Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Miksi rakentaa langaton kun valokuitu on olemassa?

TeliaSonera haluaa tyhjentää maaseudun

2.4.2008 14:43 Loppuvuodesta 2007 TeliaSonera ilmoitti nostavansa lankapuhelinmaksuja haja-asutusalueilla. Perusteeksi kyseiselle toimelle yritys ilmoitti vanhan verkon kalliit ylläpitokustannukset.

Alkoi takaa-ajo, jolla maaseudun asukkaat haluttiin luopuvan lankapuhelinliittymistä vaikka korvaavaa vaihtoehtoa ei olisi saatavilla.

Viestintäministeriö teetti loppuvuodesta selvityksen siitä, miten puhelin ja laajakaistapalvelut turvataan harvaan asutuilla alueilla, jos kiinteä lankapuhelinverkko ajetaan alas. Selvityksessä kansliapäällikkö Harri Pursiainen listasi 12 ehtoa, jotka matkapuhelin- ja laajakaistapalveluiden on täytettävä, mikäli niillä halutaan korvata lakkautettava lankapuhelinyhteys.

Tärkein kohta listalla on matkapuhelimen kuuluvuus myös sisätiloissa. Myöhemmin viestintäministeriö listasi myös operaattoreista peruspalveluyritykset joita velvoitetaan säilyttämään yhteydet myös haja-asutusalueilla.

TeliaSonera uhmaa viestintäministeriön sääntöä 15.2.2008 antamallaan ilmoituksella, jonka mukaan operaattori aikoo lopettaa lankaliittymien ylläpidon haja-asutusalueilla vuoden loppuun mennessä.

Tilanne on ristiriitainen
sillä vaikka operaattorilla riittäisi rahaa investoida gsm-tukiasemiin niin riittääkö aika saada kattava kuuluvuus jokaiselle kuluttajalle ennen lankaverkon alasajoa? Operaattorit ovat itse ilmoittaneet että on mahdotonta rakentaa toimiva kännykkäyhteys jokaiseen suomalaiseen kotiin, mutta kannattaako kymmeniä kilometrejä puhelinlinjaa säilyttää yhden kotitalouden takia jonne gsm-yhteyttä ei voida tarjota.

Joulukuussa 2007 Inarissa
järjestetyssä tilaisuudessa TeliaSoneran edustajat ilmoittivat ”suoraselkäisesti” että lankapuhelinlinjoja ei ole suunniteltu ajaa alas. Ihmettelen vain kuinka lyhyellä aika välillä noinkin ison infrastruktuurin alasajosta on päätetty jos siitä ei edes operaattorin sisällä tiedetty mitään kaksi kuukautta sitten?

Mielestäni TeliaSonera on antanut harhaanjohtavaa informaatiota kuluttajille ilmoittaessaan panostavansa kattavaan @450-verkon rakentamiseen seuraavaan kahden vuoden aikana, joka on samalla vuoden jäljessä lankapuhelinlinjojen lopettamiseen nähden, sillä harva kuluttajista on tietoinen että @450-verkko ei mahdollista puhepalveluita lukuun ottamatta internetpuheluita. Kuluttajien sekaannusta ei ainakaan lievitä keskustelut UMTS-, GPRS-, 3G- tai Wimax-tekniikasta.

Lapissa esimerkiksi
on suhteellisesti paljon yksin etäällä asuvia vanhuksia ja en halua edes kuvitella tilannetta jossa 90-vuotias sotaveteraani joutuu soittamaan hätäkeskukseen internetin välityksellä. Vaikka vanhuksilla olisikin mahdollisuus käyttää gsm-yhteyttä niin löytyisikö markkinoilta puhelinta jossa numeronäppäimet olisivat tuuman kanttiinsa joita esimerkiksi nykyisistä lankapuhelinmalleista löytyy useita.

Miksi rakentaa langaton jos valokuitukin olisi jo olemassa?

