toimenpiteet
Toinen keskeinen uusi lisäys GPL v3:ssa liittyy teknisten toimenpiteiden käytön rajoittamiseen.
Teknisten toimenpiteiden kiertämisen kieltäminen ei ole mahdollista ja tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, fyysisten kuluttajatuotteiden mukana on toimitettava sellaiset tiedot ja valtuutusavaimet, joilla laitteen ohjelmiston vaihtaminen on mahdollista. Tällöin esimerkiksi GPL:n alaista ohjelmistoa käyttävän matkapuhelimen lukitseminen vain valmistajan hyväksymään ohjelmistoon ei olisi enää mahdollista.
Tällaisessa uudessa tilanteessa DRM:n käyttäminen vaatisi uudenlaista ajattelua GPL v3:n mukaan toimittaessa. Tämä nostaa esille kysymyksen kuinka moni suljetussa ympäristössä toimiva yritys on valmis avaamaan esimerkiksi oman sovelluksensa tai tiettyyn laitteistoon sidotun ohjelmistonsa kaikille halukkaille jatkokehitettäväksi?
Useimmille yhtiöille tämä voi olla käytännössä mahdotonta vaarantamatta omien ohjelmistojen ja koko alan toimintaperiaatetta. Avoimessa ympäristössä toimittaessa vastaavaa riskiä ei välttämättä ole, sen sijaan jatkokehityksen mahdollisuudet paranevat ehdotetulla muutoksella. Suljetun ympäristön haastavuus on puolestaan sitäkin suurempi.
Muutosten vaikutuksia
Ehdotetuilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia globaalisti. Patentteihin kohdistuvat lisenssit sekä tekniset toimenpiteet ovat ohjelmistoalalla niin suuressa roolissa, että niihin kohdistuvia vaikutuksia ei voi olla huomioimatta.
Suljetussa ympäristössä toimiva ohjelmistotalo tai edes yksittäinen ohjelmistokehittäjä ei voi pysyä passiivisena koskien GPL v3:sta ja kysymys kuuluukin, miten reagoida omalla tahollaan GPL v3: n ehtojen mukaisesti lisensoituun koodiin; ottaako sitä yrityksen käyttöön vai ei?
Toimialasta ja yrityksestä riippuen tällä strategisella linjanvedolla voi olla huomattavia käytännön vaikutuksia. Monilla yrityksillä saattaa olla myös perusteellisen hyöty vs. riski -analyysiin tarve, mikäli tietyn Open Sourcen käytössä olisi selvää teknistä (koodin laatu) ja taloudellista (lyhyt markkinoilletuloaika ja R&D-sykli) hyötyä tietyissä tilanteissa: ylittävätkö nämä hyödyt vaakakupin toisella puolella punnittavat riskit ja mihin muodostuu hyväksyttävä tasapaino siinä välillä?
Patenttilisenssien ja DRM:n lisäksi GPL v3:n liittyy monia muitakin näkökulmia, joiden juridisia vaikutuksia etenkin suljetussa ympäristössä toimivien yritysten on syytä harkita perusteellisesti.
Open Sourcen mukanaan tuomat tekniset ja taloudelliset hyödyt voivat olla hyvinkin huomattavia, mutta kokonaisuutta on aina arvioitava tilannekohtaisesti myös mahdolliset riskit ja niiden painoarvo tiedostaen.
Aika näyttää miten alan pelikenttä ja lisenssin käyttöönottaminen muotoutuvat, ja syvempien analyysien tekemisessä onkin syytä odottaa GPL v3:n lopullista sanamuotoa, jonka julkaisuajankohdaksi on määritelty kesä 2007.
Kirjoittajat työskentelevät lakimiehinä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n immateriaalioikeudet ja teknologia -asiantuntijaryhmässä.
Topi Ruotsalainen, Janne Salminen toimitus@digitoday.fi
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 10.2. Facebook-kaverin poisto johti kaksoismurhaan
- 10.2. Googlen lompakko hakkeroitiin helposti
- 10.2. Google pystyttää kilpailijaa Dropboxille
- 10.2. Alcatel-Lucent lopettaa työpaikkoja
- 10.2. Pirate Bay uhmaa muistitikulla estoja
- 10.2. Comptel puolittaa osingon
- 10.2. Kodak keskittyy kuvien tulostamiseen
- 10.2. Yle: Piraattiradio häiriköi Turun seudulla
- 10.2. Windows XP:lle harvinaisen vähän korjauksia
- 10.2. Itsemurhatehtaan johtajalta vohkittiin salasana
- 10.2. Googlen ensimmäinen työntekijä lähtee
- 10.2. Microsoft keskeytti yllättäen Lumia 900:n varaukset
- 10.2. FBI: Steve Jobsilla oli top-secret -luokitus
- 9.2. Uusi iPad tulee maaliskuun alussa?
- 9.2. Siri opiskelee kiinaa ja venäjää
- 9.2. Peliskene poimi presidentin palkinnon
- 9.2. Google: Näytä surfailusi, saat rahaa
- 9.2. Skimmaajat teettivät erikoislaitteita Suomen oloihin
- 9.2. Samsungilta ei julkistuksia Barcelonassa
- 9.2. Ciscon tulos parani reippaasti
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 10.2. FBI: Steve Jobsilla oli top-secret -luokitus
- 8.2. Nokia-pomo: Puhelimet ovat Designed in Finland
- 8.2. Nokian Salon tehdasta on ajettu alas pitkään
- 10.2. Microsoft keskeytti yllättäen Lumia 900:n varaukset
- 8.2. Kaksi minuuttia Iron Skyta – Elokuva "täynnä vastoinkäymisiä"
- 9.2. Sadan tonnin sakot kuluttajien harhauttamisesta
- 8.2. Nokia julkistaa huippupuhelimen Barcelonassa
- 8.2. Applen televisio voi saada liikeohjauksen
- 8.2. Yllätys: Nokia on ylivoimainen web-johtaja
- 9.2. Yllättävä ongelma: iPhone 4S ei toimi kiinalaisten sim-kortilla
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- 8.2. IPadille haetaan porttikieltoa Kiinaan
- 8.2. Kiinassa tarjolla miljardien eurojen verkkourakat
- 8.2. Nokian potkut uhkaavat tuhatta Salon tehtaalla
- 9.2. Microsoft tarjoaa Lumia 800 -kimppua ystävänpäivänä
- 9.2. Windows 8:n testiversio ilmestyy karkauspäivänä
- 9.2. Apple myy vihdoin iPhone 4S:ää Kiinassa
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 8.2. Nokia-pomo: Puhelimet ovat Designed in Finland
- 9.2. Yllättävä ongelma: iPhone 4S ei toimi kiinalaisten sim-kortilla
- 10.2. FBI: Steve Jobsilla oli top-secret -luokitus
- 8.2. Nokian Salon tehdasta on ajettu alas pitkään
- 10.2. Microsoft keskeytti yllättäen Lumia 900:n varaukset
- 8.2. Applen televisio voi saada liikeohjauksen
- 9.2. Microsoft tarjoaa Lumia 800 -kimppua ystävänpäivänä
- 8.2. Nokia julkistaa huippupuhelimen Barcelonassa
- 8.2. Yllätys: Nokia on ylivoimainen web-johtaja
- 9.2. Uusi iPad tulee maaliskuun alussa?
- Kommentoiduimmat
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
Kevyt ja nopea
Oletko jo tutustunut m.digitoday.fi-mobiilisivustoon?
Uusimmat uutiset
- Twiittaileva Murdoch sättii Obamaa ja Googlea 10:55
- Homovastainen kirkko protestoi Jobsin hautajaisissa 09:41
- Skype ostaa GroupMe-ryhmäviestiyhtiön 08:48
- Applea vastaan aktivismipäivä Suomessa 14:02
- Kiina kielsi ihmisoikeus-sanan tekstiviesteissä 15:23
- Asbestikalsarit liekeissä 15:42
- Lasten paikannusranneke pelottaa ja houkuttaa 11:03
- EU epäilee älykorttien sirunvalmistajia hintakartellista 13:22
- Lisää
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut
11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.
