Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Isosta huolesta pankki voisi maksaa 50 euroa

Perushuolen hinnaksi 15 euroa viikossa

5.5.2008 07:53 Sampo Pankin asiakkailla menee lujaa, kun jokainen heistä sai kotiinsa kirjeen ja muutaman euron korvauksen pankkinsa sähläyksestä. Pitäisikö vahingonkorvauksen olla kuitenkin suhteessa aiheutettuun vahinkoon?

Kun mopo lähtee käsistä, saa julkisuutta ja pääsee varmuudella lööppeihin. Oli sitten kyseessä Sampo, Tuure, Olli, Ilkka tai joku muu, jolla on julkista näkyvyyttä.

Sampo Pankin maksupalvelun sähläys on varoittava esimerkki tietojärjestelmien haavoittuvuudesta. Tai oikeastaan siitä, että it-asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt yliarvioivat tekniset kykynsä ja aliarvioivat ongelmien määrän. Tyypillistä silloin, jos yhtiön omat muutoshallinnan prosessit eivät ole kunnossa.

Yrityksen johdolle tilanteen tekee hankalaksi se, että heillä ei ole kykyä arvioida henkilöstön osaamista ja ongelmien aiheuttamia riskejä. Usein myös varasuunnitelma, Plan B puuttuu tai sitä ei voida toteuttaa, koska it-hemmot eivät usko epäonnistuvansa. Moniportainen organisaatiorakenne hidastaa niin ikään ongelmiin puuttumista.

Joidenkin mielestä se on vaan inhimillistä, mutta ongelmat syliinsä saanutta pankin asiakasta ei inhimillisyys lämmitä. Vielä vähemmän lämmittää pankin asiakkailleen lähettämä kirje.

Kun nettipankki ei toiminut, ajoit autolla pankkiautomaatille ja maksoit laskusi automaatilla, et saa edes hyvitystä automaattimaksuista.

Rakennusmestari oli aiemmin vastuussa rakennuksen lujuuslaskelmista, ja jos perustus kuitenkin murtui, korvaussumma oli suuri. Paljon enemmän kuin, mitä asiakas oli maksanut hänelle palkkiota suunnittelutyöstä.

Korvaussumman määrittelivät korjauskustannukset, jotka olivat todennettavissa. Isoissa kohteissa epäonnistuminen saattoi maksaa mestarille moninkertaisesti vuosipalkan. Näin korvaus oli hyvin suhteessa aiheutettuun vahinkoon tai huolimattomuuteen.

Ict-maailmassa tilanne on toinen. Jos nettiyhteys ei toimi, operaattori arvioi vahingoksi ainoastaan kuukausimaksun. Näin myös sopimusehdoissa on kerrottu.

Korvauksia ei makseta huolesta, ajanhukasta tai ylimääräisestä vaivannäöstä, kertoo Sampo Pankki tiedotteessaan. Ja jos hyvittäisi, on lähes mahdotonta laskea hintaa huolelle, ajanhukalle tai ylimääräiselle vaivalle. Kuinka monta korvausvaatimusta ylipäätään tehdään?

Jos huolesta ja ajanhukasta
maksettaisiin korvauksia

Tai ehkäpä sittenkin löytyy ratkaisu. Korvaus perushuolesta olisi 15 euroa, mutta isosta huolesta pankki voisi maksaa jo 50 euroa. Ja tietysti per viikko. Perhehuolesta saisi bonusta. Yli 1000 euron laskusta saisi 25 %:n korotuksen huoleen.

Ajanhukan ja vaivannäön pankki korvaisi tuntipalkkana sivukuluineen. Ja tietysti päälle tulevat kilometrikorvaukset. Olisipa siinä kuuma soppa, oikein pankinjohtajan painajainen.

Asiakkaat äänestävät jaloillaan ja vaihtavat pankkia tai palveluntarjoajaansa. Suomalaiset ovat kuitenkin uskollisia pankeilleen, ja vaihtuvuus on pientä. Asiakasvaihtuvuuden kannalta Sampo Pankin sähläyksessäkin oli enemmän puhetta kuin villoja.

Pankin sähläys osoitti kuitenkin selkeästi palveluliiketoiminnan haavoittuvuuden. Jos myyt tuotteita hyllystä, ja asiakas saa viallisen, voit lähettää postissa uuden.

Pääsiäisen jälkeisen sunnuntain nettipankkipalvelua ei voi enää tarjota korvaavana palveluna asiakkaille. Eikä sitä voi lähettää postissa jälkikäteen vai voiko?

Hannu Kulju on liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä ja sijoittaja. Hän toimii myös useiden yritysten hallituksissa.

Jutun kirjoitti: Hannu Kulju

Hannu Kulju

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (17)

Huono 0
Sampo Pankin asiakkailla menee lujaa, kun jokainen heistä sai kotiinsa kirjeen ja muutaman euron korvauksen pankkinsa sähläyksestä. Pitäisikö vahingonkorvauksen olla kuitenkin suhteessa aiheutettuun vahinkoon?
Digitoday
Huono 0
Pitkä työkokemus it-alalla saa minut veikkaamaan, että it-asiantuntijat ovat ne, jotka ovat yrittäneet johdolle sanoa, että käteen menee, mutta johto on se, joka on ilmoittanut että vaihto tehdään nyt - toimiihan järjestelmä Tanskassakin.
Eetu Epäileväinen
Huono 0
Itse asiassa olen kyllä kuullut että homma meni sammossa juuri noin, it-puoli varoitti että hommat eivät ole lähellekään valmiina, mutta johto runnoi muutoksen läpi.