Otsikon mukainen tilanne löytyy esimerkiksi Inari - Lisma väliseltä alueelta jossa kuitenkin suurin osa kylistä ja kotitalouksista on jätetty palvelun ulkopuolelle. Valokaapelia vedettiin aikanaan koska eu-rahaa kyseiseen toimenpiteeseen oli tarjolla, mutta kaapelin kuoppaamisen jälkeen hyöty alueen kotitalouksille jäi mitättömäksi. Mieleen väkisinkin tulee kysymys että kuka on vastuussa moisesta rahanhaaskauksesta jos investoinnista hyötyy ainoastaan kaapelin toimittaja sekä maan alle upottaja.

Yritysten ja julkisten palveluiden
siirtyessä suuremmissa määrin sähköiseen palveluntarjontaan nopeiden internetyhteyksien merkitys kasvaa etenkin harvaan asutuilla seuduilla. Tuntuukin että muutama vuosi sitten lanseerattu etätyö ja etäopiskelu alkaa olla kuopattu ja vaiettu samalla tavalla kuin eu-tukirahoilla rakennettu valokaapeliverkko. Taitaakin olla paikallaan informoida asiasta lapissa vierailevaa tukirahoista päättävää komissaari Danuta Hűbneriä.

Turvallisuus

Tähän mennessä gsm- ja virveverkon katvealueet ovat aiheuttaneet suuren turvallisuusriskin haja-asutusalueilla, mutta lankaverkon lopettamisen myötä ongelma vain saisi uusia mittasuhteita jos operaattorit eivät voi luvata 100% kuuluvuutta läpi maan. Pitkien sähkökatkosten aikana gsm-verkko pimenisi osittain jos palvelun tarjoajilla ei ole jokaisessa lähettimessään varavirtajärjestelmää. Toimimattomat ja puutteelliset viestiliikenneyhteydet muodostavat suuren turvallisuusriskin kaikille alueella asuville ja liikkuville.

Vastuu

Viestiliikenneyhteyksien kehittämisestä on tullut pallopeli kuntien, valtion ja operaattoreiden välillä. Vastuu sysätään mielellään toisen toimijan niskaan jolloin kuluttajan on vaikea löytää kohdetta johon syyttävän sormen voi osoittaa. Olen huomannut samalla TeliaSoneran mielenkiintoisen strategian, Kun markkinoille on ilmoitettavana jotain huonoa kuten lankapuhelinverkon alasajon he tuuppaavat lehtiin väkisin positiivisen otsikon kuten Lapin kansassa 16.2.08 ”GSM-Pöytäpuhelin kätevä vaihtoehto”.

Digi-tv siirtymä oli suuri muutos kansalaisten keskuudessa, mutta odotettavissa on vieläkin suurempi kaaos jos lankapuhelinverkkoja aletaan ajamaan alas maaseudulla. Lukuisia kotitalouksia tulee tippumaan tyhjän päälle lankapuhelinverkkojen lopettamisen myötä ja kuinka moni punaisen mökin omistava mummo joutuu tulevaisuudessa istumaan mökkinsä katolla saadakseen yhteyden kännykällään.

Jan-Eerik Paadar, yrittäjä

Jutun kirjoitti: Jan-Eerik Paadar

Jan-Eerik Paadar

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (18)

Huono 0
Loppuvuodesta 2007 TeliaSonera ilmoitti nostavansa lankapuhelinmaksuja haja-asutusalueilla. Perusteeksi kyseiselle toimelle yritys ilmoitti vanhan verkon kalliit ylläpitokustannukset.
Digitoday
Huono 0
Rahasta se on kiinni- ei mistään muusta.

Ei ole oikein vaatia yksityisiä firmoja maksamaan omasta taskustaan kannattamattomia lankaverkkoja. Jos valtio/kansa haluaa verkon kattamaan koko maan, niin tietenkin me sen myös maksamme.
domo
Huono 0
taitaa soneralla olla rahat kateissa tämän suhteen taas
taas vaihteeksi
Huono 0
Miksi ihmeessä soneran pitäisi toimittaa palvelut syrjäseudulle ja vielä tappiolla. Miksei esim. Elisalta vaadita samaa?
tjaah
Huono 0
Sen ehkä voi ymmärtää että oikeasti harvaan asutulla alueella pyritään lankaliittymät vaihtamaan langattomiin.

