Lue uutinen mobiilisivustolla

Halpaa vai kallista tallennusta?

24.6.2008 08:42 Tallennusjärjestelmään liittyvästä levyn hinnasta on helppo puhua jo siitäkin syystä, että monessa tapauksessa hinta on hankintapäätöksen perusta. Kuitenkin usein maksetaan turhasta, mutta vielä useammin säästetään väärässä paikassa. Mistä tietää oikean hinnan? Ja voiko laatua saada halvalla?

Laatua ei voi selittää pelkkänä tuotantoteknisenä määreenä – varsinkin kun lähes poikkeuksetta kaikki nykyiset tallennusjärjestelmät täyttävät tämän kriteerin. Jokaiseen ympäristöön löytyy takuulla sopivin teknologia, jos vain pystytään tunnistamaan tallentamisen vaatimukset ja käyttäjien odotukset.

Kun lisäksi pelkkä raudan hankintahinta on vain noin 20−30 prosenttia käytönaikaisista kustannuksista, kohdistuu huomio lopulta järjestelmän käyttötarpeeseen. Käyttötarve määrää oikean hinnan ja riittävän laadun, ei se, kuinka paljon levytilaa saadaan ja millä hinnalla tai kuinka suuren määrän ominaisuuksia hinnalla saa. Turhat lisäominaisuudet kun tuovat mukanaan lisäkoulutustarpeen, monimutkaisuuden ja raskaat ylläpitokulut.

Kallis levy muuttuu käyttäjän näkökulmasta huonolaatuiseksi, jos se joutuu toimimaan sille sopimattomassa ympäristössä. Tässä laadulla en tarkoita tuotannollista laatua, vaan käyttäjän kokemaa asiakaskeskeistä laatua.

Joihinkin tallennustarkoituksiin sopii huippuhalpa levy. Tällöin levyä kannattaa käyttää lyhytaikaisena työtilana tai välivarastona. Kuitenkin vielä usein näkee kehityshankkeita, missä sama tieto on monistettu useita kertoja kalliille levylle. Kuvatunkaltaisessa levytilan haaskaamisessa ei ole mitään mieltä.

Halvan levyn käyttö voi olla ainoa mahdollisuus, jos datamäärät ovat niin huikeita, että mitkään rahat eivät riitä. Silloin pitää kuitenkin varmistaa, että data on nopeasti palautettavissa. CERNin hiukkaslaboratorio on tästä oiva esimerkki. Uusi LHC-törmäytin tuottaa dataa noin 100 TB sekunnissa yhteensä neljältä ilmaisimelta. Tämän datan välivarastona on turha käyttää kalleinta levyjärjestelmää.  

Käyttötarkoitus ja hinta määräytyvät siis sen mukaan, onko kyseessä tuotantolevy vai pikemminkin replikointiin käytettävä välivarasto. Kuinka monessa paikassa tähän uuteen levyjärjestelmään talletettava tieto jo nyt on, ja jos tieto häviää, kuinka nopeasti tieto voidaan palauttaa? Tarvitseeko tieto varmistaa, ja jos, niin kuinka nopeasti?

Aika vähäisellä suunnittelulla päästään merkittäviin säästöihin tallennusratkaisuissa.

Kirjoittaja Osmo Laita on tallennuspalveluja, konsultointia ja integrointia tarjoavan Proact Suomen toimitusjohtaja

Osmo Laita toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Karjalaisen päätoimittaja: Harkitkaa sotilaspassien palautusta
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia