Lue uutinen mobiilisivustolla

Ne pienet näppäilyvirheet

2.8.2007 07:56 TeliaSoneran laajakaistayhteydet katkesivat yhden ammattilaisen näppäilyvirheeseen. Asentaja vain sattui mokaamaan sellaisessa paikassa, että se näkyi ja tuntui monelle. Virheitä sattuu kaikille. Ehkä niistä voi oppia jotakin.

Ai että miten oikeinkirjoitus liittyy tietoturvaan? Pienen mutkan kautta, mutta kuitenkin.

En nyt puhu siitä oikeinkirjoituksesta, jonka mukaan asemasta-sanan asemesta pitää kirjoittaa asemesta silloin, kun ei puhuta siitä asemasta, jossa Nykysuomen sanakirjan mukaan ”auto, lentokone, laiva tms. viipyy varsinaisen liikenteen väliaikana”. Sanottakoon tätä tämän jutun oikeinkirjoitusta vaikkapa lyöntivirheiden välttämiseksi.

TeliaSoneran asentaja näppäili kesäkuussa väärän päivämäärän palvelimeen, jota käynnistettiin sähkökatkoksen jälkeen. Seurauksena oli se, että joidenkin yhtiön asiakkaiden laajakaistayhteydet katkesivat, kun heidän liittymänsä suljettiin ennen aikojaan.

Pieni inhimillinen virhe, ja samalla kuitenkin osoitus siitä, että näppäilyvirheen vaikutukset voivat olla melko isoja. Ainakin ne Soneran asiakkaat, jotka yhteytensä menettivät vaikka vain vähäksi aikaa, pitivät virhettä vähintään ärsyttävänä. He myös miettivät varmaan, mitä kaikkea yhden ihmisen näppäilyvirhe voisi pahimmillaan aiheuttaa.

Ajatelkaa nyt. Ei miljoonia kaapattuja bottikoneita, ei palvelunestohyökkäystä, ei haittaohjelmia, ei tietomurtoa, vaan yhden pienen ihmisen yksi pieni kirjoitusvirhe.

Vaikuttaa oudolta, että Soneran kokoisessa laitoksessa sähkökatkos voi kaataa palvelimen, että päivämääräasetukset on tehtävä käsin ja että yhteyksien palauttaminen on noin hidasta. Se vasta hassua on, että yhden ihmisen merkin tai kahden mittainen virhe vaikuttaa niinkin moneen muuhun.

Sattuu sitä muillekin

Jos sattuu ammattilaisille virheitä, niin sattuu niitä muillekin. Jo omat tunnukset ja salasanat edellyttävät jonkinlaista oikeinkirjoitusta. Jos kirjaimet ja numerot eivät ole oikeassa järjestyksessä, ei pääse lukemaan sähköposteja, maksamaan laskuja tai päivittämään omia MySpace-sivuja.

Niinkin tarkkaa tämä oikeinkirjoitus on, että merkkien on oltava täsmälleen oikeita isoine ja pienine kirjaimineen kaikkineen. Ei auta, että on sinne päin tai suurin piirtein.

Jos selainohjelman url-kenttään kirjoittaa osoitteen väärin, ei pääse oikealle sivulle. Jos hyvin käy, selain vain ilmoittaa, ettei sivua voi näyttää.

Sitten voi tietysti myös päätyä sivulle, joka on tarkoituksella nimetty melkein samoin kuin se osoite, johon piti alun perin mennä. Koska verkko-osoitteita voi rekisteröidä vapaasti, on tavallista, että isojen ja tunnettujen yritysten domain-nimiä jäljittelevät osoitteet varataan nopeasti. On mokia.com, bokia.com, nookia.com, nokkia.com ja niin edelleen.

Näitä jäljittelyosoitteita on rekisteröity joko siksi, että halutaan sivuille kävijöitä tai siksi, että niitä voi yrittää kaupata yrityksille.

Pienestä kiinni

Jos käy huonosti, päätyy lyöntivirheen takia sivulle, joka on tehty varta vasten jonkinlaiseen haitantekoon. Tyypillisesti pankkitietojen kalastelijat käyttävät osoitteita, jotka näyttävät aika tavalla oikean pankin osoitteelta.

Jos naputtelee esimerkiksi verkkopankin osoitteen, mutta erehtyy yhdessä tai kahdessa kirjaimessa, voi siis päätyä tietojen kalastelijoiden huijaussivulle. Kun kerran oli jo menossa verkkopankkiin ja odottaa näkevänsä verkkopankkisivun selaimessa, vähän huonomminkin toteutettu huijaussivusto voi mennä läpi.

Vedätyksen läpimenoa helpottaa vielä kova hoppu. Kiireessä ei välttämättä tule huomanneeksi tarkistaa sen huolellisemmin, millä sivulla kulloinkin on. Ehkä juuri kiireen takia tuli naputelluksi se väärä osoitekin.

Virhelyönti voi tietysti viedä vahingossa myös muille hämärille sivuille. Tiettyjen sivujen kautta pahaa aavistamattomien surfaajien selaimiin yritetään ujuttaa ylimääräistä tavaraa, kuten haittaohjelmia. Jos sivuille saapuvan tietokone sattuu olemaan sopivasti haavoittuva, ei koneen haltuun ottaminen ole enää kovin vaikeaa.

Ihmiset menevät yleensä verkkopankkiinsa selaimen kirjanmerkkien kautta. Silti verkkopankissa käydään muualtakin kuin kotikoneelta, ja silloin osoite tulee kirjoitetuksi selaimen url-kenttään.

Tässä ei tietenkään ole kyse maailman suurimmasta ja polttavimmasta tietoturvaongelmasta, vaan siitä, että kyllä pienilläkin asioilla voi olla merkitystä.

Ennen kaikkea kyse on siitä, että tietoturvan kannalta eniten merkitystä on sillä, mitä käyttäjä järjestelmällään tekee – ei vain sillä, onko se järjestelmä muuten suojattu.

Joskus se on niistä pienistä asioista kiinni.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

TeliaSoneran laajakaistayhteydet katkesivat yhden ammattilaisen näppäilyvirheeseen. Asentaja vain sattui mokaamaan sellaisessa paikassa, että se näkyi ja tuntui monelle. Virheitä sattuu kaikille. Ehkä niistä voi oppia jotakin.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 3.8.2007 1:08

0

0

Hivenen oudoksuttaa näppäinvirheen väheksyminen,
että sattuuhan niitä tekevälle. No tottahan se on, että
tekevälle sattuu, mutta jos ydinlaitos räjähtää
näppäinvirheen takia, niin se ei ole enää pikkuasia,
eikä sitä voida enää väheksyä. Kun kyseessä
kuitenkin on näinkin massiivisesta mokasta, joka
koskettaa useita ihmisiä, niin ei tuollaisia
mitättömäksi luokiteltuja näppäinvirheitä saisi
tapahtua.

Hottentotti

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 3.8.2007 1:08

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Yksi Hyvinkään ammuskelussa haavoittuneista yhä kriittisessä tilassa
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Räikkönen: En saanut renkaita toimimaan