Miksi me emme saa äänestää netissä?

Tutkija Mikko Välimäki tutustui äänestyskoneen toimintaan oikeusministeriön tilaisuudessa.
8.2.2008 16:01 Kävin tänään oikeusministeriön järjestämässä mainostilaisuudessa kokeilemassa kuinka ”sähköisen äänestämisen” nimellä kulkeva viritelmä toimii.
Ensin haetaan sirukortti vaalivirkailijalta henkilöllisyystodistusta vastaan. Kortti työnnetään äänestyskopissa olevaan kosketusnäytölliseen koneeseen. Sitten näppäillään ehdokkaan numero, jonka jälkeen kone vielä varmistaa, että olithan äänestämässä tätä ehdokasta. Kyllä kiitos ja ääni siirtyy TietoEnatorin holvien syövereihin odottamaan yhteenlaskua.
Kuulostaa varsin yksinkertaiselta. Teknisesti äänestäjän pää järjestelmästä vaikuttikin toimivan kohtuullisesti. Mitä nyt näytönpäivityksessä oli pientä viivettä ja näytöllä tuntui olevan ylimääräisiä valintoja kuin VR:n lippuautomaatissa. Mieltä lämmitti, kun äänestyssovelluksen kerrottiin toimivan Linuxilla.
Pioneerihengestä huolimatta oikeusministeriö on saanut vastaansa äänekästä kritiikkiä. Järjestelmän tietoturvaa on epäilty. Mistä tiedämme, että TietoEnatorin pää toimii turvallisesti? Järjestelmän valvontatarkastusta ja siihen liittyvää salailua on ihmetelty. Mistä tiedämme, että järjestelmän virheet tulevat tarkastuksen jälkeen varmasti julkisiksi? Näihin kysymyksiin saatiin mielestäni asialliset vastaukset. Kyse on lopulta teknisistä yksityiskohdista, jotka saadaan huolellisella insinöörityöllä voitettua.
Seuraava kysymys on, miten tämä hanke edistää kansalaisvaikuttamisen ”sähköistymistä”? Mieleen tulee nimittäin YK:n vasta julkistama sähköisen hallinnon kansalainvälisen vertailuselvitys (UN E-Government Survey 2008). Sähköisessä kansalaisvaikuttamisessa (e-participation) Suomi oli häpeällisesti sijalla 45 samoin pistein sellaisten tietotekniikan ja demokratian edelläkävijöiden kuin Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa.
Vastaus on, että tällä viritelmällä kansalaisvaikuttaminen ei kehity.
Oikeusministeriö joutui myöntämään, että järjestelmän käyttöönotto ei tule nähtävästi vaikuttamaan millään tavalla laskussa olevaan äänestysaktiivisuuteen. Lopputuloksena järjestelmän näkyväksi vaikutukseksi jää uutiskuvien lisäksi se, että Aku Ankka ei saa enää ääniä (ja jälleen yksi yhteiskunnallisen mielenilmauksen kanava on tukittu).
Ilmeisesti missään vaiheessa ei ole kysytty mitä tavallinen äänestäjä käsittää sähköisellä äänestämisellä. Miten mikään muuttuu, jos äänestyskoppeihin ostetaan tietokoneita? Miksi me emme saa äänestää netissä omilla tietokoneillamme? Miksi me emme saa toteuttaa äänestyspäätöstä samalla kun tutkimme ehdokkaiden kotisivuja?
Nettiäänestykseen liittyvät ongelmat ovat toki kertaluokkaa suurempia kuin nyt esitellyssä virityksessä. Oikeusministeriön mukaan vaalisalaisuus ja vaalivapaus toteutuvat vain virallisessa äänestyskopissa. Pessimistit ja kyynikot pitävät vallankaappausta mahdollisena, jos nettiäänestys sallitaan. Nähtävästi me emme saa vielä pitkään aikaan äänestää netissä toisin kuin vaikkapa virolaiset heimoveljemme.
Itse toivon kaikesta huolimatta rakentavaa keskustelua nettiäänestyksen järkevästä kehittämisestä. Ehkä riskit valtakunnallisissa vaaleissa ovat liian suuria. Miksei nettiäänestystä voitaisi kuitenkin kokeilla alemmalla tasolla kuten kunnallisvaaleissa? En ollenkaan usko villeimpiin väärinkäytösväitteisiin. Rakennetaanhan sitä ydinvoimaloitakin. Jos äänestysvilkkaus saataisiin nettiäänestyksillä merkittävästi kasvamaan, minimaalisen riskin ottaminen on mielestäni perusteltua.
