Miksi me emme saa äänestää netissä?

Tutkija Mikko Välimäki tutustui äänestyskoneen toimintaan oikeusministeriön tilaisuudessa.
8.2.2008 16:01 Kävin tänään oikeusministeriön järjestämässä mainostilaisuudessa kokeilemassa kuinka ”sähköisen äänestämisen” nimellä kulkeva viritelmä toimii.
Ensin haetaan sirukortti vaalivirkailijalta henkilöllisyystodistusta vastaan. Kortti työnnetään äänestyskopissa olevaan kosketusnäytölliseen koneeseen. Sitten näppäillään ehdokkaan numero, jonka jälkeen kone vielä varmistaa, että olithan äänestämässä tätä ehdokasta. Kyllä kiitos ja ääni siirtyy TietoEnatorin holvien syövereihin odottamaan yhteenlaskua.
Kuulostaa varsin yksinkertaiselta. Teknisesti äänestäjän pää järjestelmästä vaikuttikin toimivan kohtuullisesti. Mitä nyt näytönpäivityksessä oli pientä viivettä ja näytöllä tuntui olevan ylimääräisiä valintoja kuin VR:n lippuautomaatissa. Mieltä lämmitti, kun äänestyssovelluksen kerrottiin toimivan Linuxilla.
Pioneerihengestä huolimatta oikeusministeriö on saanut vastaansa äänekästä kritiikkiä. Järjestelmän tietoturvaa on epäilty. Mistä tiedämme, että TietoEnatorin pää toimii turvallisesti? Järjestelmän valvontatarkastusta ja siihen liittyvää salailua on ihmetelty. Mistä tiedämme, että järjestelmän virheet tulevat tarkastuksen jälkeen varmasti julkisiksi? Näihin kysymyksiin saatiin mielestäni asialliset vastaukset. Kyse on lopulta teknisistä yksityiskohdista, jotka saadaan huolellisella insinöörityöllä voitettua.
Seuraava kysymys on, miten tämä hanke edistää kansalaisvaikuttamisen ”sähköistymistä”? Mieleen tulee nimittäin YK:n vasta julkistama sähköisen hallinnon kansalainvälisen vertailuselvitys (UN E-Government Survey 2008). Sähköisessä kansalaisvaikuttamisessa (e-participation) Suomi oli häpeällisesti sijalla 45 samoin pistein sellaisten tietotekniikan ja demokratian edelläkävijöiden kuin Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa.
Vastaus on, että tällä viritelmällä kansalaisvaikuttaminen ei kehity.
Oikeusministeriö joutui myöntämään, että järjestelmän käyttöönotto ei tule nähtävästi vaikuttamaan millään tavalla laskussa olevaan äänestysaktiivisuuteen. Lopputuloksena järjestelmän näkyväksi vaikutukseksi jää uutiskuvien lisäksi se, että Aku Ankka ei saa enää ääniä (ja jälleen yksi yhteiskunnallisen mielenilmauksen kanava on tukittu).
Ilmeisesti missään vaiheessa ei ole kysytty mitä tavallinen äänestäjä käsittää sähköisellä äänestämisellä. Miten mikään muuttuu, jos äänestyskoppeihin ostetaan tietokoneita? Miksi me emme saa äänestää netissä omilla tietokoneillamme? Miksi me emme saa toteuttaa äänestyspäätöstä samalla kun tutkimme ehdokkaiden kotisivuja?
Nettiäänestykseen liittyvät ongelmat ovat toki kertaluokkaa suurempia kuin nyt esitellyssä virityksessä. Oikeusministeriön mukaan vaalisalaisuus ja vaalivapaus toteutuvat vain virallisessa äänestyskopissa. Pessimistit ja kyynikot pitävät vallankaappausta mahdollisena, jos nettiäänestys sallitaan. Nähtävästi me emme saa vielä pitkään aikaan äänestää netissä toisin kuin vaikkapa virolaiset heimoveljemme.
Itse toivon kaikesta huolimatta rakentavaa keskustelua nettiäänestyksen järkevästä kehittämisestä. Ehkä riskit valtakunnallisissa vaaleissa ovat liian suuria. Miksei nettiäänestystä voitaisi kuitenkin kokeilla alemmalla tasolla kuten kunnallisvaaleissa? En ollenkaan usko villeimpiin väärinkäytösväitteisiin. Rakennetaanhan sitä ydinvoimaloitakin. Jos äänestysvilkkaus saataisiin nettiäänestyksillä merkittävästi kasvamaan, minimaalisen riskin ottaminen on mielestäni perusteltua.