Kolme vuotta sitten
Etelä-Koreassa gigabitin yhteydet koteihin vuonna 2012
11.02.2009 Etelä-Koreassa aiotaan nostaa nettiyhteyksien nopeudet kymmenkertaisiksi kolmessa vuodessa.
Taloussanomat
- Kilpailuta asuntolaina, voit säästää 3 300 euroa 06:01
- Osuusliike myy samppanjaa alle Alkon hintojen 06:06
- HS: SAK ei enää torju eläkeiän nostoa 10:13
- Professori Ylelle: Valtiollisten lentoyhtiöiden aika on ohi 10:31
- Skoda somisti Roomsterinsa partiopoikatyylillä 06:10
- Koulutettu, ole iloinen huonosta palkastasi 06:01
- SK: Nokia ulkoisti lokakuussa – Accenture jakaa jo eropaketteja 20:59
- Suoraan Wall Streetiltä: "Olen nyt alfauros" 20:24
- Kreikan sopu järkkyi jo: Puoluepomo aikoo äänestää ei 16:22
- Raatoja tulee ravintola-alalla: "Dokaaminen meni muodista" 15:01
- » Taloussanomat.fi
Kommentit (3)
Ainoat napisijat löytyvät siitä sakista joka on tähän mennessä koittanut etsiä porsaanreikiä ja kiertää vanhan GPL:än ns. "rajoituksia".
Esimerkkeinä Tivo sekä Microsoftin ja Novelin patenttiskandaali.
Microsoftihan uhkailee jatkuvasti haastavansa kaikkien muiden Linux-jakeluiden kehittäjät oikeuteen mutta ei SUSE-Linuxin (Novelin tuote) mikä on aivan naurettavaa koska Novel käyttää tasan samoja kerneleitä, yms. avoimen lähdekoodin ohjelmistopaketteja jotka löytyvät ziljoonasta muusta distrosta. Ainoastaan vain hieman Novelin patchaamana.
Tälläinen menettely jossa tietylle käyttäjäkunnalle (Novelin koodaajat sekä SUSE-Linuxin käyttäjät) tarjotaan erivapauksia muiden, saman koodin käyttäjien kustannuksella on härskiä eikä kuuluu vapaiden ohjelmistojen (Free Software) eikä avoimen lähdekoodin (Open Source) maailmaan.
Veikkaankin että Novel tulee pian kuolemaan pois.
Luojan kiitos että tuo GPLv3 alkaa vihdoin olla valmis !
Kun kerran patenttien tarkoitus on monille hämärtynyt, palautetaan se tässä: Patenttien tarkoitus on ollut innovaation edistäminen antamalla keksinnön keksijälle suoja-aika, jonka puitteissa hän voi julkistamaansa keksintöä hyödyntää.
Kysymys kuuluukin, että kuinka 20 vuoden kielto ajatella jotakin patentoitua asiaa (kuten sivuttain keinumista, kaksoisklikkausta, verkosta ostosten tilaamista, yms.) joka ei edes keksinnön kriteerejä täytä, voi edistää innovaatiota.
Nykyinen tilanne USAssa on jo lähes mahdoton - mitään ohjelmistotuotantoa ei voi tehdä rikkomatta satoja patentteja. Ainoa tapa suojautua niiltä on hankkia oma patenttisalkku, jolla voi vastapelotella muita. Lopputulos on se, että suuret toimijat voivat halutessaan tuhota minkä tahansa start-up-yrityksen patenttisyytteellä. Kuinka tämä edistää innovaatiota ja kilpailua, on minulle selvää - ei mitenkään.
GPLv3 on tärkeä työväline tämän asevarustelukierteen katkaisemiseksi - saamalla olennaiset avoimen lähdekoodin tuotteet pois patenttisodan jaloista ja niiden kehittäjät ja käyttäjät suojattua patenttihyökkäyksiltä, päästään tästä kierteestä hiljaksiin pois. Tähän riittää, jos yksi iso pelaaja, esim. IBM, alkaa käyttää GPLv3:n alaista ohjelmistoa omassa toiminnassaan ja siten antaa suojan omilta patenteiltaan kaikille ko. ohjelmistojen käyttäjille ja kehittäjille.
Avoin ja suljettu ohjelmistomaailma ovat hyvin erilaisia. Avoimet ohjelmistot saivat tulta alleen vuosituhannen vaihteessa ja katsokaapa sen innovaation määrää, joka 7 vuodessa on saatu aikaan. Mitä sitä ennen on tapahtunut? Vuonna 1999 eivät ohjelmistot tehneet olennaisesti mitään todella uutta verrattuna siihen, mitä Xerox Parkissa oli vuonna 1980 ideoitu. Enemmän grafiikkaa, mutta ei mitään uutta. Siinä sitä innovaatiota kerrakseen - kaksi hukattua vuosikymmentä.