Kirjoittaja on tutkija Hankenilla sekä EFFI ry:n entinen puheenjohtaja.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 09:59 Intia perui toimiluvat, Telenor uhkaa lähteä
- 09:21 Äidit käyvät imettämällä Facebookia vastaan
- 09:02 Super Bowl tuotti hurjan Twitter-ennätyksen
- 07:00 Facebook laskee tykkääjät aktiivikäyttäjiksi
- 01:28 Google taklaa mahdottomia ongelmia
- 6.2. Google pyyhki Atlantiksen kartalta
- 6.2. Nokia Lumia saa valkoisen värin
- 6.2. Pelkkä kortin vilautus riittää kaupan kassalla
- 6.2. Järjestelmävika sotki DNA:n lukuja
- 6.2. Suosittu piraattisivusto antautui
- 6.2. Apple hakkasi Nokian ennätyksen
- 6.2. Riita roihahti Android Marketin 15 minuutin palautusajasta
- 6.2. Tällaista osuutta Motorola vaatii Applen puhelimista
- 6.2. Facebookin kännykkämainokset tulevat maaliskuussa
- 6.2. It-tähdet loistavat Super Bowl -mainoksissa
- 4.2. Åbo Akademi: IPhone on ensikäyttäjälle Lumiaa helpompi
- 4.2. Nokia: Laittomia mineraaleja on vaikea valvoa
- 4.2. Googlen virhe pudotti Chrome-selaimen suosiota
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 6.2. Pelkkä kortin vilautus riittää kaupan kassalla
- 4.2. Googlen virhe pudotti Chrome-selaimen suosiota
- 6.2. Nokia Lumia saa valkoisen värin
- 6.2. Riita roihahti Android Marketin 15 minuutin palautusajasta
- 6.2. Suosittu piraattisivusto antautui
- 4.2. Åbo Akademi: IPhone on ensikäyttäjälle Lumiaa helpompi
- 6.2. Google pyyhki Atlantiksen kartalta
- 6.2. Facebookin kännykkämainokset tulevat maaliskuussa
- 6.2. Apple hakkasi Nokian ennätyksen
- 6.2. Tällaista osuutta Motorola vaatii Applen puhelimista
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 4.2. Åbo Akademi: IPhone on ensikäyttäjälle Lumiaa helpompi
- 6.2. Nokia Lumia saa valkoisen värin
- 6.2. Pelkkä kortin vilautus riittää kaupan kassalla
- 6.2. Tällaista osuutta Motorola vaatii Applen puhelimista
- 6.2. Apple hakkasi Nokian ennätyksen
- 6.2. Suosittu piraattisivusto antautui
- 4.2. Googlen virhe pudotti Chrome-selaimen suosiota
- 6.2. Riita roihahti Android Marketin 15 minuutin palautusajasta
- 6.2. Facebookin kännykkämainokset tulevat maaliskuussa
- 4.2. Nokia: Laittomia mineraaleja on vaikea valvoa
- Kommentoiduimmat
Kevyt ja nopea
Oletko jo tutustunut m.digitoday.fi-mobiilisivustoon?
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
Uusimmat uutiset
- Twiittaileva Murdoch sättii Obamaa ja Googlea 10:55
- Homovastainen kirkko protestoi Jobsin hautajaisissa 09:41
- Skype ostaa GroupMe-ryhmäviestiyhtiön 08:48
- Applea vastaan aktivismipäivä Suomessa 14:02
- Kiina kielsi ihmisoikeus-sanan tekstiviesteissä 15:23
- Asbestikalsarit liekeissä 15:42
- Lasten paikannusranneke pelottaa ja houkuttaa 11:03
- EU epäilee älykorttien sirunvalmistajia hintakartellista 13:22
- Lisää
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Nokia tukee gsm-verkkoja Hollannissa
07.02.2007 Nokia on saanut matkapuhelinverkon ylläpitosopimuksen Hollannin kolmanneksi suurimmalta matkapuhelinoperaattorilta T-Mobilelta. Sopimus kattaa wcdma 3G- sekä gsm-verkot.
Kolme vuotta sitten
Brittimies ilmoitti avioerosta Facebookissa
07.02.2009 39-vuotias brittimies ilmoitti kuusivuotisen avioliiton päättymisestä Facebookissa. Ystävä kertoi ilmoituksesta vaimolle.
Taloussanomat
- Anteeksi, unohdin kaiken – pätkiikö sinullakin töissä? 06:01
- Suomen kauppataseessa ennätysvaje – "Kuin öljykriisissä" 09:15
- Kriisi iski autonvuokraajiin – ikärajojakin laskettu 06:08
- Sanoman liikevoitto kasvoi selvästi - ylitti ennusteet 09:20
- Volvo vaanii Saab-tehtaan jäämistöä 09:37
- Neuvottelut jatkuvat Kreikassa – yleislakko säästöjä vastaan 08:21
- Yle: Nokia irtisanoo ja rekrytoi yhtä aikaa 08:45
- UBS:n loppuvuoden tulos romahti 09:01
- Haaviston kannattajat asuvat kalleimmin 15:37
- HS: Liki 70 kuskia saa lähteä Helsingin bussiyhtiöstä 07:25
- » Taloussanomat.fi













Kommentit (35)
Jepjep. Mutta montako ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoa käsin netin välityksellä, sinä tiedät?
Jepjep. Mutta montako sellaista ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoaan käsin netin välityksellä, sinä tiedät?
Käyttäjien (äänestäjän) kannalta kaikki menee oleellisesti huonompaan suuntaan.
Nopeuttaa ääntenlaskentaa. Teoriassa ääntenlaskennessa on myös vähemmän virheitä tuon lopputuloksena.
Mutta voiko tuolla järjestelmällä äänestää Ankkoja?
Tärkeä kysymys, jonka voi toki kääntää toisin päin: Voisiko olla mahdollista, että tuolla järjestelmällä voi äänestää muutakin kuin Ankkoja?
Luultavasti luku on aika tavalla tätä suurempi. Voiko lukemia verrata potentiaaliseen äänestysaktiivisuuden kasvuun? Entä voiko äänestysaktiivisuus laskea joiltakin osin nettiäänestyksen myötä?
- Vaikka nettiäänen voisi vaihtaa jälkeenpäin äänestyskopissa kuten Virossa, silti äänen ostaja saisi ostettua ääniä nukkuvilta äänestäjiltä, joita äänestys ei oikeasti kiinnosta.
- Jos äänen voi vaihtaa jälkeenpäin, henkilö ja ääni on sidottava jollakin tapaa toisiinsa. Tämä mahdollistaisi laajamittaisen vaalisalaisuuden rikkomisen järjestelmän hallitsijan taholta.
- Kotikoneissa olevat haittaohjelmat voisivat rikkoa vaalisalaisuutta tai vaihtaa ääniä.