Kirjoittaja on tutkija Hankenilla sekä EFFI ry:n entinen puheenjohtaja.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 00:31 Sosiaaliset lahjat tunkevat Suomeen
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 00:31 Sosiaaliset lahjat tunkevat Suomeen
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- Kommentoiduimmat
Uutisviikko
Mitä viikolla on tapahtunut, mikä puhuttanut eniten? Koko viikon uutiset.
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
Uusimmat uutiset
- Cukurovan ote ei kirpoa Turkcellin vallan kahvasta 11:00
- Twiittaileva Murdoch sättii Obamaa ja Googlea 10:55
- Homovastainen kirkko protestoi Jobsin hautajaisissa 09:41
- Skype ostaa GroupMe-ryhmäviestiyhtiön 08:48
- Applea vastaan aktivismipäivä Suomessa 14:02
- Kiina kielsi ihmisoikeus-sanan tekstiviesteissä 15:23
- Asbestikalsarit liekeissä 15:42
- Lasten paikannusranneke pelottaa ja houkuttaa 11:03
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Nokia hallitsee suomalaisyritysten mobiilialustoja
28.05.2007 Suomalaiset keskisuuret yritykset ovat vasta alkutaipaleella mobiiliratkaisujen hyödyntämisessä. Viidennes ei ole edes miettinyt mobiiliratkaisuja ja 42 prosenttia on saanut aikaan vasta perusratkaisun. Päätelaitteissa Nokian asema on ylivoimainen.
Kolme vuotta sitten
Lex Nokia -tiimi voi tehdä yllätysiskun vaikka Nokiaan
28.05.2009 Tietosuojavaltuutetun toimisto ei aio jäädä pelkäksi postikonttoriksi Lex Nokia -lain soveltamisessa. Tarvittaessa tietosuojavaltuutettu tekee tarkastusiskun vaikka itse Nokiaan.
Taloussanomat
- Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki? 06:01
- Suomikin oli hukkua liian vahvaan valuuttaan 06:09
- Yritysguru: Facebook tappaa Piilaakson 10:17
- Tämäkin vielä: Turistitkin kaihtavat Kreikkaa 15:08
- Muhkean muovinen Nissan Juke 06:05
- Unohda hameenhelmaindeksi – ensitreffit kertovat talouden tilan 16:19
- Yle: Katainen torjuu ajatuksen valtion kaivosyhtiöstä 16:54
- Konkareiden neuvot koulunsa päättäville: Intohimoa ja tasapainoa 17:47
- Jos Kreikka lähtee, Saksa kärsii 11:08
- Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin 06:09
- » Taloussanomat.fi













Kommentit (35)
Jepjep. Mutta montako ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoa käsin netin välityksellä, sinä tiedät?
Jepjep. Mutta montako sellaista ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoaan käsin netin välityksellä, sinä tiedät?
Käyttäjien (äänestäjän) kannalta kaikki menee oleellisesti huonompaan suuntaan.
Nopeuttaa ääntenlaskentaa. Teoriassa ääntenlaskennessa on myös vähemmän virheitä tuon lopputuloksena.
Mutta voiko tuolla järjestelmällä äänestää Ankkoja?
Tärkeä kysymys, jonka voi toki kääntää toisin päin: Voisiko olla mahdollista, että tuolla järjestelmällä voi äänestää muutakin kuin Ankkoja?
Luultavasti luku on aika tavalla tätä suurempi. Voiko lukemia verrata potentiaaliseen äänestysaktiivisuuden kasvuun? Entä voiko äänestysaktiivisuus laskea joiltakin osin nettiäänestyksen myötä?
- Vaikka nettiäänen voisi vaihtaa jälkeenpäin äänestyskopissa kuten Virossa, silti äänen ostaja saisi ostettua ääniä nukkuvilta äänestäjiltä, joita äänestys ei oikeasti kiinnosta.
- Jos äänen voi vaihtaa jälkeenpäin, henkilö ja ääni on sidottava jollakin tapaa toisiinsa. Tämä mahdollistaisi laajamittaisen vaalisalaisuuden rikkomisen järjestelmän hallitsijan taholta.
- Kotikoneissa olevat haittaohjelmat voisivat rikkoa vaalisalaisuutta tai vaihtaa ääniä.