Lue uutinen mobiilisivustolla

Miksi me emme saa äänestää netissä?

Tutkija Mikko Välimäki tutustui äänestyskoneen toimintaan oikeusministeriön tilaisuudessa.

8.2.2008 16:01 Kävin tänään oikeusministeriön järjestämässä mainostilaisuudessa kokeilemassa kuinka ”sähköisen äänestämisen” nimellä kulkeva viritelmä toimii.

Ensin haetaan sirukortti vaalivirkailijalta henkilöllisyystodistusta vastaan. Kortti työnnetään äänestyskopissa olevaan kosketusnäytölliseen koneeseen. Sitten näppäillään ehdokkaan numero, jonka jälkeen kone vielä varmistaa, että olithan äänestämässä tätä ehdokasta. Kyllä kiitos ja ääni siirtyy TietoEnatorin holvien syövereihin odottamaan yhteenlaskua.

Kuulostaa varsin yksinkertaiselta. Teknisesti äänestäjän pää järjestelmästä vaikuttikin toimivan kohtuullisesti. Mitä nyt näytönpäivityksessä oli pientä viivettä ja näytöllä tuntui olevan ylimääräisiä valintoja kuin VR:n lippuautomaatissa. Mieltä lämmitti, kun äänestyssovelluksen kerrottiin toimivan Linuxilla.

Pioneerihengestä huolimatta oikeusministeriö on saanut vastaansa äänekästä kritiikkiä. Järjestelmän tietoturvaa on epäilty. Mistä tiedämme, että TietoEnatorin pää toimii turvallisesti? Järjestelmän valvontatarkastusta ja siihen liittyvää salailua on ihmetelty. Mistä tiedämme, että järjestelmän virheet tulevat tarkastuksen jälkeen varmasti julkisiksi? Näihin kysymyksiin saatiin mielestäni asialliset vastaukset. Kyse on lopulta teknisistä yksityiskohdista, jotka saadaan huolellisella insinöörityöllä voitettua.

Seuraava kysymys on, miten tämä hanke edistää kansalaisvaikuttamisen ”sähköistymistä”? Mieleen tulee nimittäin YK:n vasta julkistama sähköisen hallinnon kansalainvälisen vertailuselvitys (UN E-Government Survey 2008). Sähköisessä kansalaisvaikuttamisessa (e-participation) Suomi oli häpeällisesti sijalla 45 samoin pistein sellaisten tietotekniikan ja demokratian edelläkävijöiden kuin Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa.

Vastaus on, että tällä viritelmällä kansalaisvaikuttaminen ei kehity.

Oikeusministeriö joutui myöntämään, että järjestelmän käyttöönotto ei tule nähtävästi vaikuttamaan millään tavalla laskussa olevaan äänestysaktiivisuuteen. Lopputuloksena järjestelmän näkyväksi vaikutukseksi jää uutiskuvien lisäksi se, että Aku Ankka ei saa enää ääniä (ja jälleen yksi yhteiskunnallisen mielenilmauksen kanava on tukittu).

Ilmeisesti missään vaiheessa ei ole kysytty mitä tavallinen äänestäjä käsittää sähköisellä äänestämisellä. Miten mikään muuttuu, jos äänestyskoppeihin ostetaan tietokoneita? Miksi me emme saa äänestää netissä omilla tietokoneillamme? Miksi me emme saa toteuttaa äänestyspäätöstä samalla kun tutkimme ehdokkaiden kotisivuja?

Nettiäänestykseen liittyvät ongelmat ovat toki kertaluokkaa suurempia kuin nyt esitellyssä virityksessä. Oikeusministeriön mukaan vaalisalaisuus ja vaalivapaus toteutuvat vain virallisessa äänestyskopissa. Pessimistit ja kyynikot pitävät vallankaappausta mahdollisena, jos nettiäänestys sallitaan. Nähtävästi me emme saa vielä pitkään aikaan äänestää netissä toisin kuin vaikkapa virolaiset heimoveljemme.

Itse toivon kaikesta huolimatta rakentavaa keskustelua nettiäänestyksen järkevästä kehittämisestä. Ehkä riskit valtakunnallisissa vaaleissa ovat liian suuria. Miksei nettiäänestystä voitaisi kuitenkin kokeilla alemmalla tasolla kuten kunnallisvaaleissa? En ollenkaan usko villeimpiin väärinkäytösväitteisiin. Rakennetaanhan sitä ydinvoimaloitakin. Jos äänestysvilkkaus saataisiin nettiäänestyksillä merkittävästi kasvamaan, minimaalisen riskin ottaminen on mielestäni perusteltua.

Kirjoittaja on tutkija Hankenilla sekä EFFI ry:n entinen puheenjohtaja.

Mikko Välimäki toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (34)

Sivut: 1 2 3 4

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Rakennetaanhan sitä ydinvoimaloitakin.

Jepjep. Mutta montako ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoa käsin netin välityksellä, sinä tiedät?

nuclear holocaust 8.2.2008 16:14

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Rakennetaanhan sitä ydinvoimaloitakin.

Jepjep. Mutta montako sellaista ydinvoimalaa, joita henkilöstö ohjaa kotoaan käsin netin välityksellä, sinä tiedät?

nuclear holocaust 8.2.2008 16:16

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Mikä siis on tämän uuden äänestysjärjestelmän tarkoitus? Kyseessähän on vain vanhan järjestelmän epäluotettavampi, helpommin manipuloitava, vaikeammin käytettävä ja kaikin puolin turvattomampi uudelleen toteutus.

Käyttäjien (äänestäjän) kannalta kaikki menee oleellisesti huonompaan suuntaan.

Haloota oikeusminist 8.2.2008 16:22

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Oikeusministeriö haluaa näemmä vastaisuudessa tehdä oikein kunnon bisnestä äänestyksillä. Laitetaan vaan raha ratkaisemaan äänestystulokset. Tällä menolla siitä saadaan todella helppoa.

Raha haisee 8.2.2008 16:34

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Näin vaalikoneet toimivat USAssa

http://www.youtube.com/watch?v=5hCyVsUir8k

Tässä sulle minimaal 8.2.2008 16:40

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Mikä siis on tämän uuden äänestysjärjestelmän tarkoitus?

Nopeuttaa ääntenlaskentaa. Teoriassa ääntenlaskennessa on myös vähemmän virheitä tuon lopputuloksena.

Mutta voiko tuolla järjestelmällä äänestää Ankkoja?

eee 8.2.2008 16:42

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Pointti ei ole kotoa käsin ohjattavat ydinvoimalat, vaan ydinvoimala esimerkkinä hyvin perustellusta minimaalisen riskin ottamisesta.

än 8.2.2008 16:51

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Mutta voiko tuolla järjestelmällä äänestää Ankkoja?

Tärkeä kysymys, jonka voi toki kääntää toisin päin: Voisiko olla mahdollista, että tuolla järjestelmällä voi äänestää muutakin kuin Ankkoja?

Aku 8.2.2008 16:56

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Tällaisissa taitekohdissa on hyvä miettiä tarkkaan trade-off perusoikeuksista (vaalisalaisuudesta ja -vapaudesta) luopumisen ja mahdollisen äänestysaktiivisuuden välillä. Terveille, älykkäille ja itsenäisille nettiäänestys ei ole ongelma. Mutta jos 1% kansalaisista elää tilanteessa, jossa väärinkäytösten mahdollisuus on ilmeinen, voidaanko se hinta maksaa siitä, ettei Mikon tarvitse poiketa äänestyskoppiin keskimäärin kerran vuodessa?

Luultavasti luku on aika tavalla tätä suurempi. Voiko lukemia verrata potentiaaliseen äänestysaktiivisuuden kasvuun? Entä voiko äänestysaktiivisuus laskea joiltakin osin nettiäänestyksen myötä?

economist 8.2.2008 17:05

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Nettiäänestys mahdollistaisi äänten ostamisen ja vaarantaa vaalisalaisuuden.

- Vaikka nettiäänen voisi vaihtaa jälkeenpäin äänestyskopissa kuten Virossa, silti äänen ostaja saisi ostettua ääniä nukkuvilta äänestäjiltä, joita äänestys ei oikeasti kiinnosta.

- Jos äänen voi vaihtaa jälkeenpäin, henkilö ja ääni on sidottava jollakin tapaa toisiinsa. Tämä mahdollistaisi laajamittaisen vaalisalaisuuden rikkomisen järjestelmän hallitsijan taholta.

- Kotikoneissa olevat haittaohjelmat voisivat rikkoa vaalisalaisuutta tai vaihtaa ääniä.

Äänestysperiaatteet 8.2.2008 17:07

Sivut: 1 2 3 4

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä yhdeksän?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.