Lue uutinen mobiilisivustolla

Hyökkäykset osoittivat haavoittuvaisuuden

25.6.2007 12:14 Mitään mullistavaa ei tapahtunut, kun suomalaisiin verkkopalveluihin hyökättiin toukokuussa. Silti ihan kaikki ei hyökkäysten jälkeen ole ollut ennallaan.

Tietoturvayhtiöt toistavat nykyisin samaa mantraa: ”Tietoturvallisuutta uhkaavat rikokset ovat nyt ammattimaisia, ja niillä tavoitellaan rahallista hyötyä”.

Varmaan niin, mutta tuskin se sentään sitä tarkoittaa, että kaikki tämän hetken tietoturvauhat olisivat ammattirikollisuuden aikaansaannosta. Kuten on usein todettu, verkottunut maailma tarjoaa tapoja tehdä jäynää, joka näkyy ja tuntuu paljon laajemmin kuin aikana ennen verkkoa.

Ylen, STT:n, Eniron ja Suomi24.fi:n verkkopalvelujen toimintaa toukokuussa haitanneiden palvelunestohyökkäyksien takana ei ollut rahallisia motiiveja. Hyökkääjät eivät vaatineet rahaa iskujen lopettamisesta tai esittäneet muitakaan uhkavaatimuksia.

Eivät tietenkään, sillä eivät he rahaa halunneet. He halusivat äänensä kuuluviin tai kaltaistensa kunnioitusta – tai sitten he eivät halunneet yhtään mitään. He hyökkäsivät, koska oli helppo hyökätä.

Ammattirikollinen vai rivinörtti?

Viestintävirastosta kommentoitiin, että palvelunestohyökkäykset ovat nykyisin ammattimaisesti toteutettuja. Voi olla, mutta vaikka hyökkäykset olisi tehty ammattimaisesti, niitä ei välttämättä ole tehnyt ammattilainen, siis ammattirikollinen.

Palvelunestohyökkäyksen toteuttaminen ei enää nykyisin vaadi suurta osaamista. Kehitys on kulkenut tavallaan samalla tavoin kuin haittaohjelmissa. Itse ei välttämättä tarvitse osata tai vaivautua. Melkein kaiken voi saada – tai ainakin ostaa – valmiina.

Vuosien ajan haittaohjelmiakin tekivät ihan muut kuin ammattirikolliset, jotka puuhastelivat tuolloin vielä fyysisessä maailmassa. Viruksilla ja madoilla haluttiin lähinnä tehdä jäynää, esitellä omia koodaustaitoja tai kokeilla, miten helposti haittaohjelman saa leviämään.

Tuskin ihan kaikista takavuosien virusmaakareista on kehkeytynyt verkon ammattirikollisia.

Ajatus esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen tekemisestä ilman sen kummempaa rationaalista (lue: rahallista) motiivia tuntuu tietoturvayhtiöistä selvästi oudolta.

Miksi joku tekisi jäynää verkossa? Ehkä kokeilunhalusta. Ehkä jännityksestä. Ehkä inhosta tiettyä organisaatiota tai sen edustamaa aatemaailmaa vastaan. Ehkä tunteakseen, että kuuluu johonkin joukkoon ja samalla erottuu jostakin toisesta. Ehkä merkitäkseen reviirinsä. Ehkä tunteakseen, että on joku.

Entä jos Suomen keväiset palvelunestohyökkäykset olivat sittenkin vain finninaamaisen rivinörtin egotrippi? Olisiko kaadetuille palveluille noloa myöntää, että niitä ei tukkinutkaan paatunut ammattirikollinen, vaan pahainen skriptikakara?

Isot kohteet ovat maailmalla

Oikeastaan toukokuun palvelunestohyökkäyksistä jäi käteen lähinnä muutama arvailu siitä, kuka atakkien takana on ja onko kaikkien iskujen takana sama tekijä. Syyllisiä on etsitty milloin Venäjältä, milloin Romaniasta, milloin Ruotsista, milloin Somerolta. Viron hyökkäyksistä epäillään venäläiseen nuorisojärjestöön kuuluvaa henkilöä.

Ei Suomi edelleenkään taida olla se kaikkein seksikkäin kohde palvelunestohyökkääjille. Ei, vaikka voitettiinkin keväällä Venäjä lätkässä ja Ruotsi Euroviisuissa.

Tuntuu siltä, että tällaisissa tapauksissa tehdään tihutöitä maineen takia. Sitä mainetta saa aika paljon enemmän muualta kuin pienestä Suomesta. Maailmalla vastaavanlaiset hyökkäykset ovatkin arkipäivää.

Eihän Ylen www-sivujen kaatamisella ole rahaa pyritty tekemään – paitsi, jos joku jostakin ihmeen syystä olisi päättänyt maksaa jollekulle muulle Suomen kansallisen yleisradioyhtiön verkkosivujen tukkimisesta.

Vaikka Ylen sivuilla kaiketi on suomalaisittain tarkasteltuna paljon kävijöitä, verkkojen verkossa se on pikkuruinen tekijä. Antoisampaa alan tekijöille olisi kai kyykyttää isojen yhtiöiden miljoonapalveluja maailmalla.

Kysykää vaikka eBayltä, miten usein sitä vastaan kohdistetaan palvelunestohyökkäyksiä. Jos niihin ei voisi millään tavoin varautua, eBay olisi mennyt nurin jo aikaa sitten – verkkohuutokaupan liiketoiminta sentään perustuu toimivaan web-palveluun.

Taasko hyökätään?

Ei mikään tosiaan mullistunut, kun suomalaispalveluihin hyökättiin. Muutama verkkopalvelu oli tavoittamattomissa vähän aikaa ja tietoturvayhtiöiden markkinointiosastot kiirehtivät kertomaan, miten juuri heidän ratkaisunsa olisivat torjuneet tämän kaltaiset tietoturvauhat.

Silti jokin on hyökkäysten jälkeen muuttunut, ainakin vähäksi aikaa. Jos verkkoliikenne jostakin syystä hidastuu, monen mieleen tulee ensimmäisenä, että kyseessä voi olla taas hyökkäys.

Hyökkäykset palauttivat hetkeksi mieliin sen, miten riippuvaista kaikki on nykyisin tietotekniikasta ja toimivista tietoliikenneyhteyksistä. Ja koska niistä ollaan niin riippuvaisia, niiden haavoittuvuus on vaikea asia.

Terveyttäkin muistaa arvostaa viimeistään sitten, kun on sairas.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

Mitään mullistavaa ei tapahtunut, kun suomalaisiin verkkopalveluihin hyökättiin toukokuussa. Silti ihan kaikki ei hyökkäysten jälkeen ole ollut ennallaan.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 26.6.2007 11:41

0

0

Palvelunesto hyökkäys - tekniikka antaa hyvät mahdollisuudet suojautua hyökkäyksiltä ainakin jos päätavoitteena on pitää palvelimet hengissä (tekniikkana esim. content switch tuotteet). Seuraavana vaiheena on suodattaa ja priorisoida tietoliikenne ja käyttäjät ja tehdä strategia miten (automatiikka) toimii esim. palvelunestohyökkäyksen kohdalla - heitetääkö ensimmäisessä vaiheessa ulkomaiset yhteydet estolistalle jne

Ari

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 26.6.2007 11:41

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä

• Pohjanlahdelta löytyi upotettu konjakkilaiva
• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta