Lue uutinen mobiilisivustolla

Elisassa maksetaan vanhoista synneistä

- Ja jos ovea ei reilusti avata, hermostuneimmat pyrkivät saranapuolelta sisään, ennustaa Taloussanomien päätoimittaja Juha-Pekka Raeste.

1.12.2007 17:40 He huomasivat äänienemmistönsä vasta yhtiökokouksessa.

Oli maaliskuun loppu 2006, ja islantilainen sijoittaja Thor Björgólfsson ja hänen kumppaninsa Ari Salmivuori istuivat teleoperaattori Elisan yhtiökokouksessa.

Päällisin puolin kaikki sujui sopuisasti, mutta kokousta oli edeltänyt yli kolme kuukautta kestänyt kiihkeä taistelu hallituspaikoista.

Björgólfsson oli halunnut hallitukseen nuoria leijonia, jotka tekisivät Elisasta omistaja-arvon kasvattamiseen keskittyvän pörssiyhtiön. Suomalaiset omistajainstituutiot puolestaan ehdottivat uusiksi hallituksen jäseniksi eläkeikäisiä entisiä huippujohtajia ja perinteisten valtarakenteiden vakaita puolustajia. Tiettävästi eräs instituutio-omistaja uhkasi jopa vetää asiakkuutensa pois Elisasta, jos suomalaisten tahto ei toteutuisi.

Islantilainen Thor oli suomalaisten mahtimiesten käytöksestä tuohtunut. Elisaan yli 300 miljoonaa euroa sijoittaneesta islantilaisesta näytti pahasti siltä, että parikymmentä suomalaismiestä sopi maan talouselämän asioista ja suuryritysten hallituspaikoista keskenään, ilman merkittävää henkilökohtaista omistusta.

Yhtiökokoukseen mennessä kaikki oli kuitenkin saatu sovittua.

Ääntenlaskennan jälkeen kävi ilmi, että Thorilla ja Salmivuorella oli yhteensä 57,2 prosenttia yhtiökokouksen äänistä. Sillä äänimäärällä he olisivat voineet viedä piirtoheittokalvolle raapustettuna minkä tahansa hallituksen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi eikä muilla olisi ollut asiaan nokan koputtamista.

Sitä ei tehty, mutta Thorille kävi selväksi, että parinkymmenen prosentin siivulla käytetään kansanosakeyhtiö Elisassa suurta valtaa.

Nyt, 1,5 vuotta myöhemmin, sama taistelu vallasta jatkuu.

Thorin sijoitusyhtiö Novator vaati tällä viikolla Elisan jakamista niin, että yhtiö jaettaisiin emoyhtiöön ja teletoimintaa harjoittavaan tytäryhtiöön. Hatarana perusteluna on se, että emoyhtiö voisi näin paremmin sopia kansainvälisestä yhteistyöstä. Käytännössä muutos lisäisi hallituksen valtaa ja mahdollistaisi teoriassa liiketoiminnan sutjakan myynnin ilman yhtiökokouksen siunausta.

Ylimääräinen yhtiökokous on siirretty tammikuulle, ja kiistakumppanit keräävät muilta osakkailta valtakirjoja.

Riidan tässä vaiheessa suomalaisten suurten omistajien kannattaisi katsoa peiliin ja arvioida mahdollisimman neutraalisti, onko ulkomaalaista omistajaa kohdeltu menneinä vuosina Elisassa tasavertaisesti.

Jos hallituspaikkoja ei jaeta omistusten suhteessa kaikkia osakkeenomistajia kunnioittaen, väärin kohdellut suuttuvat.

Ja jos ovea ei reilusti avata, hermostuneimmat pyrkivät saranapuolelta sisään.

Juha-Pekka Raeste toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on viisi ynnä yksitoista?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.