Tieytysti kun johto pystyy määräämään että työntekijät eivät saa asiaa kommentoida, johdon on helppo julkisuudessa syytttää it-asiantuntijoita jotka eivät pysty asiaan vastaamaan.
Kuulopuhetta
Huono 0
Teleoperaattoritki maksavat 15 euroa per alkava viikko viivästyksestä ja virheestä. Max 120 euroa. Se on jopa laissa määrätty. Eikö pankkeja vois koskea samat säännöt.
Ketvel
Huono 0
Eräs tutuntuttu oli valmistelemassa tuota Sampo Pankin siirtoa... Havaitsi jo projektin alkuvaiheilla kauan sitten, että metsään menee. Samanlainen kutina oli aika monella muullakin. Siitähän seuraa yleensä se, että osaavat kaverit alkavat etsiä muita hommia ja väistelevät projektiin osallistumista. x kuukautta myöhemmin oltiinkin sitten jo otsikoissa. Kyllä IT-väki tosiaankin tiesi mitä tulee tapahtumaan.
Peelo
Huono 0
Oman kokemuksen mukaan varovaista IT-linjaan ei kannateta pomopuolella. Uskotaan pyhästi, että kun projektinhallintaohjelmaan syötetään tiedot niin homma toimii sen mukaan. Usein hommat sitten kusee juuri pomojen itseluottamukseen ja mutuarvoihin. Siinä vaiheessa kun hiljaiset IT-kaverit alkaa vihjailemaan, että "resurssit" eivät ehkä riitä kannattaa todellakin pysähtyä ja kuunnella. Mutta ei useat pomot vain painaa päälle ja turvautuvat "et ole vissiin tiimipeluri" -korttiin ja jatkavat alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan. Kun sitten painostetaan tarpeeksi IT-kaverit vain kohauttavat olkapäitään ja painavat nappulaa kuten käsketään. Nykyään monimutkaisten järjestelmien takia IT-projektien onnistunut läpivienti on kuin pienoisen sodan organisointi, vaatii johdolta hieman laajempaa ajattelua ja lujia hermoja.
Järjestelmäinsinööri
Huono 1
Ehkäpä nuo rakennusmestarien isot korvausvastuut perustuu siihen, että kun rakennuksia sortuu, niin on hyvin mahdollista että
ihmisiä kuolee. Vaaratilanteen aiheuttamista ja harmittavaa töppäilyä ei voi oikein rinnastaa.
Uncle J
Huono 0
Miksi en heti ryntää vaihtamaan pankkia vaikka ketuttaa:
1) korot ovat nousussa ja vaihto ei kannata ennen kuin on seuraava koron tarkistusajankohta
2) Sampo oli ainoa pankki, joka tarjosi pienehkönkin lainan kylkiäisiksi ilmaiset palvelut
3) kohdalleni ei vielä ole osunut maksukorttiongelmia, tuplaveloituksia tms. virheitä, joista olen saanut lehdistä lukea
Kärsin siis huonosta verkkopankin käyttöliittymästä mieluummin kuin vaihdan pankkia ja maksan isompaa korkoa ja palvelumaksuja. Mutta todennäköisesti vaihdan pankkia korontarkistuksen yhteydessä tai viimeistään, kun Sampo alkaa peria minultakin palvelumaksuja.
Huonoon, mutta ilmaiseen, tyytyvä
Huono 0
Uskotaan pyhästi, että kun projektinhallintaohjelmaan syötetään >tiedot niin homma toimii sen mukaan.

Pakkoha niiden on uskoa että ERP:t ja muut hoitaa homman, kun johto on uskonut konsulttien pajunköyttä siitä miten IT parantaa tulosta XX prosenttia ja tehokkuus paranee. Keskimäärin IT-projekteista saavuttaa tavoitteeet, aikataulussa ja budjetissa ehkä 20%. Loppu on huonoa johtamista. Epäonnistumisista vaietaan alalla kollektiivisesti, ettei business kärsi ja 1500¬ päivä konsultit menetä tilejään.
j
Huono 0
>Uskotaan pyhästi, että kun projektinhallintaohjelmaan syötetään >tiedot niin homma toimii sen mukaan.

Pakkoha niiden on uskoa että ERP:t ja muut hoitaa homman, kun johto on uskonut konsulttien pajunköyttä siitä miten IT parantaa tulosta XX prosenttia ja tehokkuus paranee. Keskimäärin IT-projekteista saavuttaa tavoitteeet, aikataulussa ja budjetissa ehkä 20%. Loppu on huonoa johtamista. Epäonnistumisista vaietaan alalla kollektiivisesti, ettei business kärsi ja 1500¬ päivä konsultit menetä tilejään.

Mihinkään ei kannata sokeasti uskoa, ei varskinkaan IT-alalla. ERP:t ja muut systeemit ovat vain työkaluja, joilla saadaan edes vähän tolkku kokonaisuuteen. Jos johto on epäpätevää niin mitkään järjestelmät eivät pelasta firmaa onnettomuuksilta. Mitä taas tulee konsultteihin, IT-konsultit ovat usein kokeneita tekniikan ammattilaisia, joilta tosin puuttuu paikallisen järjestelmän syvällinen tuntemus. Pahimpia konsultteja ovat liikkeenjohdon konsultit, jotka viljelevät hienoja termejä sekä vetoavat sokeisiin numeroihin. Tällaisten valkokauluskonsulttien jälkeen firman johdolla on silmissään lasittunut kiilto ja inhimilliset tekijät unohdetaan kokonaan.
Oma IT-osaaja
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.


Kolme vuotta sitten

IBM opetti bi-ohjelmiston salat Tampereella

26.05.2009 Opiskelijat Tampereen teknillisessä yliopistossa saivat ensi käden oppia yritysmaailmassa paljon käytetystä business intelligence -ohjelmistosta.

.