Mutta osassa Loimaan seutua (entisen Loimaan Seudun Puhelimen verkkoalueella, jonka Sonera osti muutama vuosi takaperin!) aiotaan myös lopettaa lankapuhelin. Ei auta vaikka puhelinkeskus on parin sadan metrin päässä ja ympärillä on kymmenkunta taloutta. Eikä tuollakaan ole täysin kattavaa matkapuhelinverkkoa.

Ei voi kuin ihmetellä missä sitten voi olla kannattavaa pitää langallista verkkoa, jos ei puhelinkeskuksen välittömässä läheisyydessä.
insinööri
Huono 0
Vanha Tele uudestaan pystyy, niin saadaan
asia kuntoon. Valtion 100 % omistama laitos,
ei ole tulos tavoitteita.
Tele-asentaja
Huono 0
Sen ehkä voi ymmärtää että oikeasti harvaan asutulla alueella pyritään lankaliittymät vaihtamaan langattomiin.

Mutta osassa Loimaan seutua (entisen Loimaan Seudun Puhelimen verkkoalueella, jonka Sonera osti muutama vuosi takaperin!) aiotaan myös lopettaa lankapuhelin. Ei auta vaikka puhelinkeskus on parin sadan metrin päässä ja ympärillä on kymmenkunta taloutta. Eikä tuollakaan ole täysin kattavaa matkapuhelinverkkoa.

Ei voi kuin ihmetellä missä sitten voi olla kannattavaa pitää langallista verkkoa, jos ei puhelinkeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Kymmenkunta taloutta... I rest my case.
suhteelista
Huono 0
Ikävä kyllä liikenneministeriö omistaa osan sonerasta, joten mitään todellisia toimia ei ole luvassa kun ministeriö tuskin haluaa ampua oman firmansa nilkkaan.

Sivusta seuraten näyttää siltä että sonera yrittää harrastaa jonkinnäköistä kiristystä noilla linjojen alasajolla. Kun keskukseen tulee valmis valokuituyhteys, ja puhelinlinjat ovat jo olemassa, keskus ei vaadi juuri muuta kuin vähäisen määrän sähköä toimiakseen, mutta ilmeisesti sitten uhkailulla linjojen katkaisusta voitaisiin ehkä yrittää jollain tavalla kiristää valtion tukea firmalle.
Pukki kaalimaan vartijana
Huono 0
Outoa sysätä vastuu vanhuksista teleoperaattorille ja vielä siinä sävyssä, että kiinteä liittymä olisi turvallisempi kuin kännykkä.

Kiinteä liittymä on nimensä mukaisesti kiinteä, sitä ei voi ottaa mukaan esim. kävelylle. Entäs jos vanhus ei kompastukaan kotonaan vaan vaikkapa parvekkeella, kauppamatkalla tai vessassa? Jos hän pitää aina kännykkää mukanaan niin hän saa aina apua, sen sijaan kiinteä puhelin voi olla kymmenien metrien päässä minne ei lonkka murtuneena raahauduta, ei edes 90 vuotiaina.

Lisäksi ihmetyttää mitä 90-vuotias yleensä tekee tiettömän tien päässä - onko se sinällään turvallinen ratkaisu?

Langaton yhteys on taloudellisesti järkevin - ja myös turvallisin ratkaisu useimmissa tapauksissa syrjäseudulla.

GSM-pöytäpuhelimissa lisäksi on ne kaivatut tuuman näppäimet.

Valokuidun vetäminen olisi erittäin kallista ja kuten nyt on osoittautunut, asiakkaat eivät ole valmiit maksamaan edes kuparin kustannuksia. Kuka valokuidun sitten maksaisi?
kohtuus
Huono 0
Jokaiselle asiakkaalle pitää tarjota GSM-Verkossa myös sisäkuuluvuus ilman mitään lisäantenneja oli paikka miten korvessa tahansa.
Juku
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.


Kolme vuotta sitten

IBM opetti bi-ohjelmiston salat Tampereella

26.05.2009 Opiskelijat Tampereen teknillisessä yliopistossa saivat ensi käden oppia yritysmaailmassa paljon käytetystä business intelligence -ohjelmistosta.

.