Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Työn ja ihmisen yhteensovittaminen

Ruotsalainen pikaloma ei paranna työuupumusta

Heidi Palo

9.11.2007 13:39 Ruotsalainen kolmen päivän pikalepo ei pure työuupumukseen, kirjoittaa MPS Finland Consultingin psykologi Heidi Palo. Hänen mukaansa sairauspoissaoloissa säästäminen alkaa siitä, että työpaikalle saadaan reilu työn tekemisen meininki ja ihmisiä kuunnellaan.

Työuupumuksessa on kyse työn ja ihmisen välisestä epäsuhdasta.
Heidi Palo

Työpaikkasivut pursuavat ilmoituksia, joissa haetaan joustavia, ulospäinsuuntautuneita, tavoitehakuisia ja – sanalla sanoen täydellisiä ihmisiä. Jos työtehtävät, työympäristö ja työyhteisö eivät johdonmukaisesti tarjoa mahdollisuutta työtavoitteissa onnistumiseen, ei kukaan jaksa loputtomiin yrittää - ei edes se täydellinen ihminen.

Nykyään ymmärretään
jo melko hyvin työssä jaksamiseen vaikuttavia perustekijöitä. Kuitenkin työntekijät tuovat usein esille, että työpaikan koneiden huoltoon panostetaan enemmän kuin työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseen tai parantamiseen. Koneiden pysähtyminen käy tuotannolle kalliiksi. Työntekijän sairauslomakin maksaa, mutta tähän työnantaja ei ole useinkaan löytänyt keinoja vaikuttaa.

Työtyytyväisyys ei kuitenkaan ole seurausta liikunnasta.

Useissa yrityksissä on mielletty työntekijöiden hyvinvointi erityisesti fyysiseksi hyvinvoinniksi ja tähän onkin kiitettävästi työpaikoilla panostettu. Työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen eivät kuitenkaan ole seurausta liikunnasta. Kun työntekijää arvostetaan ja hän tulee kuulluksi ja viihtyy työssään, on hänellä paremmin myös energiaa työpäivän jälkeen pitää itsestään huolta.

Sairauspoissaoloissa säästäminen alkaa siitä, että työpaikalle saadaan reilu työn tekemisen meininki ja ihmisiä kuunnellaan. Tämä yhtälö edellyttää sopivasti haasteita ja työn hallintaa, oikeanlaista työstä palkitsemista, toimivaa työyhteisöä, reilua ja tasapuolista kohtelua sekä työntekijän sisäisen arvomaailman ja yrityksen arvojen kohtaamista. Kun nämä perusasiat työssä ovat kohdallaan, työntekijä voi sitoutua työhönsä.

Viime aikoina Ruotsissa on ollut esillä työuupumuksen aiheuttamat pitkät sairauslomat ja kaavailut rajata työuupuneen oikeuttaa sairauslomiin. Ruotsin sosiaaliministerin mukaan kolmen päivän sairausloma riittää jo auttamaan työuupumuksesta palautumiseen.

Työuupumuksessa on kyse työn ja ihmisen välisestä epäsuhdasta.

Jos työssä onnistuminen edellyttää kohtuutonta ponnistelua ja muun elämän uhraamista on edessä kroonistuneen stressin myötä vähitellen etenevä pohjaton fyysinen ja psyykkinen väsymys sekä mahdollisia muita oireita. Vaikkakaan työuupumus ei parane ainoastaan lepäämällä, on lepääminen olennaista parantumisen alkuvaiheessa. Siihen ei Ruotsissa ehdotettu kolmen päivän palautuminen riitä.

Sitten tulee tärkeä haaste työuupuneen työpaikalle: jos työpaikalla ei mikään muutu ja työntekijä toimii itse kuten ennenkin, on melko varmaa, että sairausloma uusiutuu. Miten mahdollistaa sairauslomalta työhön paluu ilman, että päädytään pian uudelleen samaan tilanteeseen?


Tärkeä yhteistyökumppani, jota monet työpaikat eivät osaa vielä riittävässä määrin hyödyntää ennaltaehkäisevässä mielessä on työterveyshuolto. Työterveyshuollossa toimii työn ja terveyden ammattilaisia, joiden avulla voidaan perustyöterveydestä huolehtimisen lisäksi panostaa työyhteisöön ja laatia peruspelisääntöjä ja käytäntöjä esimiehen ja työyhteisön hyvinvoinnin tueksi.

Jos halutaan olla todella hyvissä ajoin liikkeellä, on tilanteeseen tartuttava jo silloin, kun ihmiset voivat hyvin ja työssä viihdytään. Työyhteisössä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin esimerkiksi coachingin tai työnohjauksen keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Coachingissa ja työnohjauksessa tarjotaan mahdollisuus ammatillisen identiteetin tarkasteluun ja vahvistamiseen sekä nykytilanteen kriittiseen tarkasteluun. Oman tilanteen havaitseminen on ensimmäinen askel muutokseen ja työssä voimaantumiseen.

Psykologi Heidi Palo työskentelee konsulttina MPS Finland Consulting Oy:ssä.

Jutun kirjoitti: Digitoday

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (15)

Huono 0
Ruotsalainen kolmen päivän pikalepo ei pure työuupumukseen, kirjoittaa MPS Finland Consultingin psykologi Heidi Palo. Hänen mukaansa sairauspoissaoloissa säästäminen alkaa siitä, että työpaikalle saadaan reilu työn tekemisen meininki ja ihmisiä kuunnellaan.

Työuupumuksessa on kyse työn ja ihmisen välisestä epäsuhdasta.
Heidi Palo
Digitoday
Huono 0
Asuttuani muutaman vuoden vähemmän kehittyneissä maissa, olen yhä vähemmän alkanut ymmärtää näitä elintasosairauksia ja niistä vouhottamista.

Kun miljoonat ihmiset tällä maapallolla tekevät 12h raskasta työtä, mielellään 6pv viikossa jos vain se työnantajalle sopii ja saavat siitä 100Euroa/kk, menevät kotiin missä pesevät käsin pyykin, tekevät ruoan ilman eineksiä, elävät perheineen yhdessä pienessä huoneessa jne jne tuntuu jotenkin naurettavalta kun ruotsalainen tai suomalainen toimistorotta uupuu tehdessään toimistossa 40h/vko.

Ehkä näille uupuneille ihmisille pitäisi mielummin näyttää vähän maailmaa ja siten saada vähän perspektiiviä omiin ongelmiin - kotona makailu tuskin siihen auttaa.
Perspektiiviä hoidoksi
Huono 0
Työuupumukseen johtava kuormitus ei ole 40h/vko vaan pahimmillaan 24*7, kun nukutuksikaan ei saa. Nykyiset toimistorottatyöt kulkevat koko ajan päässä ja sen lisäksi useimmiten kännykässä ja läppärissäkin mukana.
Uneton
Huono 0
Pyhtyä edelliseen puhujaan. On aivan eri asia joutua tekemään kohtuuttomat määrät työtä pakon edessä, kun kouluttautua tehtävään monta vuotta ja tämän myötä luoda työstä itselleen elämä.

Jokainen joka on tehnyt hanttihommia kesätöinä tai väliaikaisena vaihtoehtona tietää miten erilaista on olla esim tehtaan linjalla tai kassa hommissa, kun työ asiat kaikkoavat mielestä samalla sekunnilla kun leimaa itsensä ulos.

Tämä tietysti täysin vähättelemättä kehitysmaiden kohtaloa. Ei se 12 tunnin tehdas vuoro maistuisi kenellekkään, jos siitä saisi saman palkan kuin mitä nyt normaalista työviikosta :D
näinpä
Huono 0
Seurasin kerran satunnaisen säännöllisesti erään ison yhtiön parkkipaikkaa omasta ikkunastani, siis sellaisen jonka toimihenkilöiden luottamusmiehet lehdissä puhuivat tomihenkilöidensä "kohtuuttomasta työkuormasta" ja "työntekijöiden uupumisesta".

Parkkipaikka oli lähes tyhjä aamulla klo 8, suurin osa autoista tuli paikalle 8:15 - 9.00 Iltapäivällä ruuhka pois alkoi klo 15:45, pahin ruuhka 16 - 16:30.

Eli nämä kuormitetut toimihenkilöt tekivät töitä 7 - 8h/pv, ja siitä vielä ruokatauko pois.

On mahdollista että kotona puurretaan mahdottomia määriä, mutta on se kumma että kenellekään ei jäänyt mieleen jäädä työpaikalle vähän myöhempään ettei olisi tarvinnut ruuhkassa seisoa.

Ehkä kaikilla oli päiväkotilapsia....
Työpaikalla 8h/pv
Huono 0
Asuttuani muutaman vuoden vähemmän kehittyneissä maissa, olen yhä vähemmän alkanut ymmärtää näitä elintasosairauksia ja niistä vouhottamista.

Kun miljoonat ihmiset tällä maapallolla tekevät 12h raskasta työtä, mielellään 6pv viikossa jos vain se työnantajalle sopii ja saavat siitä 100Euroa/kk, menevät kotiin missä pesevät käsin pyykin, tekevät ruoan ilman eineksiä, elävät perheineen yhdessä pienessä huoneessa jne jne tuntuu jotenkin naurettavalta kun ruotsalainen tai suomalainen toimistorotta uupuu tehdessään toimistossa 40h/vko.

Ehkä näille uupuneille ihmisille pitäisi mielummin näyttää vähän maailmaa ja siten saada vähän perspektiiviä omiin ongelmiin - kotona makailu tuskin siihen auttaa.

Selkeästi et ymmärrä asiasta yhtään mitään, työuupumus tulee useimmiten siitä, että työasiat eivät jää työpaikalle kun muodollisesti lähdet töistä kotiin. Kun kaivat ojaa ja lähdet kotiin, työnteko loppuu samalla sekunnilla kun lapio tipahtaa kädestä ja töitä tehdessäkin voi ajatella ihan omiaan, ei sellainen uuvuta kuin ruumista.

Molempia töitä tehneenä tiedän, että "elintasosairaudesta" puhuminen kertoo heti sen, että kirjoittaja ei ole ikinä tehnyt vaativaa aivotyötä elääkseen. Se on ihan yhtä raskasta kuin 12h ojan kaivaminen, mutta toisella tavalla. Eikä tilanne muutu mihinkään vaikka käy maailmalla katsomassa asiaa, täsmälleen sama ongelma on kaikissa maissa, maan yleisestä elintasosta riippumatta. Kas kun ruumis on työmaalla kyllä 40h viikossa, mutta työasiat pyörivät päässä 168 tuntia viikossa. Mutta mistäpä kirjoittaja sen tietäisi, muuten tuollaista tuubaa ei viitsisi kirjoittaa.
Tuomas
Huono 0
Ruotsin sosiaaliministeriö on ihan pihalla. Työuupumuksen kehittymiseen menee yleensä vuosia, ei sellaiseen kolmen päivän satunnaisloma vaikuta yhtään mitään. Käsittämätön ajatuskin.

3 kuukautta voisi sopivasti autettuna vaikuttaa ja vuosi alkaa kuulostaa riittävältä. Vuorotteluvapaa on tuolta väliltä, saattaisi riittää. Kokemuksia?
Tuomas
Huono 0
Eli nämä kuormitetut toimihenkilöt tekivät töitä 7 - 8h/pv, ja siitä vielä ruokatauko pois.

Siis sinä näit heidän olevan työpaikalla tuon ajan. Sitä, että paljonko he tekivät töitä, sinä et näe etkä tiedä. Ne, jotka selviävät 8 tunnilla, selviävät helpolla eivätkä ole uupuneita.

Ero lapionheiluttajaan tulee juuri siitä: Aivotyötä voi tehdä ja tehdäänkin vielä monta tuntia sen jälkeen kun on jo lähdetty pois työpaikalta, kas kun aivojen käskeminen pois päältä on vaikeata.

Käyttämättäjättäminen on helppoa, mutta jatkuvasti käytössäolevaa päätä ei ole kovinkaan helppo panna tyhjäkäynnille ja siitä sitten seuraa mm. tälläisiä kirjoituksiakin.

Sama ilmiö kuin ihmisillä, jotka ovat niin tottuneita töiden tekemiseen, että ellei ole mitään tekemistä, sitä on keksittävä vaikka väkisin, koska ei osata olla jouten. Umpilaiska ihminen taas ei tee, eikä välttämättä edes kykene tekemään, mitään, vaikka olisi tarvettakin. Aivotöihin pätee ihan sama periaate, se vain ei näy ulospäin.
Tuomas
Huono 0
Niinpä. Yhdyn Perspektiä hoidoksi -nimimerkin ajatuksiin. Onko niin, että meillä teollistuneissa, ns. hyvinvointivaltioissa on kuitenkin periaatteessa jo kaikkea hyvää elämässämme siinä määrin, että varsinaiset tavoitteet, joiden takia motivoitua työhön ja työstä, puuttuvat... Emme huomaa niitä pieniä arjen asioita, joiden takia iloita ja ihmissuhteetkin muuttuvat vain "rasitteiksi" varsinkin jos ne eivät palvele omia päämääriämme.
Kaikki niin hyvin, että on paha olla
Huono 0
"Molempia töitä tehneenä tiedän, että "elintasosairaudesta" puhuminen kertoo heti sen, että kirjoittaja ei ole ikinä tehnyt vaativaa aivotyötä elääkseen. "

Olen ko kirjoittaja ja tehnyt ns vaativaa aivotyötä 15v, ainakin palkkatason mukaan kuuluu sinne vaativimpaan viidennekseen eli luulen tietäväni jotain aivotyön tekemisestä, ja tehnyt myös ennen sitä paljon ns. ojan kaivuuta.

Olisi mielenkiintoista tehdä empiirinen kokeilu: laittaa nämä aivotyön uuvuttamat henkilöt vaikka samalla palkalla tekemään sitä 12h x 6pv ojan kaivuuta, ja sitten kysyä parin kuukauden jälkeen haluaisitko palata siihen uuvuttavaan 40h/vko aivotyöhön. Luulisin että 100% palaisi kiljuen taas "uupumaan".

Viestini oli siis että me aivotyöläiset pääsemme loppujen lopuksi järkyttävän helpolla.
Empiirinen kokeilu olisi mielenkiintoinen
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Sonera varoittaa häiriöistä kaapelitelevisiossa

26.05.2009 Telekonserni Sonera vaihtaa kaapelitelevision salausjärjestelmää ja siirtyy uusiin kaapelikortteihin.

.